Uutiset

Housuvaaran paloasema - tulipalotietoa pikku pelastajille

Huumorilla höystettyä tulipalotietoa pikku pelastajille

Vaikka paloturvallisuus on tärkeää, sen opettelu ei tarvitse olla vakavaa. Kirjassaan Housuvaaran paloasema Vuokko Hurme esittää faktat hauskasti Väinö Heinosen kuvittamina.

Tarmokkaat sisarukset Tilda ja Matti ovat perustaneet Housuvaaraan oman palontorjuntayksikön. Kotipihan saunan eteinen on mainio paloasema ja puutarhaletkulla voi sam­muttaa leikisti pihakalusteita. Mutta mikä neuvoksi, kun saunassa syttyykin ihan oikea tulipalo? Onneksi tarmokkaat sisarukset ovat oppineet yhtä ja toista hätätapauksen varalta.

Kirjakarkki kaikille palomiesfaneille

Housuvaaran paloasema kertoo vauhdikkaan tarinan ja runsaan kuvituksen lomassa, millaiset varusteet palomiehil­lä on, miten päivä sujuu paloasemalla ja mitä muuta kaik­kea pelastustyöhön kuuluu. Lisäksi opitaan, miten tulee toimia tulipalon sattuessa, ja tutustutaan palokalustoon ja välineisiin.

”Vuokko Hurmeen kirjoittama tarina yhdistää juuri sopivalla tavalla mielikuvitusta ja tietoa, ja tekstiä tukevat hyvin Väinö Heinosen yksityiskohtaiset ja ilmeikkäät kuvitukset.”

Kirjavinkit Housuvaaran huvipuistosta

Tietopöllö­-palkittu lastenkirjailija ja taidekasvattaja Vuokko Hurme on kirjoittanut ihastuttavan kekseliäitä lasten tieto­kirjoja, muun muassa Hirveä Nälkä (2021), Housuvaaran uimahalli (2020), Housuvaaran huvipuisto (2018), Karkkikirja (WSOY 2019) ja Eläinkirja (WSOY 2021). Lisäksi hänen tuotantoonsa kuuluvat kuvakirjat ja romaanit.

Väinö Heinonen on kuvittaja ja graafinen suunnittelija, jonka hieno kädenjälki näkyy Housuvaara-­sarjan lisäksi muun muassa Evoluutio­tietokirjassa (2018) ja monissa oppikirjoissa.

Jaa tämä:
Hurja jengi 6

Mitä tapahtuu, kun pahikset haluavatkin tehdä hyvää? Hurja jengi 6 on täällä!

Hurja jengi -kirjasarjan kuudennessa osassa sankarit joutuvat avaruusolion lonkeroihin. Sieppaajalla on ihan liikaa hampaita… ja ihan liikaa pyllyjä, miten sankareiden käy?

Hurja jengi on tikahduttavan hauska sarja hyviksiksi ryhtyneistä pahiksista: Sudesta, Piraijasta, Käärmeestä, Haista ja Tarantellasta. Sarjakuvamaiset kirjat sopivat kaikille huumorin ja yllätysten ystäville ja ihan jokaiselle alakoululaiselle. Tämän kirjasarjan avulla voi herättää myös niiden nuorten lukuinnon, jotka välttelevät lukemista, sillä sivuilla on verraten vähän tekstiä.

”Blabeyn lyhyet tekstit ja mustavalkoinen kuvitus tekevät tästä kirjasarjasta yhden vuosituhannen parhaimmista nuorille suunnatuista kirjoista.”

– KIRJAN VUOKSI

Hurja jengi avaruusörkin hampaissa hahmot ovat joutuneet pahaan kiipeliin ja sankarit ovat vaarassa tuhoutua Voiko tälle kirjalle nauraa? Varmasti voi!

Maailmalla Hurja jengi -kirjoja on painettu yli kymmenen miljoonaa kappaletta yli 30 maassa. Palkittu sarja pysytteli 50 viikkoa The New York Timesin bestsellerlistalla. Huhtikuussa 2022 ensi-iltansa sai DreamWorks-elokuva, joka uudistaa ryöstöelokuvien genreä samoin kuin Shrek uudisti satuja ja Kung Fu Panda taisteluelokuvia.

Aaron Blabey on New York Times -bestsellerlistan kärkisijalle noussut kirjailija, jonka kirjoja on painettu maailmalla noin 30 miljoonaa kappaletta. Hän on luonut kolme maailmanlaajuisen suosion saavuttanutta kirjasarjaa: Hurjan jengin, Pig the Pugin ja Thelma the Unicornin. Hänen Hurja jengi -sarjansa on ollut yli 100 viikkoa New York Timesin bestsellerlistalla.

Tutustu sarjan muihin osiin:

Jaa tämä:
Isyys henkirikollisen silmin: voiko vankilasta käsin katkaista ylisukupolvisia traumoja?

Isyys henkirikollisen silmin: voiko vankilasta käsin katkaista ylisukupolvisia traumoja?

