Uutiset

Tympeät tytöt – Aikuistumisriittejä -sarjakuvakirjan mesenaattikampanja on nyt käynnissä

Tympeät tytöt – Aikuistumisriittejä -sarjakuvakirjan mesenaattikampanja on nyt käynnissä

”Mä olen oppinut olevani tyttö. Ja se tarkoittaa, että mun keho on kaikkea muuta kuin henkilökohtainen asia.”

Tympeät tytöt – Aikuistumisriittejä -sarjakuvakirja räjäyttää normikritiikillään määritelmät siitä, millaisia tyttöjen kuuluu olla. Värejä ja vastarintaa pursuavat sarjakuvat iskevät tyttöyden kipupisteisiin, kuten hoivavastuuseen, seksuaalisen väkivallan pelkoon ja kulttuurikentän mieskatseeseen.

Tympeät tytöt eivät etsi syntipukkia, vaan joutuvat kerta toisensa jälkeen toteamaan, että asenteet elävät kaikkialla yhteiskunnassamme, myös heissä itsessään. Kirja on armoton ja tärkeä teos ahtaista asenteista ja arvoista, kehosta ja ulkonäöstä, pelosta ja miellyttämisen halusta. Se on elintärkeää kapinaa ja niin samastuttavaa siksi, että se on totta. Tympeät tytöt – Aikuistumisriittejä ilmestyy 9.8.2021.

Tympeät tytöt -mesenaattikampanja on käynnissä 3.-30.5. välisen ajan. Mesenaattisivuilta voit ostaa vastikkeita, joiden avulla osallistut kirjan tuotantokuluihin sekä tuet Tympeitä tyttöjä ja taiteilija Riina Tanskasta. Vastikkeiden joukosta löydät muun muassa Tympeät tytöt x Makia -kangaskassin, Riina Tanskasen originaalin taideteoksen, Tympeät tytöt – Aikuistumisriittejä -sarjakuvakirjan sekä Riina Tanskasen vetämän luennon yrityksellesi tai oppilaitoksellesi. Tule mukaanlevittämään Tympeiden tyttöjen sanomaa ja raivaamaan tytöille lempeämpää maailmaa.

Riina Tanskanen on taiteilija, yhteiskunnallinen ajattelija ja kansansivistäjä, joka syttyy kirjastoista ja ihmisoikeuksista.

Jaa tämä:
Tänä vuonna 180 vuotta täyttävän Lapinlahden sairaalan tarina yksissä kansissa

Tänä vuonna 180 vuotta täyttävän Lapinlahden sairaalan tarina yksissä kansissa

Lapinlahden sairaala on Suomen ensimmäinen psykiatriseen sairaalakäyttöön valmistunut hoitolaitos, jossa on elänyt ja työskennellyt tuhansia ihmisiä. Kertojina kirjassa toimivat sairaalan entiset työntekijät, potilaat ja alueella asuneet perheet ja lapset, sekä nykyiset Lapinlahden ystävät.

Lapinlahden sairaala on täynnä ihmisten kohtaloita ja elettyä elämää. Rakennuksen seiniin, käytäviin, potilashuoneisiin ja portaisiin on tarttunut lähes kahdensadan vuoden aikana kaikuja kuolleiden ja elävien äänistä. Sairaalassa on kärsitty ja raivottu, mutta myös iloittu, parannuttu ja tehty psykiatrisen hoidon historiaa.

Matka vankilamaiselta houruinhuoneelta avoimeen mielen hyvinvoinnin keskukseen ja kohtaamispaikkaan on ollut pitkä. Vuosikymmenten aikana jalkaraudat, pakkopaidat, elohopeahoidot, pitkät kylvyt ja insuliinisokit ovat jääneet historiaan. Uusia hoitomenetelmiä on kehitetty ja asenteet ovat muuttuneet.

1.5. ilmestyvässä Väkevät sielut -kirjassa oven sairaalaan avaa ensimmäinen potilas Birgitta ja oven sairaalatoiminnan loputtua sulkee viimeinen potilas Jenni.

