Lataa alkuperäinen kuva ▼

Uutuuskirjoja ilmastonmuutoksen torjunnasta, suomalaisesta siirtomaaherruudesta ja sisällissodasta

Into julkaisee syksyn avaukseksi sarjan tietokirjoja ilmastonmuutoksesta ja sen torjumisesta: Jessica Haapkylän ”Meren tarinan” tutkimusmatkasta Arktiksen muutoksiin, ”Ihme ilmat!”, lajissaan ensimmäisen lapsille suunnatun tietokirjan ilmastonmuutoksesta, sekä Leo Straniuksen ”Ekoistin muistelmat” hiili­jalanjäljen optimoinnista arjessa. Jouko Aaltosen ja Seppo Sivosen uutuusteos ”Orjia ja isäntiä” pureutuu puolestaan ruotsalais-suomalaisen siirtomaaherruuteen. Pentti Sainion ”Punaisia tappamassa” avaa ainutlaatuisen ikkunan sisällissodan kärsimysten raakaan temmellyskenttään. Matti Rinteen ”Kulttuuritoimittaja” on kurkistus näköalapaikalta kuohuvaan kulttuurielämään 1960-luvulta lähtien, Harry Belafontesta Nathalie Sarrauteen.

Leo Stranius on ekologisesti elävä yhteiskunnallinen vaikuttaja ja perheenisä, jonka uutuuskirja Ekoistin muistelmat on tarina hyvinvointivaltiosta, ekologisten kysymysten murtautumisesta valtavirtaan ja vapaaehtoisesta luopumisesta. Miten Stranius otti ekologisen mittatikun kauniiseen käteensä ja optimoi oman hiili­jalanjälkensä piiruntarkasti? Millaisten valintojen ja käänteiden myötä hänestä lopulta tuli hyväntuulinen inspiraation lähde kaikille maailmanparantajille?
Ekoistin muistelmat julkistetaan Oodin Kirjataivaassa perjantaina 27.9. klo 16: Leo Straniuksen kanssa keskustelee kirjailija Laura Gustafsson, Mari Pantsar Sitrasta, Pentti Stranius ja europarlamentaarikko Heidi Hautala.

Lajissaan ensimmäinen, lapsille suunnattu tietokirja ilmastonmuutoksesta julkistetaan lauantaina 28.9. Akateemisen Kirjakaupan Lasten karnevaaleillaLaura Ertimon
& Mari Ahokoivun Ihme ilmat! vastaa lasten kiperiin kysymyksiin ilmastonmuutoksesta ja kertoo, miten voimme pistää sille yhdessä hanttiin. Kaksi nokkelaa kaverusta, Lotta ja Kasper, kyllästyvät vanhempiensa vältteleviin vastauksiin kummista keleistä. He päättävät selvittää, mistä ilmaston muuttumisessa todella on kyse.
Ihme ilmat! on topakka ja toiveikas lasten tieto­kirja siitä, miten ihminen aiheuttaa ilmastonmuutoksen ja mitä me voimme tehdä paremman tulevaisuuden puolesta. Samalla se vinkkaa, miten ihan jokainen pystyy treenaamaan omia ilmastotaitojaan ja elämään niin, ettei hiilidioksidi pöllyä joka käänteessä. Ilmaston­muutoksen pinteestä ei kuitenkaan selvitä pelkillä arjen nikseillä. Siksi tämä kirja kertoo innostavasti myös yhdessä tekemisen voimasta.