Jani Bollströmin tarina avaa raadollisella tavalla sitä, miten haastavaa omia virheitään ja suhdetta lapsiin on korjata vankilasta käsin.

Jani Bollström tuomittiin elinkautiseen vankeuteen murhasta 27-vuotiaana. Lähes 14 vuoden jälkeen hän pääsi ehdonalaiseen vapauteen marraskuussa 2020. Bollström myöntää vankeuden vaikuttaneen myös hänen lapsiinsa. Vaikka itse henkirikosta hän ei kadu, sanoo hän katuvansa sitä, että lapset joutuivat olemaan isänsä valintojen vuoksi vuosikausia ilman toista vanhempaansa.


”Noihin aikoihin tuli ammuskeltua ja pyssyä oli mukana. Minulle sanottiinkin, että on vain ajan kysymys, ennen kuin joku tappaa minut tai minä jonkun toisen.”


– Kyllä se on vaikuttanut lapsiin, jotka oireilivat eritoten alkuvuosina, ennen kuin heidän elämäntilanne perheessä rauhoittui, Jani myöntää.

Vankilasta käsin oli vaikea olla lasten apuna, tukena ja läsnä. Puheluita ei saanut soittaa kuin rajatusti ja joissain vankiloissa puheluille lasten kanssa oli varattu vain 10 minuuttia viikossa.

– Pahimmillaan 2009 Helsingin vankilassa sain 2 soittoa viikossa, joiden kesto sai olla kerrallaan noin 5 minuuttia. Jos numerosta ei vastattu, niin yrittää sai uudestaan seuraavana päivänä, Jani muistelee yhteydenpitoaan lapsiinsa.

Tuomion myötä isäsuhteen hoitaminen lasten kanssa oli välillä haasteellista. Jos loppuviikosta puhelu ei jostain syystä onnistunut, saattoi vanki joutua odottamaan yli viikonlopun, että sai yhteyden lapsiinsa. Jos lapsilla oli joku hätänä, oli puhelun odottaminen kova paikka kiven sisällä olevalle isälle.

– Vaikka vartijoille yritti selittää tilannetta, että on pakko saada soittaa, saatettiin katsoa vain koneelta, että olet jo soittanut kaikki puhelut, vaikka kukaan ei olisikaan vastannut. Kyllä siinä oli hiuksissa pitelemistä, jos tiesi, että lapsi oli hädissään siellä kotona jonkun asian vuoksi, Jani muistelee.

Avoimuus menneisyyttä kohtaan syvensi suhdetta lasten kanssa

Jani kertoo suhteensa lapsiinsa olevan tällä hetkellä hyvin avoin. Lapset puhuvat isälleen viisaasti ja yrittävät jopa ohjeistaa ja neuvoa tätä vapauden uusissa elämäntilanteissa.

– Vaikka matkalla onkin ollut kuplia ja vaikeuksia olemme kaikista päässeet eteenpäin. Koen, että lapset ymmärtävät minua ja sitä, miten tärkeää minulle on esimerkiksi meidän välinen rehellisyys.

Avoimuus ja rehellisyys ovat mahdollistaneet menneen käsittelyn lasten kanssa. Myös henkirikokseen ja sen katumiseen liittyvistä vaikeista teemoista on voitu puhua suoraan. Jani sanookin, ettei ole koskaan halunnut salata lapsiltaan mitään.

– Olen sanonut heille myös sen, että tapahtunut ei ole heidän syytään. Se, että en ole ollut läsnä lapsille, on voinut tuntua lapselle hylkäämiseltä, eritoten, kun monella heidän ystävillään on kotona molemmat vanhemmat. Lapsi kokee tällaisissa tilanteissa helposti turvattomuuden tunnetta, Jani myöntää.

Vankiloissa on paljon perheellisiä isiä, joista jokainen istuu omista syistään. Jani kertoo sen olevan tavallista, että ei tiedetä, missä omat lapset ovat tai ettei lapsiin vain pidetä jostain syystä yhteyttä. Jani näkee tärkeänä, että myös isien vanhemmuutta vankiloissa tuettaisiin nykyistä enemmän. Panostuksia hän kaipaa erityisesti vankeusaikana vankilan ulkopuolisten sosiaalisten suhteiden ja tukiverkoston vahvistamistyöhön. 

– Siinä vaiheessa, kun vanki vapautuu, olisi hyvä, että suhteet ulos olivat silloin kunnossa. Jos mahdollisuus sosiaalisten suhteiden rakentamiseen ja vahvistamiseen viedään vankeudessa pois, erityisesti, jos vanki on itse halukas niitä työstämään, aiheuttaa se vapautuessa helposti vain ongelmia, Jani sanoo.

Vankilasta käsin katkotut ylisukupolviset traumat

Vankeudestaan ja virheistään huolimatta Bollström on pyrkinyt tekemään töitä, jotta hänen itsensä lapsuudessa kokemat traumat eivät siirtyisi hänen omille lapsilleen. Vaikka hän on huomannutkin toistaneensa nuorena oppimiaan malleja, on hän silti tietoisesti pyrkinyt katkaisemaan ylisukupolvista kuormaa.

– Olen pyrkinyt tekemään lasten kanssa niitä asioita, joista olen periaatteessa jäänyt itse ihan paitsi. Olen myös yrittänyt käyttäytyä eri tavalla omia lapsiani kohtaan, kuin oma malli ollut. Kun ei itse ole saanut lapsena sitä, mitä olisi tarvinnut, pyrkii sitä tekemään omien lastensa kohdalla toisin, Jani sanoo.

Vaikka traumaketjun katkaiseminen on haastavaa erityisesti vankilasta käsin, ei Jani näe sitä mahdottomana. Oikean tuen ja ammattilaisten voimin myös vangit voivat auttaa lapsiaan käsittelemään kokemaansa. Samalla myös vankeudessa olevat isät prosessoivat omaa menneisyyttään.

-Jokainen voi olla siirtämättä tiettyjä asioita omille lapsilleen, kunhan vain itse ensin havahtuu. Kyllä kaikki lähtee ihan itsestään ja siitä, kun on itse valmis tekemään sitä työtä.

 Ennen vankilaa Bollström oli kasvanut maailmassa, jossa ongelmat ratkaistaan rikosten avulla. Bollström kuvaa lopullista henkirikokseen päättynyttä tapahtumaa umpikujaksi, johon oli jo sisimmissään aavistanut päätyvänsä. Vaikka Jani kritisoikin vankiloita ja vankiloiden henkilökuntaa, myöntää hän kohdanneensa vankiloissa muutamia työntekijöitä, jotka olivat töissä vankilassa selvästi auttaakseen ihmisiä. Luottaminen vartijoihin oli kuitenkin hankalaa, sillä menneisyyden kokemukset olivat jättäneet jälkensä. Jani kertookin, että luottamuksen rakentaminen näihin vartijoihin vei häneltä lähes viisi vuotta.

– Vaikka vaikeaa se on, on luottaminen ja muutos mahdollista. Joidenkin meidän kohdalla se vaatii vain enemmän töitä. Etenkin, jos ei ole ollut paljoa niitä hyviä kokemuksia, joutuu töitä paiskimaan muita enemmän, Jani kertoo.

Jani Bollströmin tarina kirjassa Häiriintynyt julkaistiin kesäkuussa 2022. Kirjan kirjoittaja on Karkkilassa asuva kirjailija Mika Lätti, joka on julkaissut aikaisemmin viisi teosta.


Lue tai kuuntele Jani Bollströmin tarina kokonaisuudessaan! Löydät kirjan Innon verkkokaupasta, kirjakaupoista ja äänikirjapalveluista.


Lue myös:

Mitä tapahtuu, kun vakavien rikosten uhrit kohtaavat tuomitut kasvokkain? Kasvokkain rikoksen jälkeen -teos kertoo yhdeksän järisyttävää tositarinaa jälkikäsittelystä ja hyväksymisen parantavasta voimasta.

Jaa tämä:
Mitä tapahtuu, kun vakavien rikosten uhrit kohtaavat tuomitut kasvokkain?

Mitä tapahtuu, kun vakavien rikosten uhrit kohtaavat tuomitut kasvokkain?

Kasvokkain rikoksen jälkeen -teos kertoo yhdeksän järisyttävää tositarinaa jälkikäsittelystä ja hyväksymisen parantavasta voimasta. Löytyykö tuskan, vihan ja katkeruuden jälkeen rauha?

Toimittaja Tiina Saari kirjoitti keväällä 2016 Iltalehteen artikkelin äidistä, joka oli tavannut tyttärensä tappajan. Jutun julkaisun seurauksena lukijat lähettivät toimitukseen palautetta. Saari säilytti yhden saamansa kirjeen. Hän ajatteli, että palaisi vielä joskus aiheen pariin ja ottaisi yhteyttä kirjeen lähettäjään. Lähettäjä oli vaimonsa tappanut mies, joka oli pyytänyt tekoaan anteeksi lapsiltaan. Kun Saari palasi aiheen pariin myöhemmin toimittaja Kati Pukin kanssa, syntyi tästä lopputuloksena anteeksiannon ja sovituksen käsitteitä muuttava kirja.


Parikymppinen Joonas ja nelikymppinen Pasi piinasivat kuukausia Ville Suomalaista. Lapsuudenystävä ja isäpuoli lähettivät nuorelle miehelle tappouhkauksia prepaid-liittymästä ennen kuin murhasivat hänet syrjäisellä metsäautotiellä.


Teoksen riipaisevat tositarinat kuvaavat, miten elämä jatkuu vakavankin rikoksen jälkeen. Kirjaan haastatellut rikosten tekijät, uhrit ja heidän omaisensa ovat osallistuneet vakavien rikosten jälkikäsittelyyn ja kohdanneet toisensa.

Mika Suomalainen päästi irti vihasta kohdattuaan poikansa surmaajat

Kun Mika Suomalainen kohtasi vuonna 2018 viisi vuotta aiemmin menehtyneen poikansa Villen surmaajat, oli vihan vähentyminen merkittävä muutos, jonka sureva isä huomasi arjessaan. Jälkikäsittely vapautti paljon energiaa ja voimia riitti sen myötä enemmän myös perheelle.

– Kohtaamisesta oli paljon apua, ja jälkikäsittely on auttanut toipumista. Tällä oli myös merkittävä vaikutus terveyteeni. Kun viha rupesi häviämään, jaksoin olla mukana enemmän perheeni arjessa, kertoo Mika muutoksista.

Kohtaamisen myötä sureva isä saattoi myös antaa anteeksi itselleen. Kuten moni muukin lapsensa tapaturmaisesti tai henkirikoksen kautta menettänyt vanhempi, myös Mika pohti, olisiko voinut pelastaa poikansa. Tekijöiden kohtaaminen toi rauhan ja Mika saattoi hyväksyä tapahtuneen osaksi menneisyyttään.

– Kun surmaajat sanoivat, ettei tekoa olisi kukaan voinut estää, pystyin antamaan itselleni anteeksi. Sen myötä elämä on tullut omalla tavallaan takaisin, Mika kuvaa kohtaamisen konkreettisia seurauksia.

Mika ei ole varsinaisesti miettinyt, millaisia vaikutuksia jälkikäsittelyllä oli hänen poikansa surmaajien elämään. Hän kuitenkin sanoo ymmärtävänsä kohtaamisen olleen varmasti myös katuville surmaajille hyvin vaikuttava.

Kohtaaminen kasvokkain auttaa toipumaan traumoista

Poikansa menettänyt isä toivoo, että muutkin saman kokeneet hakeutuisivat tuen piiriin. Hän kuitenkin huomauttaa, että se, mikä sopii toiselle, ei välttämättä ole hyvä ratkaisu muille. Tukea pitääkin hänen mukaansa hakea itselleen sopivalla tavalla. Mikalle vakavien rikosten jälkikäsittelystä oli hyötyä.

– Ennen ensimmäistä tapaamista surmaajien kanssa olin nähnyt asiantuntijat monta kertaa ja oli varmistettu, että kohtaaminen oli todella järkevää ja harkittua. Tapaamiseen ei mennä suin päin, vaan katsotaan, että kaikki ovat varmasti valmiita siihen, Mika kuvaa jälkikäsittelytapaamisen tarkkaa valmisteluprosessia.

Tapaamisen järjestävät väkivaltaan, sovitteluun ja traumoihin erikoistuneet asiantuntijat. Harkittu prosessi auttaa ihmisiä työstämään traumojaan turvallisessa ympäristössä ja ammattilaisten tukemana. Aloite käsittelyyn tulee useimmiten rikoksen tekijältä, mutta myös uhrien ja heidän omaistensa aloitteet käsittelylle ovat yleistyneet.

Arja Konttila Rikosseuraamuslaitokselta toimii vakavien rikosten Sauma-toiminnan koordinaattorina.  Konttilan mukaan vakavan rikoksen tekijä voi muuttua, ja läheiset voivat toipua rikoksen aiheuttamasta kriisistä jälkikäsittelyn avulla. Mikan ja hänen poikansa tarina on osa Kasvokkain rikoksen jälkeen -teosta, jossa kerrotaan yhdeksän järisyttävää tositarinaa jälkikäsittelystä ja hyväksymisen parantavasta voimasta.

Rikosten seuraukset kulkevat mukana vuosikymmenien ajan, mutta kirjassa kerrotut tarinat näyttävät, että toipuminen on mahdollista.

Tiina Saaren ja Kati Pukin kirjoittama teos Kasvokkain rikoksen jälkeen on julkaistu kesäkuussa 2022.


Lue tai kuuntele yhdeksän tositarinaa kokonaisuudessaan! Löydät kirjan Innon verkkokaupasta, useimmista kirjakaupoista ja äänikirjapalveluista.


Lue myös:

Isyys henkirikollisen silmin: voiko vankilasta käsin katkaista ylisukupolvisia traumoja? Jani Bollströmin tarina avaa raadollisella tavalla sitä, miten haastavaa omia virheitään ja suhdetta lapsiin on korjata vankilasta käsin.

Jaa tämä:
Me hukkaset Hannu Laakso

Mitä tapahtuu, kun susi hukkaa laumansa?

Palkitun luontokuvaajan Hannu Laakson tarinallinen tietokirja Me Hukkaset sopii paitsi lapsille myös varttuneemmille eläinten ystäville.

Oma lauma on suden paras turva. Sen oppii kantapään kautta kirjan päähenkilö, nuori susi, joka joutuu aikamoiseen liemeen eksyttyään laumastaan. Jännittävässä kirjassa seurataan eksyneen suden matkaa takaisin laumansa luokse samalla kun paukkupakkanen kuluttaa voimia.

Me Hukkaset valottaa lukijalle suden elämää, laumahierarkiaa ja sitä, miten susi tulee – tai ei tule – toimeen muiden eläinten kanssa. Kirjassa kerrotaan, miten lauman jäsenet toimivat yhdessä saadakseen ravintoa ja millaisia hankaluuksia suden elämään kuuluu. Kaiken kruunaa kuvitus: kansainvälisesti palkitut luontovalokuvat vangitsevat katseen takuuvarmasti.

Hannu Laakson upeissa luontokuvissa sudet tutkivat ympäristöä, leikkivät ja nahistelevat. Helppolukuisen kirjan ikäsuositus on 4+, mutta kirjasta nauttivat vähän vanhemmatkin. Me Hukkaset yhdistää tiedon ja tarinan vastustamattomalla tavalla.

”Lasten tietokirjojen kuvituksessa valokuvaa hyödynnetään nykyisin jopa ällistyttävän vähän siihen nähden, kuinka vahvasti nimenomaan valokuva pystyy dokumentoimaan todellisuutta.”

Lastenkirjahylly-blogi, 1.9.2020

KTM Hannu Laakso (s. 1963) on voittanut yli 120 kansainvälistä valokuvapalkintoa, ja yli 500 hänen kuvaansa on hyväksytty kansainvälisiin kilpailu­näyttelyihin yli kahdeksassakymmenessä eri maassa. Laakson seikkailulliset tarinat ja väkevät valokuvat pyrkivät vahvistamaan lasten luontosuhdetta ja lukuharrastusta.

Aiemmin sarjassa ilmestyneet: Me Kettuset 2020 ja Me Karhuset 2021

Jaa tämä:
Tyttökirja

Seksuaaliopas, joka jokaisen teinin pitäisi lukea ja jota äidit olisivat kaivanneet jo nuoruudessaan

Milloin rintani kasvavat, miksi mielialani vaihtelee, mitä rajojen asettaminen tarkoittaa ja mikä on intersukupuolisuus? Tyttökirjasta löytyy kaikki tieto teini-iän fyysisistä ja henkisistä mullistuksista, joista ei välttämättä kehtaa keskustella vanhempien kanssa.

Siirtymä lapsuudesta teini­-ikään on kaikkea muuta kuin helppo: kehossa tapahtuu muutoksia, hormonit ottavat vallan ja mielessä myllertää. Tyttökirja on norjalaisten lääkäreiden kirjoittama palkittu terveysopas teineille.

Hauskasti kuvitettu kirja antaa kattavasti neuvoja ja vinkkejä murrosikää lähestyville tytöille, unohtamatta myöskään ei-binäärisiä ja heitä, jotka pohtivat sukupuoli-identiteettiään. Kirja sisältää myös arvokasta tietoa pojille,  jotta ymmärtäisivät paremmin, mitä tytöt käyvät läpi.

Suoraa ja rehellistä puhetta seksuaalisuudesta

Kirja käsittelee monipuolisesti teinivuosiin liittyviä teemoja, kuten seksuaalisuutta, pituuskasvua ja suoritus­paineita. Kirjailijat kertovat asiat niin kuin ne ovat, ymmärrettävästi ja rehellisesti. Kuvitus täydentää tekstiä olennaisilla tiedoilla ja huumorilla sekä auttaa tekemään aiheista helposti käsiteltäviä ja harmittomia.

”Tässä kirjassa ei ole yhtään tylsää sivua.”

Verdens gang

”Laadukasta tietoa helposti ymmärrettävässä muodossa.”

Aftenposten

Ylistetty tietokirja sai Norjan kulttuuriministeriön lasten­- ja nuortenkirjapalkinnon ja oli Norjassa myynti-­ ja arvostelumenestys. Teoksen käännösoikeudet on myyty 18 maahan. Kirjan on suomentanut Kirsi Kokkonen.

Nina Brochmann ja Ellen Støkken Dahl ovat lääkäreitä, jotka ovat jo useamman vuoden ajan antaneet seksuaaliterveyteen liittyviä neuvoja nuorille, pakolaisille ja seksityöntekijöille. Heidän ensimmäinen kirjansa Vau, mikä vagina! (Otava 2018) oli kansainvälinen bestseller, joka voimaannutti lukijoitansa tieteelliseen tietoon nojaten.

Magnhild Winsnes on kiitetty animaattori ja kuvittaja. Hän on työskennellyt useissa animaatioproduktioissa animaattorina, suunnittelijana, ohjaajana ja tuottajana. Yksi hänen töistään on Torill Koven ohjaama lyhytanimaatio­ elokuva The Danish Poet, joka on voittanut Oscar­-palkinnon.

Muistatko?

Suosikkilehden legendaarisen Bees & Honey-palstan yleisimmät kysymykset

Jaa tämä:
Aki Sirkesalo - musiikki soi

Musiikillinen elämäkerta Aki Sirkesalosta paljastaa millainen koko kansan rakastama huippumuusikko oli kulisseissa

Uransa aikana yli 100 000 levyä myyneen Sirkesalon elämästä on kerrottu vielä verrattain vähän. Tuore elämäkerta Aki Sirkesalo – Musiikki soi raottaa ensimmäistä kertaa verhoja muusikon rikkaaseen historiaan ja musiikin siivittämään arkeen.

”Musiikki groovasi. Se ei ollut rockia, se ei ollut iskelmää, se oli aivan jotain muuta…”

Sirkesalo olisi täyttänyt kuluvana vuonna 60 vuotta

Aki Sirkesalo – Musiikki soi on ensimmäinen kirja huippumuusikko Aki Sirkesalon urasta ja tämän liian varhain päättyneestä elämästä. Teos uppoutuu Aki Sirkesalon elämään muusikkona ja musiikkitoimittajana ja käy läpi hänen intohimoista taivaltaan musiikin parissa. Jo pienenä Sirkesalon sisällä soi bändi, jonka musiikki siirtyi vihkoihin ja demokaseteille. Hän omaksui eri musiikkityylejä progesta punkiin ja reggaesta souliin. Vuonna 1995 ilmestyneen Mielenrauhaa-albumin myötä määrätietoisen musiikintekijän visio ja Suomen kansan maku kohtasivat toisensa. Ensimmäinen soololevy oli välitön menestys.

”Tšeljabinskiin saavuttua Aki kaiken lisäksi sairastui…Paikallisessa sairaalassa kielimuuri oli korkea, mutta hoitohenkilökunta tuntui ymmärtävän vaivan.

”Ne laitto siellä kurkkuun jotain mömmöä ja piikkiä perseeseen ja verenpainelääkkeitä”, Aki kertoi kotiuduttuaan Rumban haastattelussa Timo Pennaselle.

Juuri tuon piikin asianosaiset muistavat hyvin. Lääkettä annosteltiin julmetun kokoisesta ”truutasta”, josta Aki päättäväisesti alkuun kieltäytyi… Pitkin hampain Aki otti lääkkeen vastaan, ja oireet hävisivät. Mitä lääkettä ruiskussa oli, ei tiedä kukaan. Ja ehkä parempi niin.”

Valovoimainen musiikkipiirien isähahmo

Sirkesalon musiikillinen elämäkerta perustuu haastatteluihin ja arkistomateriaaleihin. Haastatteluja ovat antaneet lukuisat Akin ystävät, yhteistyökumppanit, musiikkialan vaikuttajat ja aikalaismuusikot.

Sessiot saatiin nippuun aivan joulun alla, ja niinpä Aki halusi kutsua Suomessa paikalla olevan työryhmän studioon kuuntelemaan lopputulosta. Tunnelma oli katossa, sillä kaikki osapuolet olivat tyytyväisiä levyyn. Rupeaman jälkeen olisi hyvä ottaa iisisti… Aki oli lähdössä studiolta suoraan lentokentälle ja sieltä Thaimaan Khao Lakiin. Nylund soitti hänelle taksin, jota odotellessa Ala-Kojola jäi vielä ovenpieleen juttelemaan Akin kanssa. Ison porukan jouluntoivotukset olivat veljelliset ja halailun täyteiset. Kukaan ei tiennyt, että ne jäisivät lopullisiksi jäähyväisiksi.”

Antti Luukkanen ja Laura Haarala kuvaavat kirjassaan taitavasti ja avoimesti Sirkesalon elämän eri puolia sekä kehitystä nuoresta muusikonalusta koko kansan rakastamaksi taiteilijaksi. Aki Sirkesalo jätti kuulijoihinsa valovoimaisuudessaan lähtemättömän vaikutuksen, joka huokuu elämäkerrassa haastateltujen henkilöiden kertomuksissa.

Antti Luukkanen (s. 1975) on koko ikänsä musiikin parissa viihtynyt toimittaja. Hän on kirjoittanut Soundiin vuodesta 1998 lähtien artistihaastatteluja sekä levyarvosteluja. Akaan Viialassa asuva Luukkanen on erityisen kiinnostunut suomalaisen populaarikulttuurin ja rockin historiasta.

Akaan Toijalasta kotoisin oleva Laura Haarala (s. 1982) on musiikkialan asiantuntija, joka on erikoistunut populaarimusiikkiin ja -kulttuuriin ja musiikkialan tuotantoihin. Haarala on vaikuttanut kulttuurialan yhdistyksissä, laulanut useissa yhtyeissä ja kirjoittanut mm. Bändin käsikirjan (2018) Aiju Salmisen ja Hanna Kauppisen kanssa.