Teoksen takaa löytyy kokenut kirjailijakolmikko, joiden aikaisempiin teoksiin lukeutuu tietokirjoja useilta eri aloilta. Tarja Heiskanen on sosiaalipsykologi, tietokirjailija ja terveystoimittaja, joka on työskennellyt MIELI ry:ssä lähes 30 vuotta. Mirja Vallisaari on pitkään kustannusalalla ja äidinkielenopetajanakin toiminut tietokirjailija ja toimittaja. Katja Liuksiala on toimintaterapeutti, toimittaja ja jooganopettaja. Hän toimii Lapinlahden Lähteellä toimintakoordinaattorina ja on työskennellyt Lapinlahden sairaalassa toimintaterapeuttina ja sairaalatoiminnan lopettamisen jälkeen useita vuosia Pro Lapinlahden puheenjohtajana.

Jaa tämä:
Kenen lapset saavat syntyä ja kenen lapset jäävät syntymättä? Entä minkälaista elämämme on tulevaisuudessa, jos antibioottien teho häviää?

Kenen lapset saavat syntyä ja kenen lapset jäävät syntymättä? Entä minkälaista elämämme on tulevaisuudessa, jos antibioottien teho häviää?

Heikki Hiilamo pohtii uutuuskirjassaan, miksi syntyvyys Suomessa laskee, mitä laskusta seuraa ja mitä sille pitäisi tehdä. Reetta Huttunen ja Salla Nazarenko puolestaan selvittävät miten käy ihmisen ilman antibiootteja.

Syntymättömät lapset valottaa alhaisen syntyvyyden syitä ja seurauksia. Se laajentaa keskustelua syntyvyyteen vaikuttavista yhteiskunnallisista tekijöistä ja selvittää, miksi lasten saamiselle koetaan olevan aiempaa enemmän esteitä. Pelkkien syntyvyyslukujen huomioiminen ei riitä. On tärkeää nähdä, kenen lapset saavat syntyä ja kenen lapset jäävät syntymättä.

Suomi on tunnettu pitkään suhteellisen korkean syntyvyyden maana, jossa perhepolitiikka on helpottanut työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Huolta herättää kuitenkin vuonna 2008 alkaneen globaalin talouskriisin jälkeen alkanut syntyvyyden lasku. Mutta onko syntyvyydestä syytä tehdä julkinen kysymys vapaassa yhteiskunnassa? Kenenkään ei pitäisi joutua tuntemaan lapsen saamista velvollisuudeksi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo on tunnettu ja arvostettu yhteiskunnallinen keskustelija. Hän on julkaissut aikaisemmin muun muassa kirjan Uusi hyvinvointivaltio ja tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon saaneen Hyvinvoinnin vakuutusyhtiö -teoksen.

Reetta Huttusen ja Salla Nazarenkon Miten käy ihmisen ilman antibiootteja herättää ajattelemaan, mitä antibioottiresistenssille voidaan tehdä niin yhteiskunnan kuin yksilönkin tasolla.

Antibiootit kuuluvat ihmiskunnan suuriin keksintöihin. Ne ovat pidentäneet ihmiselämää ja mahdollistaneet uskomattomia lääketieteellisiä toimenpiteitä.
Antibiootteja on kuitenkin käytetty muuhunkin kuin bakteeritautien hoitoon. Niillä on hoidettu virustauteja, kasvatettu eläimiä ja niitä on päässyt vesistöihin. Näistä syistä bakteerien vastustuskyky antibiooteille on lisääntynyt, ja tällä hetkellä vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamiin infektioihin kuolee maailmassa yli 700 000 ja Euroopassa yli 30 000 ihmistä vuosittain.

Maailman terveysjärjestö WHO on jo kauan pitänyt antibioottiresistenssiä yhtenä suurimmista globaaleista terveysuhista. Uhka on kuitenkin jäänyt yhteiskunnallisessa päätöksenteossa muiden ongelmien alle. Resistenssi ei ole vain lääketieteellinen ongelma – se koskettaa ruoantuotantoa, lääketeollisuutta ja jopa suhdettamme lemmikkieläimiin.