Meribiologi Jessica Haapkylän Meren tarina puolestaan selvittää, mitä pohjoisille merille oikein on tapahtumassa. Jessica Haapkylä oli Jean-Michel Cousteaun filmiryhmän jäsenenä Alaskassa jo vuonna 2004. Ilmastonmuutoksesta ei tuolloin juuri puhuttu, vaikka merkkejä ikiroudan sulamisesta näkyi jo. Syvennyttyään 15 vuodeksi trooppisiin meriin ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin koralleihin, hän matkusti taas Huippuvuorille ja Grönlantiin ja selvitti, kuinka eteläiset merieliöt tunkeutuvat pohjoisille vesille ja syrjäyttävät arktisia lajeja.
Esimerkiksi miekkavalas on siirtymässä pohjoiseen. Se saalistaa hylkeitä ja vie elintilaa muun muassa sarvi- ja grönlanninvalaalta, joita uhkaavat jäättömät olosuhteet. Myös turska ja makrilli ovat levinneet entistä pohjoisemmaksi, jossa jäämerenseitin elinympäristö on jo kutistumassa. Muutokset kalalajistossa vaikuttavat tuhansia vuosia vanhaan pyynti- ja kalastuselinkeinoon.

Elokuvaohjaaja Jouko Aaltosen ja historiantutkija Seppo Sivosen uutuusteos Orjia ja isäntiä taas asettaa suurennuslasin ruotsalais-suomalaisen siirtomaaherruuden aikakaudelle. Vuonna 1784 kuningas Kustaa III hankki Kari­bialta pikku­riikkisen Saint-Barthélemyn kalliosaaren, josta tuli hyvän sataman ansiosta orjatalouden solmukohta. Tiesitkö, että saaren ylläpitämiseen osallistuivat myös suomalaistaustaiset kuvernöörit, sotilaat ja merimiehet? Suomalaiset myös sijoittivat orjatalouteen ja hyötyivät kaupasta. Onko orjakaupan tarina näin ollen myös meidän suomalaisten tarina?

Meren tarina sekä Orjia ja isäntiä julkistetaan maanantaina 7.10. kello 17–19 Rosebudin Kolmen sepän kirjakaupassa.

Pentti Sainion kirja Punaisia tappamassa avaa ainutlaatuisen ikkunan sisällissodan kärsimysten raakaan temmellyskenttään. Kirjan perustana ovat myöhemmin majuriksi ylenneen Osmo Selinheimon pikkutarkat, noin 1 300 sivua käsittävät päiväkirjamerkinnät toiminnastaan. Valkoinen upseeri kirjoitti ne aikanaan itseään ja omiaan varten. Ne ovat olleet suvun hallussa julkisuudelta piilossa tähän päivään.
Paljastava kirja tuo 100 vuoden takaa eläväksi Etelä-­Savossa käytyjä sodan ratkaisevia taisteluja. Näihin Savon rautatiesodan taisteluihin Mikkelin lyseolainen Osmo Selinheimo osallistui 18-vuotiaana vapaaehtoisena suojeluskuntalaisena. Samoihin taisteluihin osallistui myös Kajaanin yhteiskoulun abiturientti, 17-vuotias vapaaehtoinen suojeluskuntalainen Urho Kaleva Kekkonen – tuleva tasavallan presidentti. Osmo ja Urho osallistuivat moniin samoihin taisteluihin ja heidän sotatiensä osuivat yksiin noin kahden kuukauden ajan.
Punaisia tappamassa – Valkoisen nuoren Osmo Selinheimon sota 1918 julkistetaan torstaina 3.10. klo 17 Akateemisen kirjatalon kohtaamispaikalla.

Matti Rinne sen sijaan oli Ilta-Sanomien vastaava kulttuuritoimittaja kolmekymmentä vuotta. Hänellä oli erinomainen näköalapaikka kuohuvaan kulttuurielämään 1960-luvulta lähtien aikaan, jota värittivät kirjasodat, teatterielämän kahinat, kulttuurielämän politisoituminen ja monet muut koko Suomea puhuttaneet tapahtumat. Rinteen monivaiheinen ura vei hänet Harry Belafonten edustajaksi Kongon Brazzavilleen, kirjailijain rauhankongressiin Sofiaan, käsikirjoittamaan Risto Jarvan elokuvaa ja tapaamaan Ranskan uuden romaanin äitiä Nathalie Sarrautea.
Matti Rinteen Kulttuuritoimittaja – Kurkistus elettyyn julkistetaan Rosebudin Kolmen sepän kirjakaupassa maanantaina 30.9. kello 16:30.

Jaa tämä: