Uutiset

Kirjailijablogi: Ei jälkeäkään -teoksen kirjoittajat Tiina Saari ja Maiju Majamaa kertovat, miten elämäntarinat oikein valikoituivat kirjaan

Kirjailijablogi: Ei jälkeäkään -teoksen kirjoittajat Tiina Saari ja Maiju Majamaa kertovat, miten elämäntarinat oikein valikoituivat kirjaan

Tietokirjailijat Tiina Saari ja Maiju Majamaa avaavat blogissaan, miten syntyi teos Ei jälkeäkään – 11 suomalaista kadonnutta ja kaivattua. Miksi mukana on Anni Törnin tarina, vaikka hänen kohtalonsa selvisi nopeasti?  Kirja on saatavilla myös e- ja äänikirjana.

Tässä blogikirjoituksessa kerromme kirjastamme yksin ja yhdessä, vuorotellen. Maiju kertoo, mistä hän sai idean teokseen. Tiina paljastaa lisää projektin erilaisten vaiheiden taustoista.

 ”Halusin kadonneiden läheisten äänen kuuluviin.”
– Maiju

 2000-luvun loppupuolella vietin pidennetyn viikonlopun opiskelukavereideni kanssa Dublinissa Irlannissa. Pistäydyin kirjakaupassa, sillä halusin ostaa itselleni luettavaa kotimatkalle. Irlantilaisen kirjailija Barry Cumminsin bestselleriksi noussut Missing: Ireland´s disappeared kiinnitti huomioni. Teoksessa on katoamistapauksia, jotka koskettavat paikallisia yhä vuosikymmenten jälkeen.

Kirja oli ensikosketukseni katoamistapauksiin. Sen tarinat piirsivät tarkat kuvat kadonneiden elämästä ja heidän läheistensä tuskasta. Myöhemmin olen seurannut katoamistapauksia tiiviisti uutisissa ja internetin keskustelupalstoilla. Kun aloitin työni toimittajana vuonna 2010, aloin kirjoittaa katoamistapauksista myös itse.

Kaikkien näiden vuosien aikana päässäni muhi ajatus, että haluaisin kirjoittaa kirjan kadonneista suomalaisista. Halusin kadonneiden läheisten äänen kuuluviin. Miltä tuntuu, kun rakas äiti, isä, veli, sisko, ystävä tai työtoveri ei enää palaa takaisin kotiin? Miten kadonneen läheiset selviävät ristiriitaisten tunteiden myllerryksessä? Miten elämää ravisuttavan tragedian jälkeen voi jatkaa eteenpäin?

Syksyllä 2018 kerroin kirjaideastani hyvälle ystävälleni ja entiselle kollegalleni Tiina Saarelle, jonka ammattitaitoa toimittajana ja kirjoittajana olen aina arvostanut. Ajattelin, että annamme idean vielä hautua, mutta toisin kävi! Kirjaprojektimme nytkähti vauhdilla eteenpäin.

Meillä oli alusta alkaen selkeä, yhteinen päämäärä: kirjamme toteutetaan kadonneita ja heidän läheisiään kunnioittaen. Kun tarjosimme ideaa kirjasta kustannusyhtiöille, Into Kustannus innostui heti yhteistyöstä kanssamme.

”Tosielämässä tulee harvoin vastaan onnellisia loppuja.”
Tiina

Kun Maiju ehdotti kirjan tekoa kadonneista, halusin heti tarttua työhön. Milloinkaan ei voi tietää, mitä elämässä tapahtuu – ja ajattelin, että kolmenkympin tienoilla on ryhdyttävä oikeasti toteuttamaan unelmiaan. Ensin lähdin mukaan kirjaprojektiin, sitten otin kotia kaivanneen sekarotuisen koiran asuntooni riehumaan.

Edellisenä kesänä olin työskennellyt toimittajana maakuntalehti Länsi-Savon deskissä Mikkelissä. Helteisenä heinäkuuna 2018 savonlinnalainen Antti Törn julkaisi Facebook-sivullaan julkisen päivityksen, jossa hän toivoi tietoja Mikkelissä asuneen sisarensa liikkeistä. Soitin poliisille, joka vahvisti myös etsivänsä kadonneeksi ilmoitettua 29-vuotiasta Anni Törniä. Katoamiseen johtanut tapahtumaketju selvisi poikkeuksellisen nopeasti yhden viikon aikana. Syyksi paljastui henkirikos. Annin tarina jäi mieleni sopukoihin, se kosketti eri tavoin ja enemmän kuin mikään muu uutinen tuona vuonna.

Moni on kysynyt, miksi valitsimme kirjaan juuri nämä tapaukset. Ajatuksena oli kerätä kokoon eri tavoin kadonneiden ja löytyneiden elämäntarinoita eri vuosikymmeniltä. Annin traaginen tarina on kirjamme kokonaisuudessa esimerkki siitä, että katoamisen syynä on henkirikos, jonka poliisit ovat saaneet selvitettyä. Miten läheiset pystyvät käsittelemään sen, että heidän rakkaansa on surmattu?

Myös kustantamo toivoi, että teoksessa olisi päätöksensä saaneita katoamistarinoita. Olimme samaa mieltä: kirjassa olisi ollut liikaa toistoa, jos olisimme kertoneet 12 mysteeriä vailla vastauksia. Kaikki alkujaan harkitsemamme katoamistapaukset eivät päätyneet kansien väliin. Noin kymmenen tavoittelemaamme haastateltavaa kieltäytyi kertomasta läheisensä tarinaa. Yksi kadonneen selvittämätön kohtalo jäi viime hetkillä pois, koska lähiomainen ei jaksanut enää repiä arpiaan auki julkisuutta varten.

Emme yllättyneet, että hyvin päättyneitä katoamistarinoita ei löytynyt. Tosielämässä tulee harvoin vastaan onnellisia loppuja, jos ihminen on jäänyt kadoksiin pitkäksi aikaa. Oma lukunsa ovat ne harvat, jotka ovat tarkoituksella omasta aloitteestaan kadonneet läheisiltään. Niinkin voi halutessaan tehdä vapaassa maailmassa.

Hilkan elämäntarinan yhtenä lähteenä oli yli 500-sivuinen tutkintamateriaali.”
– Maiju

Kirjamme vanhin elämäntarina on nastolalaisen Hilkka Laitisen. Perheenäiti katosi kotoaan vuonna 1972. Koska Hilkan katoamisesta on lähes 50 vuotta aikaa, hänen katoamistaan alkujaan tutkineet poliisit eivät olleet enää tavoitettavissa. Hilkan tyttären ja KRP:n Sisä-Suomen yksikön rikoskomisario Paavo Tuomisen haastatteluiden lisäksi Hilkan elämäntarinan yhtenä lähteenä oli poliisin yli 500-sivuinen tutkintamateriaali.

Tutkintamateriaalin perinpohjaiseen läpikäymiseen kului useita päiviä, jopa viikkoja. Materiaalin kokoaminen tarinaksi oli haastava urakka, sillä yksityiskohtia riitti. Poliisi oli vuosikymmenien aikana kuullut kymmeniä ja kymmeniä ihmisiä, jotka olivat jollain tapaa kytköksissä Hilkkaan. Hilkan tytär selvensi meille parhaansa mukaan 1970-luvun tutkintamateriaalin kohtia, joita ulkopuolisen saattoi olla vaikea tulkita. Esimerkiksi oli hankala hahmottaa Hilkan kotitalon kokonaisuutta ilman kunnollista piirrosta tai kuvia.

Yksi kirjamme tapauksista on varmasti lähes kaikille suomalaisille tuttu. Tamperelainen 16-vuotias Raisa Räisänen katosi lokakuisena yönä vuonna 1999. Hänen kohtalonsa on ollut vuosia säännöllisesti esillä mediassa. Toisin kuin Hilkan tarinan kokoamisessa, Raisan tarinassa emme saaneet käsiimme yhtäkään poliisin asiakirjaa. Hänen katoamisensa tutkinta on yhä auki, joten tutkintamateriaali on salassa pidettävää. Kirjassa Raisan tarina rakentuu hänen pikkusiskonsa ja tutkinnanjohtaja Paavo Tuomisen haastatteluihin sekä median uutisointiin.

”Hän teki vaikutuksen kertomalla kaunistelematta karusta perhe-elämästä.”
– Tiina

Ensimmäinen haastateltavamme oli omainen, jonka kadonnut läheinen päätyi kirjaan nimimerkillä J-P. Tapasin haastateltavan ostoskeskuksen kahvilan nurkassa. Hän teki vaikutuksen kertomalla kaunistelematta karusta perhe-elämästä. J-P:n elämäntarina on traaginen kertomus osattomuudesta, joka usein siirtyy sukupolvelta toiselle. Kävimme J-P:n omaisen kanssa teekupillisilla vielä uudestaan kirjan julkaisun jälkeen. Toisin kuin J-P, hän on löytänyt elämälleen suunnan.

Kirjaan tekemäni toinen haastattelu tapahtui Porin poliisiasemalla. En matkustanut turhaan junalla seitsemää tuntia Suomen poikki Mikkelistä länsirannikolle – vierailu paljastui nimittäin antoisaksi. Rikosylikonstaapeli Tapio Rantanen Lounais-Suomen poliisista oli yksi heistä, joista oli suuri apu kirjan tarinoiden kasaamisessa. Sain häneltä materiaalia samalla kertaa kahteen porilaiseen elämäntarinaan: Vesa Frantsilaan ja Ari Saarilammeen.

Kumpikin kirjamme porilaisista oli oman tiensä kulkija. Tallinnassa kadonnutta Aria etsivät ja kaipasivat monet ystävät, jotka muistelivat miestä mielellään kirjaamme varten. Vesaa puolestaan ei ollut kaivannut kukaan 15 vuoteen. Oli surullista ymmärtää, että joskus ihminen voi elää elämäänsä niin yksin, ettei hänen katoamistaan huomata vuosikausiin. Vesan polveilevan tarinan kirjoitin lähes yhdeltä istumalta, kun taas Arin ystävien kanssa puhuin puhelimessa pitkähköt tovit. Lopulta vielä poikkesin lomareissulla Tallinnan satamassa, kuuntelin laitureiden natinaa ja lokkien kirkunaa.

Todennäköisesti eniten aikaa käytin 18-vuotiaan raumalaisen Markus Leväniemen elämäntarinaan. Kävin haastattelemassa hänen vanhempiaan Raumalla ja etsin sosiaalisen median kautta saksalaisen au pairin, joka oli mukana Markuksen tiettävästi viimeiseksi jääneellä risteilyllä. Kirjoitin Markuksen tarinan alun uudestaan useita kertoja ennen kuin olin siihen tyytyväinen kirjallisen ilmaisun näkökulmasta. Koskettavinta oli se, kuinka läheiset olivat kuvitelleet, millainen aikuisen Markuksen elämästä olisi muotoutunut. Heidän kertomansa perusteella uskonkin, että Markuksesta olisi kasvanut muut ihmiset huomioiva ja rehti mies.

Hioimme tekstiä vielä muutamia päiviä ennen kuin kirja lähti käsistämme eteenpäin.”
– Tiina ja Maiju

Kirjaprosessimme kesti kaiken kaikkiaan noin puolitoista vuotta. Työstimme kirjaa pääosin töidemme ohella, apurahojen ansiosta saimme pidettyä pari kuukautta kirjoitusvapaata. Haastatteluiden ja asiakirjoihin perehtymisen lisäksi kävimme paitsi katoamispaikoilla myös Kansalliskirjastossa tutkimassa vuosikymmenten takaisia lehtileikkeitä.

Alkuvuonna 2020 kirjamme tarinat olivat kirjoitettuina tiedostoina. Emme aavistaneet, että vielä yksi suuritöinen vaihe olisi edessä. Aloimme editoida toistemme tekstejä niin paljon kuin töiden ohessa vain ikinä pystyimme. Tarkistimme yksityiskohtia, faktoja ja kertomusten rakenteen loogista etenemistä. Pyrimme esimerkiksi selvittämään tarkoin, millaisella alueella Riina Mäkinen ja Erik Sarin katosivat. Hioimme tekstiä vielä muutamia päiviä ennen kuin kirja lähti käsistämme eteenpäin kustantamoon oikolukuun ja kasattavaksi.

Julkaisun jälkeen olemme saaneet kiitosta arvokkaasta suhtautumisesta kadonneisiin, löydettyihin ja heidän läheisiinsä. Emme voi kiittää kylliksi heitä, jotka avasivat elämänsä kipeintä menetystä kirjamme sivuilla. Ilman kadonneiden ja löydettyjen läheisiä kirjaa ei olisi syntynyt.

Lue lisää kirjasta Ei jälkeäkään – 11 suomalaista kadonnutta ja kaivattua. Saatavilla myös e- ja äänikirjana.

Jaa tämä:
Kaksi odotettua tietokirjauutuutta, Finlandia-ehdokkaiden uunituoreet romaanit ja katsaus kettuperheen elämään

Kaksi odotettua tietokirjauutuutta, Finlandia-ehdokkaiden uunituoreet romaanit ja katsaus kettuperheen elämään

Syyskuun tietokirjauutuuksissa panostetaan teknologiataitoihin ja syvennytään kansantaiteilija Juice Leskisen elämään ja tuotantoon. Kaunokirjallisuuden puolella Laura Gustafssonin uutuusromaani Rehab johdattelee pohtimaan kulutuksen ja hyvinvoinnin välistä suhdetta ja Risto Isomäen Vedenpaisumuksen lapsissa myyttiset tarinat yhdistyvät eloonjäämiskamppailuun luonnonkatastrofin keskellä. Kansainvälisesti palkitun luontovalokuvaaja Hannu Laakson lasten tietokirjassa Me Kettuset hypätään kettuperheen tassuihin.

Mitä on koodaaminen? Mitä IT-alasta tulisi tietää, vaikka ei haluaisikaan koodariksi? Teknologiataitoihin kannattaa nyt panostaa, sillä IT laajenee kaikille aloille. Kaikki koodaa on helppo ja innostava opas, joka tarjoaa perustiedot koodaamisesta, ohjelmistoalasta ja erilaisista teknologioista. Kirjan kirjoittajat Maria von Kügelgen ja Vlada Laukkonen siirtyivät IT-alalle aikuisiällä ja muistavat hyvin, miten vaikeaa aluksi oli ymmärtää, millaisia työtehtäviä alalla on ja millaista osaamista ne vaativat. Laukkonen ja von Kügelgen kirjoittivat teoksen, jonka he olisivat itse halunneet lukea matkansa alkuvaiheessa – tai myöhemminkin!

Kaj Lipposen kirjoittama, Harri Tuomisen ja Waldemar Walleniuksen tekemiin haastattelunauhoihin pohjautuva Juice puhuu – kootut muistelmat Vol. II jatkaa  suoraan siitä, mi­hin helmikuussa ilmestynyt ykkösosa päättyi. 80-­luvun kappaleidensa kaut­ta Leskinen avaa näkemyksiään maailman menosta. Juice kertoo omin sanoin mistä hänet ja hänen biisinsä on tehty. Molempien osien ainutlaatuisissa äänikirjoissa kuullaan myös Jucen itsensä puhetta.

”Juicen herkkä puoli uutuuskirjassa. Jos haudan takaa voi puhua, nyt se tapahtuu.”
– Iltalehti 11.2.2020 kirjasta Juice puhuu – kootut muistelmat Vol. I

Risto Isomäki palaa Vedenpaisumuksen lapset -romaanissaan Finlandia-ehdokkaana olleen Sarasvatin hiekan (2005) teemoihin ja tapahtumapaikkoihin. Itsenäinen jatko-osa on kauhistuttava mutta kaunis ja optimistinen kertomus, jossa myyttiset tarinat yhdistyvät eloonjäämiskamppailuun luonnonkatastrofin keskellä. Jäätiköiden sulaminen pohjoisilla merialueilla käynnistää lähitulevaisuudessa yllättävän ja nopean luonnonilmiöiden ketjun, joka uhkaa ihmiskunnan selviytymistä. Trillerimäisten tapahtumien lomassa pohditaan myös ihmistä ikuisesti askarruttaneita kysymyksiä. Onko kaikki tärkeä keksitty vasta nyt ja voiko se mikä on kerran tai ehkä useamminkin tapahtunut, tapahtua myös uudestaan?

15.9. ilmestyvä Rehab on Laura Gustafssonin viides romaani. Esikoisteos Huorasatu oli vuoden 2011 Finlandia-palkinto- ja Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkintoehdokas. Gustafsson käsittelee uutuusromaanissaan nykyihmistä, joka on hukkunut materian tulvaan ja erillisyyden harhaan. Ryönän ja roskan läpi purjehditaan maailmaan, jossa tavaran, kulutuksen ja hyvinvoinnin ei ole pakko kytkeytyä yhteen.

Yli kahdeksankymmentä kansainvälistä valokuvapalkintoa voittanut Hannu Laakso on tehnyt lasten tietokirjan kaupungin laitamilla asustelevasta kettuperheestä. Mitä kaikkea pienten pentujen tuleekaan oppia ennen pesästä lähtemistään? Mitä kirppuuttaminen tarkoittaa? Entä miksi kettupaini on niin tärkeää pienille pennuille? Upein luontokuvin varustettu Me Kettuset yhdistelee tietoa ja fiktiivistä kertomusta.

Kirjan kuvituksesta aukeaa näyttely Akateemisen Kirjakaupan Kirjatalossa (Keskuskatu 1, Helsinki) maanantaina 14.9. Hannu Laakso saapuu Kohtaamispaikalle haastateltavaksi samana päivänä klo 17.

Jaa tämä:
Into Kustannuksella uusi markkinointi- ja viestintäpäällikkö ja e- ja äänikirjakustantaja

Into Kustannuksella uusi markkinointi- ja viestintäpäällikkö ja e- ja äänikirjakustantaja

Into Kustannus Oy:n uutena markkinointi- ja viestintäpäällikkönä aloittaa 1.9.2020 alkaen Jenni Valpio. Tämän lisäksi kustantamon uutena kustantajana on vastikään aloittanut Camilla Gabrielsson.

Jenni Valpion vastuualueisiin kuuluu tiiviiden suhteiden ylläpitäminen median kanssa ja mainonnan johtaminen ja suunnittelu yhdessä markkinointiryhmän kanssa. Tämän lisäksi markkinointi- ja viestintäpäällikkö ideoi ja toteuttaa kustantamon vuosittaisia tapahtumia.

Camilla Gabrielsson keskittyy erityisesti e- ja äänikirjojen laadukkaaseen ja monipuoliseen kustantamiseen. E- ja äänikirjojen suuren suosion myötä on entistä tärkeämpää olla tiiviisti mukana kirja-alan kehityksessä, mikä tarkoittaa sähköisten formaattien jatkuvaa kehittämistä ja uusien yleisöjen tunnistamista. Gabrielsson jatkaa myös kustantamon digimarkkinoinnin koordinaattorina.

”Olen todella vaikuttunut Jenni Valpion ja Camilla Gabrielssonin kyvyistä johtaa osa-alueitaan. Heidän mukanaan Into on harpannut merkittäväksi ääni- ja e-kirjakustantajaksi hyvin nopeasti, ja olemme ensimmäisinä alkaneet tuottaa efektillisiä äänikirjoja. Näkyvyytemme mediassa ja sosiaalisessa mediassa on lyhyessä ajassa kasvanut valtavasti. Henkilökohtaisesti olen tosi iloinen, että meillä on johtotehtävissä aiempaa enemmän nuoria naisia, se näkyy myös kustantamomme kirjojen sisällöissä. Lisäksi Jennin ja Camillan kanssa on hauska työskennellä.”

Jaana Airaksinen
toimitusjohtaja ja kustantaja

Jaa tämä:
Runkkarin käsikirja, Roast, Rehab ja Risto Isomäen Sarasvatin hiekkaa -menestysteoksen odotettu jatko-osa Vedenpaisumuksen lapset

Runkkarin käsikirja, Roast, Rehab ja Risto Isomäen Sarasvatin hiekkaa -menestysteoksen odotettu jatko-osa Vedenpaisumuksen lapset

Finlandia-ehdokkaiden uutuusromaanit ja rosoiset tietokirjat käynnistävät Innon syksyn.

Risto Isomäki palaa 3.9. ilmestyvässä Vedenpaisumuksen lapset -romaanissaan Finlandia-ehdokkaana olleen Sarasvatin hiekan (2005) teemoihin ja tapahtumapaikkoihin. Itsenäinen jatko-osa on optimistinen ja kaunis tarina, vaikka juoni on hyytävän jännittävä. Jäätiköiden sulaminen pohjoisilla merialueilla käynnistää lähitulevaisuudessa yllättävän ja nopean luonnonilmiöiden ketjun, joka uhkaa ihmiskunnan selviytymistä. Trillerimäisten tapahtumien lomassa pohditaan myös ihmistä ikuisesti askarruttaneita kysymyksiä. Onko kaikki tärkeä keksitty vasta nyt ja voiko se mikä on kerran tai ehkä useamminkin tapahtunut, tapahtua myös uudestaan?

Risto Isomäki (s. 1961) on kirjailija, kolumnisti ja ympäristöaktivisti. Hän on julkaissut yli 20 romaania ja tietokirjaa, joita on käännetty lähes 20 kielelle. Hänelle on myönnetty myös European Science Fiction Associationin palkinto.

15.9. ilmestyvä Rehab on Laura Gustafssonin viides romaani. Esikoisteos Huorasatu oli vuoden 2011 Finlandia-palkinto- ja Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkintoehdokas. Gustafsson käsittelee riemastuttavan runsaana ryöppyävässä, Itä-Helsingin Vuosaaren Taivastaloon sijoittuvassa Rehab-romaanissaan nykyihmistä, joka on hukkunut materian tulvaan ja erillisyyden harhaan. Kumman uhraisit mieluummin: oman mukavuutesi vai lapsesi tulevaisuuden?

Laura Gustafssonin (1983) aikaisempia romaaneja Huorasadun (2011) lisäksi ovat Anomalia (2013), Korpisoturi (2016) ja Pohja (2017). Gustafsson on myös taiteilija ja saanut työparinsa Terike Haapojan kanssa Mediataiteen valtionpalkinnon.

Viime viikolla ilmestynyt Ina Mikkolan Runkkarin käsikirja on saanut haltioituneen vastaanoton. Yli 300-sivuinen tietokirja on suunnattu ennen kaikkea nuorille, mutta myös vanhemmat lukijat voivat kasvattaa seksuaalista älykkyysosamääräänsä kirjan avulla. Selkeää ja informatiivista rakennetta rytmittää värik­käät Alessandra Bernardin kuvitukset, jotka antavat teok­selle toisen ulottuvuuden. Suorapuheista kirjaa aiheesta on selvästi kaivattu.Antto Terraksen Roast – Suomen starat kaikilla mausteilla johdattaa lukijan roast-kulttuurin armottomiin syövereihin. Itsensä peliin laittamiseen ja omalla kustannuksellaan nauramiseen on osallistunut jo toistasataa suomalaista staraa aina poliitikoista Jari Sarasvuohon ja kirkkoherroista Juha Mietoon. Tuoreessa kirjassa avataan heidän salaisuutensa.

Antto Terras vierailee Akateemisen Kirjakaupan Kirjojen yössä Helsingissä to 20.8. klo 21.30 ja Sammakon kirjakaupassa Turussa pe 21.8. klo 16.

Jaa tämä:
Ina Mikkolan tietokirja runkkaamisesta

Ina Mikkolan tietokirja runkkaamisesta

Runkkarin käsikirja tarjoaa ensikäden tietoa pornosta kaikille niille, jotka haluavat ymmärtää ilmiötä syvemmin ja kasvattaa pornolukutaitoaan.

Kirjan kirjoittaja, toimittaja Ina Mikkola jakaa teoksessa paitsi omia kokemuksiaan, myös muiden ihmisten kohtaamisista saatuja oivalluksia seksistä, seksuaalisuudesta ja pornosta. Hän on haastatellut kirjaa varten niin kehopositiivisuusaktivisteja kuin seksipositiivisuuden puolestapuhujia.

Runkkarin käsikirja tarjoaa työkaluja seksuaalisen itsetunnon kasvattamiseen, oman kehon tutkimiseen ja hyväksyntään, kommunikaatiotaitojen kehittämiseen seksikumppanien kanssa, sekä vinkkejä pornon monipuoliseen ja vastuulliseen kuluttamiseen. Selkeää ja informatiivista rakennetta rytmittää värikkäät Alessandra Bernardin kuvitukset, jotka antavat teokselle toisen ulottuvuuden.

Runkkarin käsikirja on julkivapaa 15.8.2020 

Heti syksyn alussa 17.9. ilmestyy myös Laura Gustafssonin viides romaani Rehab. Gustafssonin esikoisromaani Huorasatu oli Finlandia-ehdokkaana vuonna 2011. Tämän jälkeen ovat ilmestyneet AnomaliaTulenkantaja-ehdokkaanakin ollut Korpisoturi ja omaelämäkerrallinen Pohja.

Rehab käsittelee nykyihmistä, joka on hukkunut materian tulvaan ja erillisyyden harhaan. Kumman uhraisit mieluummin: oman mukavuutesi vai lapsesi tulevaisuuden?

Rehab on julkivapaa 17.9.2020 

Jaa tämä:
Rudbergin Salainen koodi on vakoojatarinaksi kirjoitettua naisten historiaa toisen maailmansodan ajalta

Rudbergin Salainen koodi on vakoojatarinaksi kirjoitettua naisten historiaa toisen maailmansodan ajalta

Ruotsalaisen Denise Rudbergin salanimellä kirjoittama Salainen koodi on Liittolaiset-sarjan avaus. Se nousi Ruotsissa heti myyntilistojen kärkeen ja on jo myyty tv-sarjaksi.

Denise Rudberg on ruotsalaisten rakastama kirjailija, kolumnisti ja tv-esiintyjä, jonka kirjoja on myyty yli 3 miljoona kappaletta. Elokuvaa ja dramaturgiaa New Yorkissa opiskellut Rudberg on tullut tunnetuksi yhdeksänosaisen Marianne Jidhoff -dekkarisarjan myötä.

Salainen koodi on uuden Liittolaiset -sarjan avaus. Liittolaisissa Rudberg valottaa aiemmin pimennossa olleiden naisten työtä koodinpurkajina toisessa maailmansodassa. Sarjan inspiraatio tulee Rudbergin oman virolaisen isoäidin tarinoista, joita Denise kuunteli lapsena ja kirja pohjautuukin todellisiin tapahtumiin.

Tukholma 1940. Natsi-Saksan uhka kasvaa ja hallitus palkkaa kolme pohjoismaista nuorta naista, Signen, Elisabethin ja Iriksen, ratkomaan salaisia koodeja. Vihollisten, vakoojien ja vaarallisten miesten keskellä naiset selviävät vain olemalla lojaaleja toisilleen.

”Nämä kirjat olen aina halunnut kirjoittaa. Ne ovat vakoojatarinan muotoon kirjoitettua naisten historiaa sijoitettuna Tukholman Östermalmille naapurustoon, jonka tunnen kuin omat taskuni. Näiden naisten panos Ruotsin puolustuksessa oli mittaamattoman arvokas, mutta heidän tarinaansa ei ole aiemmin kerrottu.”

Rudberg lähetti Salaisen koodin käsikirjoituksen kustantajille salanimellä. Kirja oli viikko ilmestymisensä jälkeen Ruotsissa painettujen kirjojen kakkosena ja äänikirjojen ykkösenä ja on myynyt jo yli 50 000 kappaletta. Kirjan käännösoikeudet on myyty Suomen lisäksi Hollantiin ja Saksaan. Yellowbird-tuotantoyhtiö on hankkinut sarjan tv-oikeudet ja menestyneet Vår Tid Är Nu -sarjan tekijät ovat jo aloittaneet tv-sarjan käsikirjoittamisen.

Jaa tämä:
Arne Dahlin Berger & Blom -sarjan neljäs osa ”Vapaus” ilmestyy 8.6.2020

Arne Dahlin Berger & Blom -sarjan neljäs osa ”Vapaus” ilmestyy 8.6.2020

Samana päivänä ilmestyy myös norjalaisen Heine Bakkeidin Paratiisin kutsu.

Taiteilijanimellä kirjoittava Arne Dahl on pohjoismaiden tunnetuimpia kirjailijoita: kymmenosainen trilleri A-sarja on käännetty yli 25 kielelle ja tullut tunnetuksi myös tv-sarjoina. Nyt ilmestyvä Vapaus on Berger & Blom -sarjan neljäs osa. Se on hurmannut yllättävillä juonenkäänteillään niin kriitikot kuin yleisön Ruotsin lisäksi jo Tanskassa ja Saksassa. Jyllands-Posten antoi teokselle viisi tähteä. Berger & Blom -sarjan 2016 ilmestynyt ensimmäinen osa Rajamaat on ”Killing Eve” tuottajien käsissä taipumassa uudeksi kansainväliseksi tv-sarjaksi.