Reetta Huttunen on infektiosairauksien dosentti ja apulaisylilääkäri Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Hän hoitaa mm. resistenttien bakteerien aiheuttamia sairauksia ja seuraa antibioottien kulutusta. Salla Nazarenko on toimittaja ja tietokirjailija. Hän on aiemmin tehnyt kirjoja muun muassa seksuaalisuudesta ja korruptiosta.

 

Jaa tämä:
Minja Koskelan "Äidiksi tuleminen" on kirja raskaudesta ja rakkaudesta, mutta myös odotuksista ja oletuksista

Minja Koskelan ”Äidiksi tuleminen” on kirja raskaudesta ja rakkaudesta, mutta myös odotuksista ja oletuksista

Millaista on tulla äidiksi yhteiskunnassa, jossa äitiys oletetaan tietynlaiseksi? Koskela kyseenalaistaa yhteiskunnan asettamat äitiyden ehdot ja pyrkii rikkomaan pinttyneitä oletuksia, jotta jokainen voisi tulla äidiksi omalla tavallaan.

Miten raskaus muuttaa kehoa ja millaisia merkityksiä muuttuvalle keholle ladataan? Kuinka keskenmeno vaikuttaa seuraavaan raskauteen? Siirtyvätkö sukupolvien myötä ketjuuntuneet tavat vääjäämättä seuraavalle sukupolvelle? Millaista on tulla äidiksi yhteiskunnassa, jossa äitiys oletetaan tietynlaiseksi?

Juuri ilmestynyt Äidiksi tuleminen on tutkimusmatka raskaana olemiseen ja äidiksi kasvamiseen. Koskela kirjoitti teoksen odottaessaan ensimmäistä lastaan. Kirja on kuvaus siitä, miten raskaus on jatkuvaa neuvottelua itsemääräämisoikeudesta kun arkielämässä törmää muiden oletuksiin ja äitiydelle asetettuihin ehtoihin. Koskela tarkastelee annettuja ehtoja ja miettii, miten äitiyskeskusteluun olisi mahdollista tuoda moninaisempia kokemuksia ja useampia ihmisiä huomioivia puhetapoja – jotta jokainen voisi tulla äidiksi omalla tavallaan.

Minja Koskela (YTM, MuM) on politiikan asiantuntijatehtävissä työskentelevä kirjailija, joka on tullut tunnetuksi yhteiskunnallisena keskustelijana.

 

Jaa tämä:
Suomen juutalaisten historia pähkinänkuoressa

Suomen juutalaisten historia pähkinänkuoressa

Uutuuskirja käsittelee juutalaisten vaiheita erityisesti siinä suhteessa, miten juutalaisiin on Suomessa suhtauduttu.

Juutalaisia on vainottu jo kauan ennen natsi-Saksaa ja Auschwitzia. Koko historiansa ajan juutalaiset ovat joutuneet pakenemaan, mukautumaan ja selviytymään. Ennen Auschwitzia – Suomen juutalaisten tarina perkaa juutalaisten vaiheita ennen kaikkea Suomessa, ja tuo esiin myös juutalaisten monipuolista historiaa maailmalta.

1700-luvulta lähtien Suomessa asuneiden juutalaisten elämä oli pitkään säänneltyä ja rajoitettua. Väärinkäsitykset ja valheet lisäsivät epäluuloja, ja epämääräiset uutiset maailmanvalloitussuunnitelmista ja vapaamuurarikytköksistä saivat suomalaiset osittain kääntymään juutalaisia vastaan.

Ennen Auschwitzia perustuu suomalaisiin lehtikirjoituksiin ja Valtiollisen poliisin arkistomateriaaleihin. Ne avaavat näkymiä siihen, mikä oli Suomen valtion ja kansalaisten osuus holokaustiin, miten Suomi lopulta onnistui juutalaisten kohtelussa ja miten juutalaiset vakiinnuttivat paikkansa osana Suomen väestörakennetta.

Atso Haapanen (s. 1963) on porvoolainen tietokirjailija, joka on kirjoittanut 25 kirjaa Suomen sota- ja ilmailuhistoriasta sekä sotaromaaneja ja eräkirjoja.

 

Jaa tämä:
"Muuttoliike murroksessa" selvittää, miten muuttoliikkeeseen ja turvapaikanhakijoihin liittyviä mielikuvia luodaan ja millä tavoin ne ruokkivat ennakkoluuloja

”Muuttoliike murroksessa” selvittää, miten muuttoliikkeeseen ja turvapaikanhakijoihin liittyviä mielikuvia luodaan ja millä tavoin ne ruokkivat ennakkoluuloja

Lööpit pakolaisaalloista, kartat Eurooppaan hyökyvistä siirtolaisvirroista, uhkakuvat maahantunkeutujista ja puheet elintasosurffareista ovat tuttuja viime vuosilta. Todellisuudessa valtaosa pakolaisista on kuitenkin lähellä kriisialueita, muualla kuin Euroopassa. Sanat, kuvat ja kehystykset vaikuttavat vahvasti siihen, miten asiat koetaan ja kuinka niistä keskustellaan ja päätetään.

Muuttoliike murroksessa selvittää, miten muuttoliikkeeseen ja ja turvapaikanhakijoihin liittyviä mielikuvia luodaan. Vakiintuneisiin esitystapoihin ei pidä tyytyä, sillä asiat voidaan nähdä ja tehdä toisin. Uutuuskirja purkaa vakiintuneita puhetapoja, retorisia ja metaforisia kehystyksiä ja erilaisia yhteiskunnallista polarisaatiota ja ennakkoluuloja ruokkivia merkityksenannon tapoja. Teos valottaa myös muukalaisuutta, toiseutta, uhan tuntemuksia ja toisaalta yhteisön puhtautta tuottavien käytäntöjen juuria ja jatkuvuutta.

Muuttoliike murroksessa sopii niin tutkijoille ja opiskelijoille, muuttoliiketeemojen parissa työskenteleville kuin kaikille muuttoliikekeskustelusta ja sen vaikutuksista kiinnostuneille. Sen rungon muodostavat eri tieteenalojen tutkijoiden vertaisarvioidut artikkelit, joita täydentävät käytännön toimijoiden näkökulmakirjoitukset. Monipuolisen kirjoittajajoukon tekstit valottavat ongelmia ja tarjoavat eväitä humaanimpaan, syvällisempään ja punnittuun tietoon perustuvaan muuttoliikekeskusteluun.

Kirjan ovat toimittaneet Noora Kotilainen ja Jussi Laine. Kotilainen on poliittisen historian tutkija, joka on erikoistunut kriisien, sotien ja kärsimyksen esitysten käyttöön ja asemaan politiikassa ja mediassa. Laine on Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen apulaisprofessori ja kansainvälisen rajatutkimusjärjestön Association for Borderlands Studiesin presidentti.

 

Jaa tämä:
Harvardin professorin kiehtova ja tarkka ”Ihmiskehon lyhyt historia"

Harvardin professorin kiehtova ja tarkka ”Ihmiskehon lyhyt historia”

Mitä ihmiskehon miljoonien vuosien mittainen kehityshistoria kertoo meistä, sairauksistamme ja terveydestämme? Mikä on kehomme tulevaisuus? Daniel E. Lieberman herättää evoluutiohistorian eloon ja paljastaa kuinka koko kehomme on muovautunut kuuden miljoonan vuoden kuluessa.

Kuinka ja miksi nousimme kahdelle jalalle? Miten metsästyksen ja keräilyn aloittaminen muutti ruokavalioitamme? Entä millaisia vaikutuksia maanviljelyn keksimisellä ja teollisella vallankumouksella on ollut kehoomme? Evoluution näkökulmasta on selvää, että kivikautiset kehomme eivät ole pysyneet mukana modernin maailman kehityksessä. Tämä on johtanut paradoksiin: elämme pidempään kuin koskaan, mutta sairastamme ennennäkemättömän paljon kroonisia, tarttumattomia sairauksia.