Jaa tämä:
Klas Ekmanin Ne jotka tappavat on palkittu ja ylistetty trilleri, jota ei voi laskea käsistään

Klas Ekmanin Ne jotka tappavat on palkittu ja ylistetty trilleri, jota ei voi laskea käsistään

Crimetime Awardilla palkittu esikoisromaani kuvaa hyytävän taidokkaasti sitä, mihin yksi valhe voi pahimmillaan johtaa. Kirja on ilmestynyt jo 14 eri kielellä.

Yksi valhe, joka johtaa hyytävään kujanjuoksuun

Anna ja Johan kirjautuvat pikkukaupungin hotelliin. Vaikka Johan onjuuri jättänytvaimonsa, on Anna päättänyt lopettaasuhteen Johaniinlastensa vuoksi. Viikonloppu ei mene kummankaansuunnitelmien mukaan. Riitaisa paluumatka keskeytyy hirvittäväänonnettomuuteen, ja pari tekee hätäpäissään kohtalokkaanpäätöksen. Yksi harkitsematon teko johtaa toiseen, ja pian Annaja Johan huomaavat olevansa keskellä järkyttävää painajaista.Mihin asti he ovat valmiita menemään pelastaakseen itsensä?Crimetime Awardilla palkittu psykologinen trilleri kuvaapiinaavan koukuttavasti moraalin syöksykierrettä ja tavallisiaihmisiä kuilun partaalla.

”Mieletön ihmissuhdedraama, joka piti minut valveillakeskiyöhönasti. Lukija saa perhosia vatsaansa helvetillisestäjännityksestä. Kuin tehty Netflixiä varten.” – Aftonbladet

”Lumoava, hyvin kirjoitettu ja kauhistuttava tarina valheesta, joka vain kasvaa ja kasvaa. Se, mikä vaikuttaa ratkaisulta ongelmaan, tekee vain tietä tuholle. Loistava esikoinen!” Sofie Sarenbrant

”Tehokas ja jännityksen täytteinen juoni.” – Svenska Dagbladet

”Tunnelma on hiipivän jännittävä. Sitä janoaa lisää.” -Jens Lapidus, kirjailija

Klas Ekman on taidokas kirjoittaja, joka pitelee lukijaansa jännityksessä kirjan alusta loppuun saakka. Ne jotka tappavat on Ekmanin esikoisromaani, joka on ilmestynyt jo 14 eri kielellä. Trilleri on palkittu Crimetime Awardilla, ja se oli lisäksi Adlibris- ja Book of the Year -palkintoehdokkaana.

Klas Ekman (s. 1975) on kirjailija ja toimittaja, joka on julkaissut useita muusikkoelämäkertoja ja kirjoittanut moniin Ruotsin merkittävimmistä sanoma- ja aikakauslehdistä. Nykyään Ekman työskentelee toimituspäällikkönä arvostetussa ruotsalaisessa Volante-kustantamossa.

Jaa tämä:
Kun seksin myyminen on oma valinta – seksityöntekijät paljastavat millaista työarki todellisuudessa on

Kun seksin myyminen on oma valinta – seksityöntekijät paljastavat millaista työarki todellisuudessa on

Seksityön tekeminen tarkoittaa salailua, valehtelua ja jatkuvaa paljastumisen pelossa elämistä. Kirjassa Oma valinta 5 naista kertoo millaista on tehdä työtä, joka on muiden silmissä moraalisesti arveluttavaa ja jota ei voi lisätä ansioluetteloon, vaikka seksityöhönkin liittyy voimaantumista ja onnistumisia.

”Seksityötä pidetään tilanteesta ja puhujasta riippuen elintapana, harrastuksena, mielenterveysongelmana, väkivaltaisen lapsuuden tai päihteiden käytön seurauksena, hyväksikäyttönä, rikollisuutena, ihmiskaupan synonyymina tai patriarkaattisena väkivaltana. Me emme itseämme näistä kategorisoinneista tunnistaneet.”

Seksityöhön liittyy edelleen paljon ennakkoluuloja

Mistä seksityöntekijät haaveilevat ja mitä he puhuvat keskenään kahvipöydässä? Kuka seksityössä alistaa ja ketä? Ovatko kaikki seksipalvelujen myyjät päihdeongelmaisia ihmiskaupan uhreja ja ostajat onnettomia peräkammarin poikia ja reppanoita, jotka saavat vain rahalla? Milloin seksityö voimauttaa?

Syksyllä 2016 Tampereen Pro-tukipisteen tiloissa kokoontui kerran kuussa seksityöntekijöiden hyvinvointiryhmä.

Ryhmän toiminta muistutti monin paikoin työnohjausta, mutta työnohjaukseksi sitä ei saanut – virallisesti – kutsua, koska… niin miksi? Koska seksityöntekijät eivät ansaitse tukea työhönsä? Koska on moraalisesti arveluttavaa auttaa seksityöntekijöitä työssä eikä työstä?”