Norjalainen Heine Bakkeid aloitti uransa 2005 nuortenkirjailijana, mutta vakuutti kansainvälisen yleisön siirryttyään rikoskirjallisuuden pariin. Nordic noir’in ystävät ihastuivat 2016 ilmestyneeseen Meren Aaveet -dekkariin. Bakkeidin kirjoja on julkaistu yli 15 maassa. Paratiisin kutsu jatkaa Meren aaveiden aloittamaa tarinaa vankilasta vapautuneen poliisin Thorkild Asken elämästä. Lukijoita ja kriitikoita on ihastuttanut erityisesti henkilöiden ja miljöön kuvaus. Paratiisin kutsu oli ehdolla vuoden 2019 parhaaksi norjalaiseksi rikoskirjaksi.

Meren aaveet sai Helsingin Sanomilta neljä tähteä:
”Bakkeid yhdistää onnistuneesti jännitystä, kauhua, mysteeriä ja rikostarinaa. Lukija uppoaa sulavasti kirjailijan luomiin synkkiin mielenmaisemiin ja tiheä tunnelma pitää otteessaan.”

Dahlin Berger & Blom -sarja:
Ensimmäinen: Rajamaat 
Toinen: Sydänmaa 
Kolmas: Äkkisyvä
Neljäs: Vapaus

Bakkeidin Thorkild Aske -sarja:
Ensimmäinen: Meren aaveet
Toinen: Paratiisin kutsu
Kolmas: Vi skall ikke våkne (ilm. Norja 09/2019)

Jaa tämä:
Risto Isomäen ”Mitä koronapandemian jälkeen” ilmestyy

Risto Isomäen ”Mitä koronapandemian jälkeen” ilmestyy

Risto Isomäki on seurannut pandemioita jo vuosikymmenien ajan ja oli kirjoittamassa niistä kun koronapandemia puhkesi. ”Mitä koronapandemian jälkeen” kuvaa mistä korona tuli, kuinka se todennäköisesti käyttäytyy ja mitä muita hitaita ja nopeita epidemioita maailmassa on kehittymässä. Kirja julkaistaan 15.5. äänikirjana ja e-kirjana.

”Uuden koronaviruksen lähteminen liikkeelle Kiinan ruokatoreilta ei ollut millään tavalla yllättävää, sillä ruokatorit olivat jo kerran aiemmin, vuosina 2002 ja 2003, tuottaneet uudentyyppisen ja erittäin vaarallisen koronaviruksen, joka oli jo tuolloin lähellä aiheuttaa vakavan pandemian. Kiinassa marraskuussa tai joulukuussa 2019 syntynyt COVID- 19 oli siis keuhkokuumeita ihmisille aiheuttavien koronavirusten kolmas vakava läpimurtoyritys ja tällä kertaa ne valitettavasti onnistuivat.”

Risto Isomäki kuvaa Mitä koronapandemian jälkeen -kirjassa myös muutamia muita hyvin vakavia pandemian uhkia. Hän ei kuitenkaan näe tilannetta toivottomana vaan listaa kolme syytä optimismiin: aidosti isojen pandemiauhkien lukumäärä on melko pieni, olemme onnistuneet toisen maailmansodan jälkeen torjumaan pandemioita hämmästyttävänkin hyvin ja pandemioiden torjunta ei edes ole kovin vaikeaa, kunhan luovumme tietyistä erityisen vaarallisista toimintatavoista.

Koronapandemia voi myös auttaa meitä ymmärtämään paremmin antibioottiresistenssin vaaran ja saada meidät ymmärtämään miksi sikojen ja kanojen tehotuotanto olisi syytä lopettaa, sanoo Isomäki kirjassaan.

Syksyllä 2020 ilmestyy myös Risto Isomäen romaani Vedenpaisumuksen lapset. Teos on Sarasvatin hiekan itsenäinen jatko-osa. Jäätiköiden sulaminen pohjoisilla merialueilla käynnistää lähitulevaisuudessa yllättävän ja nopean luonnonilmiöiden ketjun, joka uhkaa ihmiskunnan selviytymistä: issuu.com/intokustannus/docs/into_katalogisyksy2020-netti

Jaa tämä:
Tietokirjoja solvaamisen historiasta ja kadonneista suomalaisista

Tietokirjoja solvaamisen historiasta ja kadonneista suomalaisista

Mitä tapahtui 16-vuotiaalle Raisa Räisäselle Tampereen yössä 20 vuotta sitten? Mihin raumalainen 18-vuotias Markus Leväniemi katosi ruotsinlaivalta aamuyöllä? Tiina Saaren ja Maiju Majamaan tietokirja Ei jälkeäkään – 11 suomalaista kadonnutta ja kaivattua kertoo yhdentoista kadonneen suomalaisen tarinan. Osa heistä on yhä kadoksissa, osa on löytynyt tavalla tai toisella. Laadukkaasti kirjoitetut tarinat perustuvat pääosin poliisien ja omaisten haastatteluihin. Kirjassa tarkastellaan katoamisten taustalla olevia syitä ja sitä, miten omaiset selviävät: Jos kadonnutta ei löydy, surutyö ei voi kunnolla alkaa. Läheiset jatkavat etsimistä.

Historia on täynnä hävytöntä herjaamista. Julmat sanat ovat aina edeltäneet julmia tekoja ja seurauksena on ollut katastrofeja. Petri Laukan ja Ari Turusen Solvaajat-kirja paljastaa, millainen on tyypillinen solvaaja, kuinka räyhääminen vaikuttaa yhteiskuntiin ja miten voisimme olla rauhallisempia.

Hyvää kielitaitoa haukutaan Yhdysvalloissa epäisänmaalliseksi. Naapurimaa nimetään elintarvikkeen mukaan. Marx herjasi porvareita, Hitler honteloita älykköjä. Parjaaminen on viihdettä, ja tosi-tv:n nöyryytykset muistuttavat sosialistimaiden näytösoikeudenkäyntejä.
Filosofi Jean-Paul Sartre moitiskeli kirjailija Albert Camus’ta liian hyvästä kirjoitustaidosta. Rokkarit pilkkaavat toisiaan ylipainosta, elokuvaohjaajat tylsyydestä. Äreiksi ikääntyneet poliitikot piinaavat kaikkia. Sosiaalisesta mediasta on tullut solvaava media.
Onneksi enemmistö ihmiskunnasta ei kuitenkaan solvaa. Meillä on mahdollisuus rakentavaan keskustelukulttuuriin.

Kirjat ilmestyvät 1.6. – myös äänikirjoina. Solvaajat-kirjan lukee teoksen toinen kirjoittaja Ari Turunen. Äänikirjana ilmestyy samaan aikaan myös kevään kovakantinen bestseller Juice puhuu – Kootut muistelmat, jonka äänikirjassa pääsemme kuulemaan myös Juicen omaa puhetta.

Kesäkuussa on luettavissa tai kuunneltavissa myös kutkuttava kesävalikoima parasta pohjoismaista jännitystä: Arne Dahlin uutuusdekkari Vapaus ja Heine Bakkeidin hyytävä Paratiisin kutsu. Denise Rudbergin toiseen maailmansotaan sijoittuvan vakoilijaromaanisarjan ensimmäisen osa Salainen koodi julkaistaan heinäkuun alussa.

Tutustu Innon kesän ja syksyn uutuuskirjat sisältävään katalogiin: issuu.com/intokustannus/docs/into_katalogisyksy2020-netti

Jaa tämä:
Suomen ensimmäisen kirjailijan tarina

Suomen ensimmäisen kirjailijan tarina

Eero Ojanen kertoo uudessa tietokirjassaan Jaakko Juteinin, Suomen ensimmäisen kirjailijan unohtuneen tarinan. Juteinista on säilynyt tietoa rajallisesti ja tämä on ensimmäinen kerta, kun hänen elämänsä kulku ja teoksensa on kuvattu kattavasti yksissä kansissa.

Jaakko Juteinia, viralliselta nimeltään Jakob Judénia, (1781–1855) voi pe­rustellusti pitää Suomen ensimmäisenä kirjailijana. Hän oli ensimmäinen, joka loi suomen kielellä monipuolisen kirjallisen tuotannon. Juteini julkaisi 1800­-luvun alkupuoliskolla kymmeniä erilaisia teoksia ja kokoelmia runoista oppi-­ ja tietokirjoihin.

Hattulassa syntynyt, Viipurissa pääosin tuotantonsa luonut Juteini oli valistusmies, joka halusi teksteillään levittää tietoa, ravistella ennakkoluuloja ja kiinnittää huomiota ihmisten heikkouksiin ja yhteiskunnan epäkohtiin.

Juteini oli aikaansa edellä. Hän esitti monia ajatuksia ja teemoja, jotka myö­hemmin tulivat tunnetuksi toisten esittäminä: hän esimerkiksi kehitti oman­laistaan näkemystä Väinämöisestä paljon ennen Kalevalaa.

Eero Ojanen (s. 1954) on filosofian tohtori, tietokirjailija ja Kriittisen korkeakoulun toiminnanjohtaja. Hän on kirjoittanut kymmeniä teoksia filosofiasta, historiasta ja suomalaisesta kulttuuriperinteestä. Lisäksi hän on kirjoittanut tekstejä lehtiin ja Radioteatterille. Ojanen on puheenjohtajana Jaakko Juteinin nimikkoseurassa.

Jaakko Juteini – Suomen ensimmäisen kirjailijan tarina

Jaa tämä:
Jaa tämä:

Sinulle on kirjoja.

X