Ihmiskehon lyhyt historia kuvaa miten voimme elää terveellisemmin ja paremmin sopusoinnussa oman kehomme kanssa – ja miksi muodikas kivikautinen ruokavalio ei vastaa nykyihmisen tarpeisiin.

Daniel E. Lieberman on Harvardin yliopiston evoluutiobiologian professori, joka tunnetaan erityisesti ihmisen pään evoluution ja paljasjalkajuoksun tutkijana, mistä hän on saanut lempinimen ”paljasjalkaprofessori”. Todellinen ihmisjalan asiantuntija kuvaa kirjassa myös taitavasti miten anatomia ja käyttäytyminen voivat aiheuttaa pitkänmatkan juoksijoilla jalkavammoja. Lieberman on kirjoittanut lähes sata artikkelia muun muassa Nature- ja Science- julkaisuihin. Ihmiskehon lyhyt historia on käännetty yli 20 kielelle.

Jaa tämä:
Innon syksyn 2021 kirjalista on julkaistu

Innon syksyn 2021 kirjalista on julkaistu

Innon syksyn uutuuskirjoista löytyy kiehtovia elämäkertoja, true crimea, laadukasta kaunokirjallisuutta ja opaskirjoja moneen makuun. Perheen pienemmille on luvassa kattaus kiinnostavia lasten tietokirjoja.

Koko katalogiin pääsee tutustumaan tästä.

Tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinnolla 2020 palkitun Risto Isomäen uutuus Atlantin kuningatar on kansainvälisen tason trilleri, joka visioi parempaa tulevaisuutta ihmiskunnalle.  Erityisesti sotaromaaneistaan tunnetun Mauri Paasilinnan trilleri Pedon aika luo pelottavan todentuntuisen kauhukuvan lähitulevaisuudestamme kolmannen maailmansodan kynnyksellä ja uuden tappavan viruksen levitessä ympäri maailmaa.

Kulttimaineeseen nousseen amerikansuomalaisen sarjamurhaajan Aileen Wuornosin rankasta elämästä kertova tositarina Monster on kerrottu hänen omalla suullaan ja omasta näkökulmastaan. Suomen Supernanny on kirja kaikille vanhemmille. Suosittu televisiotähti Pia ”Supernanny” Penttala opastaa perheitä uudelle uralle kursailematta ja suorasukaisesti pienin, jämäköin, mutta lämminhenkisin keinoin. Ina Mikkolan Valtakirjani opastaa tarttumaan omiin vaikutusmahdollisuuksiin ja rakentamaan tervettä itsetuntoa.

Kesällä ilmestyvät Ruotsissa listaykköseksi nousseen Denise Rudbergin historiallinen vakoojaromaani Vaarallinen yhteys, oman lajityyppinsä kirkkainta kärkeä edustavan norjalaisen Heine Bakkeidin dekkariuutuus Nuku lapsi armaanitosielämän tragediaan pohjautuva Eveliina Talvitien Kävin vaan uimassa, sisko ja sosiaalisen median luomia ulkonäköpaineita käsittelevä Vitun rumaLuke Hardingin Venäjän vakoojaverkoston  Suomen painoksen jälkisanat paljastavat, mitä suomalaisten tulisi ymmärtää Putinin toimista Turun saaristossa tai eduskunnassa.

Syyskaudella ilmestyvät NoitakirjaTympeät tytöt ja Vaurastu kuin nainen ovat raikkaita tietokirjoja ajankohtaisista ja ihmisiä puhuttavista aiheista. Lapsia hemmotellaan kiinnostavilla lasten tietokirjoilla. Ihme ilmat! -kirjan tekijöiden uutuudessa tutustutaan luontokadon arvoitukseen ja palkitun luontokuvaaja Hannu Laakson Me Karhuset vie pienen lukijan metsän kuninkaiden maailmaan.

Syksyn elämäkerroissa kuvataan Shlomo Zabludowiczin tie holokaustin kauhuista salaperäiseksi suomalaismiljardööriksi, Siamäk Naghianin uskomaton elämä Iranin sotaveteraanista Genelec Oy:n toimistusjohtajaksi Iisalmeen, Petri Sarasteen pitkä ura kirjeenvaihtajana ja Helmi Krohnin elämä spiritualismin edelläkävijänä. Poika joka seurasi isäänsä Auschwitziin on syvästi inhimillinen selviytymistarina isästä ja pojasta kuolemanleirillä.

Jaa tämä:
Juuri nyt on oikea hetki vaikuttaa median tulevaisuuteen

Juuri nyt on oikea hetki vaikuttaa median tulevaisuuteen

Ritva Leinon 1.4. ilmestyvä Median valtaajat on syväsukellus mediamuutokseen. Teos avaa näköalapaikan siihen, miten media on parinkymmenen viime vuoden aikana muuttunut ja mitkä tekijät ovat muutokseen vaikuttaneet.

Kansainväliset suoratoistopalvelut ovat vallanneet televisioruudut ja sosiaalisen median alustat ovat tehneet meistä someriippuvaisia. Pandemian myötä sosiaalisessa mediassa käytävän vuorovaikutuksen tarve on kasvanut entisestään. Globaalit teknojätit ovat onnistuneet luomaan mediaekologian, jossa kaikkien on oltava mukana. Samaan aikaan tykkäämisemme muuttuu dataksi, joka mahdollistaa toimintamme valvonnan.

Suomessa, kuten muuallakin Euroopassa on pandemian aikaan vahvistunut kaksi trendiä: luottamus perinteistä mediaa kohtaan on kasvanut, mutta luottamus teknologiayhtiöitä kohtaan on vähentynyt. Samaan aikaan ihmiset ovat kuitenkin lisänneet teknologiayhtiöiden palvelujen käyttöä ja yhtiöt ovat keränneet itselleen ennennäkemättömät voitot.

Vallan ovat ottaneet globaalit teknojätit, jotka ovat keksineet omat sääntönsä, ostaneet kilpailijat pois markkinoilta ja pakottaneet perinteisen median sopeutumaan muuttuneeseen mediaekologiaan. Median tulevaisuudesta käydään kovaa taistelua ja eettiset kysymykset, säätelyn tarve ja huoli yksityisyyden suojasta internetissä puhuttavat. Juuri nyt on oikea hetki vaikuttaa siihen, millainen on median tulevaisuus ja millaista mediaa haluamme tulevaisuudessa käyttää.

Ritva Leino on pitkän linjan media-ammattilainen, joka on seurannut median muutosta monien eri roolien kautta niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Hän on toiminut Yleisradiossa kulttuurin tilaajana, Teeman ohjelmapäällikkönä, tuottajana, käsikirjoittajana ja ohjaajana. Leino on ollut mukana kansainvälisiä palkintoja voittaneiden dokumenttien ja dokumenttisarjojen yhteistuottajana. Hän on mukana useissa kansainvälisissä verkostoissa, joissa sekä median ammattilaiset että tutkijat pohtivat median tulevaisuutta ja julkisen palvelun median roolia.

 

 

Jaa tämä:
Tänään 20 vuotta täyttävän Radio Suomipopin historia julkaistaan upeana juhlakirjakokonaisuutena

Tänään 20 vuotta täyttävän Radio Suomipopin historia julkaistaan upeana juhlakirjakokonaisuutena

Radio Suomipop on ollut jo kahdenkymmenen vuoden ajan osana suomalaisten arkea ja juhlaa. Juhlavuoden kruunaa lokakuussa ilmestyvä uudenlainen kirjakokonaisuus.


Tänään 20 vuotta täyttävän Radio Suomipopin historia julkaistaan upeana juhlakirjakokonaisuutena.

Radio Suomipop on ollut jo kahdenkymmenen vuoden ajan osana suomalaisten arkea ja juhlaa. Juhlavuoden kruunaa lokakuussa ilmestyvä uudenlainen kirjakokonaisuus.

Into Kustannus julkaisee lokakuussa yhdessä Nelonen Media -radioiden kanssa Radio Suomipop – Suomalaisuuden soundtrack –juhlakirjakokonaisuuden. Kanavan monitahoista historiaa juhlistetaan printtiteoksella ja uudenlaisella audiotuotannolla, joka yhdistää äänikirjan ja kuunnelman omaksi formaatikseen. Juhlakirjakokonaisuuden kansi tulee olemaan odottamisen arvoinen helmi juhlavuodelle.

”Juhlakirjakokonaisuuden eri formaatit tulevat kukin omalta osaltaan syventymään kirjan kokemuksellisuutta: uudenlainen audiotuotanto lähtee kuuntelijan näkökulmasta liikkeelle yhdistäen muun muassa perinteisiä äänikirjan, kuunnelman ja podcastin ominaisuuksia toisiinsa. Painetusta kirjasta tulee taas visuaalisesti vaikuttava kokonaisuus, jonka luokse haluaa palata kerta toisensa jälkeen.” toteaa Innon äänikirjakustantaja Camilla Gabrielsson.

Radio Suomipop on kahdenkymmenen vuoden aikana vakiinnuttanut asemansa suomalaisessa populaarikulttuurikentässä. Kanavan persoonat – mm. Jaajo Linnonmaa, Anni Hautala, Juha Perälä ja Hovimuusikko Ilkka ovat nousseet radiotaivaalla aivan omaan galaksiinsa. Radio Suomipop on ollut vuosien saatossa myös mahdollistavana ponnahduslautana lukuisille kotimaisille artisteille. Esimerkiksi Lauri Tähkä ja Arttu Wiskari lähtivät lentoon juuri Suomipopin siivittäminä.

”Valitsin rautakapassa asiakkaalle tapetteja ja kuulin, kuinka Suomipopilta pärähti eetteriin Mökkitie. Sen jälkeen myivät tarvikkeita jo muut jätkät. Suomipopin musavelhot antoivat minulle ja biisilleni mahdollisuuden!” Näin kauniisti kertoo kanavan merkityksestä uralleen Arttu Wiskari. ”Olen maksanut velkaani Suomipopille tunnollisesti – sillä se olin minä, joka lahjoitti heille Hovimuusikon.”

Ja Lauri Tähkä jatkaa: ”Pakko myöntää – Tyttörukka oli hitti jo syntyessään, mutta Suomipop teki siitä megahitin!”

Painettu kirja sisältää reilusti paljastuksia ja runsaasti ennen julkaisemattomia valokuvia kanavan vieraista, risteilyistä, festareilta ja studion syövereistä. Kanavan vannoutuneiden fanien kohtaloilla on kirjassa oma, tärkeä roolinsa. Monet kuuntelijat ovat rytmittäneet koko elämänsä kanavan kanssa samaan tahtiin. Radio Suomipop – Suomalaisuuden soundtrack –juhlakirjan sisällöntuotannosta vastaa kirjailija Antto Terras.

”Juhlakirjakokonaisuuden myötä lukijat ja kuuntelijat pääsevät vieläkin lähemmäksi Suomen rakastetuimpien radioäänien elämää. Kirja antaa myös tekijöille mahdollisuuden kertoa myös ne hiemoimmat, mutta myös ne noloimmat hetket radiotaajuuksilla”, kertoo Radio Suomipop -radiokanavan ohjelmapäällikkö Sami Virtanen.

Lisätietoja:

Into Kustannus: Camilla Gabrielsson / 0456682223 / camilla.gabrielsson@intokustannus.fi

Nelonen Media: Sami Virtanen / 0505957024 / sami.virtanen@sanoma.com

Lue lisää kirjasta täältä.

Jaa tämä:
Jaa tämä:

Sinulle on kirjoja.

X