Suoraa puhetta kaksoiselämästä ja feminismistä

Kirjassa harkiten, vapaaehtoisesti ja eettisesti seksipalveluja myyvät suomalaiset naiset kertovat ammatistaan, elämästään, toiveistaan, peloistaan ja iloistaan. Heillä on kokemusta seksialan eri töistä yhteensä kymmeniä vuosia. He kertovat suoraan, mikä seksityössä on hauskaa ja mikä vähemmän hauskaa, mikä suomalaisessa parituslainsäädännössä pännii ja miksi seksipalveluiden myyminen on feministinen teko. Kirja raottaa mystisyyden verhoa ja kertoo, millaista seksityöntekijän arki on verkkosukkahousujen ja vellinkeiton välillä tasapainoillessa.

”Vietämme kaksoiselämää, jossa töihin mennessämme piilotamme kaiken yksityiselämään viittaavan ja töistä palattuamme yritämme teeskennellä, ettei mitään, mitä äsken teimme, ole olemassakaan. Alinomainen salailu ja valehtelu on kuluttavaa. Jokainen voi kuvitella, miltä tuntuisi yrittää piilottaa yksi osa elämästä täysin muilta läheisiltä. Työasioista ei voi koskaan puhua kepeästi leikkipuistossa, illanistujaisissa tai harrastusporukassa. Kaikki työn onnistumiset, ilot ja murheet on pidettävä sisällään.”

Oma valinta -kirjan kirjoittajat Miia, Johanna, Sara, Elina ja Susanna ovat suomalaisia seksityöntekijöitä. Kirjan kuvat on piirtänyt Julie Saltbacka. Kirjaryhmää ohjasi YTM Päivi Ahtiala. Kirja sai alkunsa, kun seksityöntekijöiden ammattia pohtiva ryhmä halusi kertoa seksityön sisällöstä ja haasteista suomalaisille.

Jaa tämä:
Häiriintynyt Jani Bollström

Jani Bollström ei kadu henkirikosta: Turvattomasta lapsuudesta elinkautisvangiksi – voiko henkirikollinen päästä koskaan kiinni tavalliseen elämään?

Häiriintynyt on raadollinen kuvaus Jani Bollströmin tiestä juurettomuuden ja yksinäisyyden keskellä, joka johtaa murhan kautta vankilaan. Se on tarina nuoren selviytymisestä ilman rakkautta, suunnannäyttäjää tai omaa heimoa.

Jani Bollström tuomittiin elinkautiseen vankeuteen murhasta 27-vuotiaana. Lähes 14 vuoden jälkeen hän pääsi ehdonalaiseen vapauteen marraskuussa 2020. Ennen vankilaa Bollström oli kasvanut maailmassa, jossa ongelmat ratkaistaan rikosten avulla. Bollström kuvaa lopullista henkirikokseen päättynyttä tapahtumaa umpikujaksi, johon oli jo sisimmissään aavistanut päätyvänsä elämänsä syöksykierteen takia.

”Entä toisen ihmisen surmaaminen? Onko siihen oikeutusta? No, kansanjohtajilla on, ja sotapäälliköillä. Niin sitten on minullakin tietyissä olosuhteissa. Vaikka Raamatussa sanotaan ”älä tapa”. Mutta minulla ei ole ollut uskontoa tai kotimaata. En ole saanut mallia senkaltaisesta elämästä. En silti väitä, että voisin piiloutua taustani taakse ja perustella sillä tekoani. Jokainen vastaa itse omista tekemisistään. Monesti sen hetken viisaus ei ole vain riittänyt muuhun kuin huonoihin ratkaisuihin.”

-Jani Bollström

Bollström puhuu kaunistelematta turvattomasta lapsuudesta ja sen seurauksista; vaiherikkaasta nuoruudesta, rikollisuudesta, teräaseella tehdystä raa’asta murhasta, vankilasta, ihmisenä kasvamisesta ja vapautumisesta. Teos kuvaa sopeutumista vankilayhteisöön sekä sisällä kiehuvan vihan ja katkeruuden käsittelyä. Voiko vankilajärjestelmä nykyisellään saada aikaan ihmisessä parannuksen? Häiriintynyt kertoo myös elämästä kahden kulttuurin välissä: äitinsä puolelta romanitaustainen Bollström tutustui aikuisiällä romanisukuunsa, eikä oman paikan löytäminen ole ollut helppoa.

”Sanat sekarotuinen ja häiriintynyt kertovat minusta paljon”

Vankilasta vapauduttuaan Bollströmin piti opetella isäksi ja hankkia ammatti. Nyt hän on vapaa mies ja valinnan edessä: Viekö rikollinen maailma mukanaan vai voiko tavalliseen elämään vielä tottua?

Mika Lätti on Karkkilassa asuva kirjailija. Hän on julkaissut aikaisemmin viisi teosta, viimeisimpinä elämäkerta Wallu Valpio – Minun tieni (Tammi) ja runokirja Samaan suuntaan taipuvat (Sputnik) vuodelta 2020.

Jaa tämä:
Jaa tämä:

Sinulle on kirjoja.

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan