Avainsana-arkisto: yhteiskunta

Lataa alkuperäinen kuva ▼

Suomen ensimmäinen presidentti K.J. Ståhlberg uskalsi tehdä urallaan näkyviä irtiottoja vallitsevasta ajattelusta

Petri Laukan teos K.J Ståhlbergin armoton matka kuvaa Ståhlbergin merkitystä suomalaisen oikeusvaltion ja parlamentarismin rakentajana. Kirja esittelee omaperäisen ajattelijan, jonka teesejä olivat kansanvaltaisuus, vapaamielisyys, yleinen äänioikeus sekä sosiaaliset uudistukset.

Suomen tasavallan tekijä, ensimmäinen presidentti Kaarlo Juho Ståhlberg tunnetaan parhaiten lapuanliikkeen tekemästä kyydityksestä syksyllä 1930. Neljä miestä kaappasi Kaarlo ja Ester Ståhlbergin aamukävelyltä ja lähti väkisin viemään itärajalle Joensuun. Tapaus on yksi Suomen poliittisen historian hirvittävimpiä. Muilutusreissu epäonnistui pitkälti Ståhlbergin pariskunnan sitkeyden ansiosta.

Järkyttävä muilutus on jättänyt taka-alalle Ståhlbergin laajan ja merkityksellisen toiminnan demokraattisen oikeusvaltion rakentamisessa. Lisäksi Ståhlberg osallistui monella tavalla venäläistämisen vastustamiseen 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Venäjä halusi tutunoloisesti laajentua rajojensa ulkopuolelle. Baltian maita, Puolaa ja Länsi-Ukrainaa oli ryhdytty kaikin tavoin venäläistämään. Suomen suuriruhtinaskuntaa odotti sama kohtalo. 

Välinpitämättömyys edistää Venäjän asiaa

Ståhlberg vastusti Venäjän aikeita ja koosti anonyymisti tietokirjasen nimeltä Erinäisiä venäläistyttämistoimenpiteitä vuonna 1901. Ståhlbergin mukaan venäläiset juuri toivovat ajattelua, että ”eihän niille mitään mahda”, annetaan mennä vain. Kirjasessa päätellään, että passiivinen vastarinta on parempi vaihtoehto kuin passiivinen apaattisuus. Välinpitämättömyys edistää aina Venäjän asiaa.

Kirjasessaan Ståhlberg esittelee väkivallattoman vastarinnan aakkosia ja patistaa suomalaisia kansalaistottelemattomuuteen. Hän myös toteutti vastarintaa omassa työssään senaatin esittelevänä viranomaisena, ja sai tpoikkiteloin asettumisestaan potkut Suomea tsaarin nimissä hallinneelta kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovilta. 

Kansalaisyhteiskunta ja kansanvalta

Ståhlberg oli varhaisia kansalaisyhteiskunnan käytännön toteuttajia. Hän osallistui Suomen oikeuksia kaventaneen helmikuun manifestin jälkeiseen toimintaan. Ståhlberg oli mukana koostamassa kansalaiskokouksen kirjelmää senaatille. Yli 500 alle­kirjoittanutta pyysi, ettei senaatti hyväksyisi oikeusjärjestyksen vastaista keisarin säädöstä.

Ståhlbergin ajattelu kehittyi liberaaliksi 1800-luvun loppupuolella. Ajattelua leimasi järkiperäisyys, edistyksen tavoittelu, tasa-­arvoisuus ja yhteinen etu. Hänen mukaansa valtion on suvaittava erilaisia näkökantoja ja huolehdittava muidenkin kuin enem­mistön eduista. Jokaisella on oikeus arvostella hallitusta, mutta siitä huolimatta hallituksen on kohdeltava kansalaisia oikeuden­mukaisesti. Se näkyy edelleen muun muassa Suomen hallitusmuodossa. 

Kieltolain vastustaja ja naisten oikeuksien puolustaja

Minna Canthin ajattelu vaikutti myös suuresti Ståhlbergiin. Hän katsoi tuoreeltaan näytelmän Työmiehen vaimo alkuvuodesta 1885. Canthin näytelmässä oli ajattelemaan panevaa moraalista pohdintaa uskonnon asemasta vanhan järjestelmän luutumien pönkittäjänä. Näytelmää haukuttiin varsin laajalti. Ståhlberg oli toista mieltä kuin kriitikot. Tosiolojen kuvaus oli tietenkin hurja, mutta Ståhlbergista täysin oikeutettua. Näytelmässä kuvattu maailma ei ollut outo tai vieras.

Senaattorina Ståhlberg oli valmistelemassa äänioikeusuudistusta, johon saatiin mukaan naisten äänioikeus vuonna 1906. Ståhlberg vastusti kieltolakia, jota piti oikeudenmukaisuuden ja lain toteutumisen kannalta vääränä ratkaisuna. Hän erosi kun laki meni senaatissa läpi. Vuosia myöhemmin itsenäisen Suomen eduskunta joutui toteamaan Ståhlbergin perustelujen osuneen oikeaan. 

Presidentti-instituution luoja

Tasavallan ensimmäisenä presidenttinä Ståhlberg kohtasi paljon ilkkumista ja vähättelyä eri puolilta yhteiskuntaa upseeristoa myöten. Hän oli voittanut äänestyksessä Mannerheimin, joka hänkin kääntyi valittua presidenttiä vastaan. Helsinkiin tullessa tai sieltä poistuessa Mannerheimia juhlisti lippurivi. Varsinainen päämies jäi usein huomiotta ja hän sai haukkumakirjeitä. Presidentinlinnaan soiteltiin myös uhkauspuheluita.

Vuosien vieriessä suhtautuminen lieveni, kun arvostelijat havaitsivat presidentin tuovan vakautta. Ståhlbergin kaudella aloitettiin nykypäivään jatkunut perinne itsenäisyyspäivän linnanjuhlista. Jo 1920-luvulla niistä raportoitiin näyttävästi lehtiin.

Petri Laukka on filosofian tohtori ja kulttuurihistorioitsija. Hän väitteli Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa Hurriganesin merkityksestä 1970-luvun suomettuneessa Suomessa. Laukka on työskennellyt journalistina ja mm. sanomalehti Kalevan kulttuuritoimituksen päällikkönä sekä uutispäällikkönä. Nykyisin hän on Kalevan pääkirjoitustoimittaja. Laukka soittaa bassoa rockbändissä ja pelaa jääkiekkoa.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Subutex-ilmiötä kuvaava kirja sukeltaa syvälle huumeaallon ylipyyhkäisemään Raaheen, jossa huumeet ovat vieneet kokonaisia perheitä

Subutex- kaupungin kasvatit on läheltä kuvattu tositarina Raahen pojista, joiden perheissä Subutex-riippuvuus siirtyi vuosituhannen vaihteessa veljeltä toiselle. Kirja kuvaa valokuvin ja kertomusten kautta Suomessa eniten huumekuolemia aiheuttavan buprenorfinin käyttäjien kaunistelematonta arkea.

Kirjassa Subutex-kaupungin kasvatit kerrotaan niin sanotun toisen, 1990-luvulla alkaneen huumeaallon lapsista. Tuona vuosikymmenenä huumeet levisivät kaupungeista maakuntiin. Kirjailija Laura Juntunen kuvaa esikoiskirjassaan tätä Raahessa tapahtunutta ainutlaatuista painajaista, jota kaupungissa todistettiin huumeaallon seurauksena. Kun Subutex vyöryi kaupungin yli kuin hyökyaalto, vei se mukanaan kokonaisia perheitä. Jäljelle jäi pahimmillaan vanhempia, jotka joutuivat hautamaan kaikki lapsensa buprenorfinin takia. Tänään huumeiden käyttö ja kokeilut ovat koko Suomessa huomattavasti korkeammalla tasolla kuin 1990-luvulla, ja Subutex-ilmiö on laajalle levinnyt ongelma. Toimittajana työskennellyt Juntunen on myös valokuvannut kirjaansa niin sanottuja Raahen poikia, joiden elämää varjostaa huumeiden päivittäinen käyttö.


Huumekuolemien ehkäisyssä on kyse yhteiskunnallisista arvovalinnoista

”Jokainen kuolema on yhtä numeroa laajamittaisempi tragedia. Jokaisella käyttäjällä on myös omaisia, joita läheisen riippuvuus koskettaa. Heillä on vanhempia, sisaruksia, ystäviä ja lapsia. Suomen päihdehistoriassa Raahe on lopulta ollut vain pisara meressä. Mutta Henkalle, minulle ja muille ystäväporukkamme jäsenille se on ollut ratkaisevan tärkeä. Se on ollut meille koko elämä.”

Keskimäärin huumeisiin kuollaan Suomessa noin 33-vuotiaana, yksin ja nukkuessa. Huumemyrkytyskuolemissa nuorten osuus on Suomessa kasvussa, joka on kansainvälisestikin tarkasteltuna poikkeuksellista. Juntunen kertoo kirjassaan, että muualla Euroopassa huumeisiin kuollaan huomattavasti vanhempana, keskimäärin 40-vuotiaana. Huumekuolemia voitaisiin kuitenkin ehkäistä: Juntunen peräänkuuluttaakin kirjassaan huumeita jo ongelmallisesti käyttäville matalan kynnyksen palveluita sekä nopeaa ja vaivatonta hoitoon pääsyä. Kyse on yhteiskunnallisista arvovalinnoista ja poliittisista päätöksistä, sanoo Juntunen.

Ongelmat tai huumeet eivät katoa vaikenemalla

”En mää olis tässä, jos haluaisin käyttää huumeita. Jos haluaisin käyttää, käyttäisin. En mää silloin hakis apua kerta toisensa jälkeen. Lopettaminen ei vaan ole niin helppoa.”

Subutex-kaupungin kasvatit on koskettava kertomus varjoyhteiskunnasta, jolle moni haluaa kääntää selkänsä. Millaisena toivo Subutex-riippuvaiselle näyttäytyy ja onko sitä näköpiirissä? Miten kuolemaan suhtautuminen muuttuu, kun kuolema on tavallaan läsnä joka päivä Raahen poikien elämässä? Mitä omaiset voivat tehdä, kun läheinen tuhoaa itseään? Laura Juntusen valokuvitettu teos konkretisoi yhteiskunnallisen tuen riittämättömyyden ja toivottomuuden seuraukset kaupungissa, jonka yli huumeiden hyökyaalto on pyyhkäissyt. Teos tarjoaa lukijalleen matkan maamme varjoiselle puolelle, jossa elämän arvo mitataan joskus grammoissa.

Laura Juntunen (s. 1991) on raahelaislähtöinen vapaa toimittaja, joka on erikoistunut yhteiskunnallisiin teemoihin ja rakenteellisiin ongelmiin. Juntusen töitä on julkaistu useissa medioissa. Subutex-kaupungin kasvatit on hänen esikoisteoksensa, jota tehdessään hän kulki pohjoissuomalaisten päihteiden käyttäjien mukana yli kahden vuoden ajan.

  Äänikirjan lukee Arttu Kurttila.

Jaa tämä:

Miten Suomeenkin aseita myynyt asekauppias perustelee ammattinsa

Syksyllä 1939 Suomi oli yksin ja avuton Venäjän uhan alla ja aseista oli huutava pula. Kuka oli saksalainen Willi Daugs, joka varusti suomalaiset sotilaat kivääreillä?

Matti Blomqvistin kirja avaa salaperäisen asekauppiaan elämän. Kirja on romaani, joka on kirjoitettu faktatietoon perustuen. Willi Daugs pakeni Gestapoa Suomeen vuonna 1937. Kotona Berliinissä Daugsia odotti kolme raskasta syytettä, sillä hän oli myynyt sota-aseita väärille tahoille ja tehnyt asekauppoja yhdessä tunnettujen juutalaisten kanssa. Raskain Daugsin rikoksista oli rahavarojen piilottelu ulkomaille, josta natsien hallitsemassa Saksassa rangaistiin teloituksella.

Daugsin salaisia asekauppoja Suomen asevoimien kanssa ruodittiin kovin sanoin suomalaisessa lehdistössä, mutta talvisodan lähestyessä Daugs oli yksi niistä asekauppiaista, joka varusti suomalaiset sotilaat. Ensimmäisen maailmansodan sotaveteraanina Daugsilla ei ollut moraalista suhdetta aseisiin vaan suhtautui niihin yhtä käytännöllisesti kuin moottoreihin tai mittareihin:

”Pidin sotaa pohjimmiltaan taloudellisena ratkaisuna. Uskoin vilpittömästi, että sota voitiin tehokkaimmin välttää varustautumalla sitä varten riittävän perusteellisesti.”

Elämäni asekauppiaana kertoo liikemies Willi Daugsin tarinan vuodesta 1918 -1956.

Daugs riitaantui Risto Rytin kanssa asekauppaan liittyvien maksujen takia ja kosti ostamalla Rytin himoitseman Vanajanlinnan kartanon. Riitaa ei sovittu koskaan. Daugs jatkoi pakoaan Tukholmaan ja Suomen Pankki joutui korvaamaan hänelle miltei kaiken Suomeen jääneen omaisuuden. Tukholmassa hänen omaisuuttaan havittelivat petolliset liikemiehet ja keinottelijat. Tekaistuista häväistysjutuista ja oikeusriidoista ei ollut tulla loppua. Vuonna 1949 Daugs onnistui katoamaan jäljettömiin.

Matti Blomqvist (s. 1959) on Helsingissä asuva esikoiskirjailija, joka pitää arkistojen rauhallisesta tunnelmasta ja lintujen kiikaroinnista. Blomqvist on työskennellyt laskentatoimen opettajana, pörssianalyytikkona ja IT-konsulttina. Tätä kirjaa varten tarvittiin osaamista ja kokemusta kaikilta näiltä alueilta. Willi Daugsin jännittävään tarinaan Blomqvist tutustui työskennellessään Bensowin pankkiiriliikkeessä. Kulmahuoneen vanhoista nappasohvista saattoi silloin vielä aistia sikarin tuoksua niiltä ajoilta, kun Willi Daugs ja Yrjö Bensow keskustelivat siellä liiketoimistaan.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Into Kustannuksen perustajalle Heikki Hiilamolle Suomen Kulttuurirahaston suurpalkinto

Tietokirjailija Heikki Hiilamo saa 35 000 euroa pahoinvoinnin tutkimisesta ja hyvinvoinnin puolustamisesta.

Heikki Hiilamon (s. 1964) tutkimusura lähti käyntiin perhepolitiikasta Sen jälkeen Hiilamo on tutkinut muun muassa köyhyyttä, velkaantumista, kirkon diakoniatyötä, sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmiä sekä alkoholi- ja tupakkapolitiikkaa. Tutkimusten punaisena lankana on ollut se, miten ihmisten hyvinvointi ja pahoinvointi ovat yhteydessä yhteiskuntaan. Hiilamo on julkaissut tutkimusaloistaan useita Innon kustantamia yleistajuisia tietokirjoja.

”Myös meillä sosiaalitieteilijöillä on oma monimutkainen tapa puhua asioista. Puheenparsi muistuttaa lääkäreiden kirjoittamia diagnooseja, eihän niitä oikein muut kuin lääkärit ymmärrä. Kun monimutkaiset käsitteet saapuvat yleiseen keskusteluun, ne karkottavat ihmisiä. Siksi on tärkeää käyttää yleisiä, ymmärrettäviä sanoja ja palauttaa asiat yksinkertaisemmalle tasolle, mikä mahdollistaa keskustelun.”

Merkittävää yhteiskunnallista keskustelua myös kotimaisen kustantamon kautta

Hiilamo on väitellyt tohtoriksi sekä sosiaalipolitiikasta että kansanterveystieteestä. Hän työskentelee Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professorina ja THL:n tutkimusprofessorina. Hiilamo osallistuu erittäin aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun kolumnistina, tietokirjailijana ja asiantuntijana. Hiilamo onkin yksi johtavista yhteiskuntapoliittisista asiantuntijoista Suomessa. Hiilamo sai vuonna 2016 Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon sote-uudistusta analysoivasta kirjasta Hyvinvoinnin vakuutusyhtiö.

Hiilamo on kirjoittanut tutkimusaiheistaan yli 20 tietokirjaa. Lisäksi hän on julkaissut yli 100 tieteellistä artikkelia, joista suuri osa kansainvälisiä. Parhaillaan Hiilamo kirjoittaa tupakkateollisuutta käsittelevää kirjaa nuorille. Se ilmestyy syksyllä 2022 Innon kustantamana. Hiilamo on yksi tänä vuonna 15 vuotta täyttävän kustantamon perustajista.

”On ollut ilo olla rakentamassa kustantamon yhteiskunnallista profiilia ja julkaista omia kirjojani kustantamon kautta.”

Palkinnosta Hiilamo on hämillään, mutta se tuntuu erityisen arvokkaalta tunnustukselta pitkän korona-ajan jälkeen:

”Nämä viimeiset vuodet ovat olleet tutkimussaralla lähinnä yksinäistä puurtamista, joten onhan tämä merkki siitä, että työ on kaikesta huolimatta tuottanut tulosta ja viestini kuultu.”

Merkittävistä kulttuuriteoista palkittiin Hiilamon lisäksi professori Jaakko Kaprio ja kirjailija Sirpa Kähkönen.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Elämme nettiaikaa, jossa identiteettimme on maailman keskipiste ja huijaaminen lyö leiville

Kolmekymppisen yhdysvaltalaistoimittajan kriittinen katsastus netin ja somen vaikutuksesta identiteettiimme, markkinaystävällisestä ihannenaiseudesta, hääkultista sekä uskonnon ekstaasista. 

Yhdeksänosainen esseekokoelma muodostaa myös kirjoittajan oman kasvutarinan. Jia Tolentino on kasvanut Texasissa filippiiniläissirtolaisvanhempien esikoisena, megakirkon uskonnollisissa piireissä. Hän kertoo nuoruudesta realityohjelman osallistujana ja aikuisuudesta osana ikäpolvea, jolle huijaamisesta on tullut periamerikkalainen hyve ja itsepetoksesta osallisuuden edellytys.

Jia Tolentino käy läpi nykykulttuuria, taitavasti yhdistäen journalistiikkaa, yhteiskunta- ja kulttuurikriitiikkiä henkilökohtaisella otteella. Hän tulkitsee aikamme erityispiirteitä omaleimaisella tyylillään ja sijoittaa itsensä lempeän huumorin saattamana osaksi sen ilmiöitä. Esikoiskirjailija tuottaa sivu sivun jälkeen teräviä huomioita, joiden jälkeen niin tyttökirjat, leggingsit kuin raiskausuutisointi näyttävät erilaisilta.

Jia Tolentino on yhdysvaltalainen toimittaja, joka kuuluu arvostetun The New Yorkerin toimitukseen. Trikkipeili on hänen esikoiskirjansa. Teos on noussut kansainväliseen kulttiasemaan sekä päässyt palkintoehdokkaaksi ja bestsellerlistoille. Tolentinoa on kuvailtu jopa aikamme terävimmäksi kulttuurikriitikoksi ja verrattu niin Joan Didioniin, Susan Sontagiin kuin Rebecca Solnitiin.

Jia Tolentinon esikoiskirja Trikkipeili

Kirjan on suomentanut Aura Nurmi.

Tutustu kirjaan verkkokaupassamme!

Jaa tämä:

Millenniaaleille yhteistä on ahdistus

Millenniaalit – Uuden vuosituhannen tekijät -tietokirja tarjoaa ajankohtaisen katsauksen siihen yhteiskuntaan, jossa nuoret aikuiset elävät, ja heidän tulevaisuudennäkymiinsä.


Millenniaalit on se sukupolvi, joka seuraavaksi päättää Suomen asioista. Jos katsoo pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitusta, millenniaaleilla eli 1980–90-luvuilla syntyneillä on jo poliittista valtaa. Heidän tehtävänsä ei ole helppo. Maailma muuttuu ilmastoa myöten huimaavaa vauhtia, ja tulevaisuudessa siintävät kaaos ja uudenlainen yhteiskunta.

Uutuuskirja Millenniaalit – Uuden vuosituhannen tekijät kuvaa sitä, miten elää ja toteuttaa ihanteitaan ja unelmiaan maailmassa, jonka ainoa varma asia on muutos.

Sukupolvet ovat ennen millenniaalejakin eläneet erilaisissa yhteiskunnallisissa murroksissa ja todellisuuksissa, mutta erityisen hämmentävä maailma on aikana, jona ilmastokatastrofi ja maailmanpolitiikka siirtävät globaalin pelilaudan nappuloita arvaamattomiin suuntiin ja jona jopa kapitalistinen talousjärjestelmä vavahtelee.

Edellisten sukupolvien turvallinen elämäntapa on muuttunut millenniaalien maailmassa säännöstä poikkeukseksi. Arjessa työn epävarmuus, siitä johtuva jatkuva kilpailu, uupumus ja ahdistus sekä huoli tulevasta ovat nuorille aikuisille uusi normaali. Eräät lamojen lapsista ja nuorista menestyvät politiikassa ja taloudessa, mutta toiset putoavat syrjään. Unelmointi on suorastaan radikaalia.

Tietokirjaan on haastateltu joukko millenniaalisukupolven vahvimpia ääniä. Muun muassa koreografi Sonya Lindfors, palkittu runoilija Susinukke Kosola, demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi, perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja Asseri Kinnunen, Suomen nuorin kansanedustaja, vihreiden Iiris Suomela ja taiteilija Wille Hyvönen kertovat kokemuksiaan ja näkemyksiään nykyajasta ja tulevaisuudesta.

Kirja perustuu lisäksi muun muassa tilastotietoihin ja Koneen Säätiön rahoittamaan Tampereen yliopiston Jako kahteen? -tutkimustyöhön.

Kirjoittajat Annina Vainio ja Tuija Sorjanen ovat 1980-luvun lopussa syntyneitä journalisteja ja tietokirjailijoita, joita teoksen teemat koskettavat omakohtaisesti. He ovat kumpikin olleet Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaina tutkivalla Marimekko-historiikillaan ja mukana kirjoittamassa pankkiiri Björn Wahlroosin elämäkertaa sekä tehneet tahoillaan muita tietokirjoja.

Kirjan julkistamistilaisuus pidetään Into Kustannuksen tiloissa (Kalevankatu 43, 00180 Helsinki) perjantaina 17. tammikuuta kello 18 alkaen. Paikalla ovat molemmat kirjailijat ja osa kirjaan haastatelluista millenniaaleista. Tervetuloa!

Arvostelukappalepyynnöt:
arvostelukappaleet@intokustannus.fi

Lisätietoja:
Annina Vainio
ac.vainio@gmail.com
045 604 1077

Tuija Sorjanen
tuija.sorjanen@gmail.com
044 244 3076

Jaa tämä:

Opas rakentavaan keskusteluun ilmestyy 23.1.2020

Me ja Ne – Välineitä vastakkainasettelujen aikaan julkaistaan 23.1.2020 Valtakunnallisen turvallisuusseminaarin yhteydessä.

Monimuotoinen yhteiskunta on aina jonkin verran polarisoitunut. Polarisaatiota tarvitaan identiteetin rakentamiseen muuttuvassa maailmassa. Polarisaation lisääntyminen voi kuitenkin johtaa väkivaltaan, ellei konfliktien kanssa osata toimia rakentavasti.

Yhteiskunnallinen keskustelu on viime vuosina kärjistynyt Suomessa, kuten muuallakin. Rakentavan keskustelun puuttuminen uhkaa yhteiskuntarauhaa. Kovenevat sanat ja niiden aiheuttama pelon ja uhan kokemus muokkaavat ajatuksiamme.

Harva haluaa polarisaation etenevän, mutta useat vaikuttavat sen etenemiseen. Dynamiikkaan liittyy valtavasti tahatonta toimintaa; tämän vuoksi on tärkeää tiedostaa, kuinka ilmiö toimii ja kuinka oma toiminta siihen vaikuttaa.

”Identiteettipolitiikka ja vastakkainasettelut ovat puhututtaneet viime aikoina. Olen iloinen, että polarisaation purkamista ja kunnioittavaa keskustelua vaativat yhä useammat, viimeisimpinä Sauli Niinistö uudenvuodenpuheessaan sekä vastikään syntynyt Silakka-liike. Kirja antaa esimerkkejä kuinka toteuttaa näitä tavoitteita ja kuinka välttää hyvien aikeiden ansat.”, sanoo kirjan toimittaja Miriam Attias.

Me ja Ne – Välineitä vastakkainasettelujen aikaan on tarkoitettu poliitikoille, virkamiehille, opettajille, poliiseille ja päätoimittajille, mutta myös jokaiselle internetin keskusteluja seuraaville. Kirja esittelee polarisaation ja konfliktien tutkimusta sekä käytännön esimerkkejä, joiden avulla tietoa voi soveltaa tämän hetken suomalaisen yhteiskunnan ongelmien ratkomiseen.

Suomi tunnetaan kansainvälisen rauhanvälityksen asiantuntijana, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt suomalaisten osaaminen sisäisen turvallisuuden edistämisessä konfliktinratkaisun ja sovittelun keinoin. Kirjassa ääneen pääsevät kokeneet sovittelun ammattilaiset ja tutkijat, jotka kertovat eri näkökulmista miten yhteiskuntaan vääjäämättä kuuluvien konfliktien kanssa voidaan toimia rakentavasti.

“Kirja on arvostettujen osaajien tärkeä puheenvuoro yhteiskuntaa repivistä konflikteista ja polarisaatiosta sekä sovittelun mahdollisuuksista niiden käsittelyssä.”, sanoo laamanni Antti Heikinheimo.

Kirjan ovat toimittaneet KM, YTM, sovittelija Miriam Attias ja TkT, tutkija, sovittelija Jonna Kangasoja. Se on tehty Koneen Säätiön tuella.

Arvostelukappaleet: arvostelukappaleet@intokustannus.fi

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt: riikka.kamppi@intokustannus.fi, 040 5729733

Jaa tämä:

Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto Anna Kontulalle teoksestaan Eduskunta – Ystäviä ja vihamiehiä

Yhteiskuntatieteiden tohtori, sosiologi Anna Kontulalle on myönnetty tiedonjulkistamisen valtionpalkinto teoksestaan Eduskunta – Ystäviä ja vihamiehiä. Onneksi olkoon!

Palkinnon perustelut ovat:
Anna Kontulan teos EduskuntaYstäviä ja vihamiehiä on tiiviisti kirjoitettu kuvaus, joka esittää sisäpiiristä käsin, mitä suomalaisen demokratian ytimessä, eduskunnassa, tapahtuu.

Teos päästää tavallisen kansalaisen kulissien taakse sellaisen tiedon piiriin, jota ei löydä tiedotusvälineistä eikä asiakirjoista. Kirja kertoo kansanedustajien työtä määrittävistä hiljaisista säännöistä, eduskunnan tavoista ja nokkimisjärjestyksestä. Se havainnollistaa selkeillä esimerkeillä, kuinka kansanedustajan elämänhallinta, perhe ja parisuhde joutuvat työssä koetukselle. Kirjassa käsitellään eduskuntaan pääsemistä ja siellä pysymistä, kansanedustajan tuloja ja etuja, sekä verkostojen ja tiedon merkitystä päätöksenteossa.

Tutkija Anna Kontula on toiminut kansanedustajana vuodesta 2011 lähtien. Kirjassaan EduskuntaYstäviä ja vihamiehiä Kontula tekee sosiologisia havaintoja yhteisössä, jonka täysivaltainen jäsen hän myös itse on. Lisäksi hän haastattelee 16 kansanedustajaa, jotka kertovat paineistaan eduskuntatyössä. Kirja ei kuitenkaan ole konfliktikeskeinen valtatutkimus vaan kansantajuinen kuvaus eduskunnan ryhmädynamiikasta.

Anna Kontulalla on taito yhdistää tutkijan ammattitaitoinen katse työhönsä kansanedustajana. Teoksessaan hän purkaa kuvitelmia eduskuntatyöstä pelkkänä kahvinjuontina ja äänestysnapin painamisena ja kohdistaa katseensa syvemmälle edustuksellisen demokratian toteuttamiseen työpaikassa nimeltään Eduskunta. Teos on tutkijan ja kokijan kertomus siitä, miten 200 kansanedustajan pienoismaailma toimii ja säilyy työkykyisenä.”

Anna Kontulan aikaisempia teoksia ovat mm. Tästä äiti varoitti (2009), Näkymätön kylä (2010), Mistä ei voi puhua: Kirja uskosta ja uskonnosta (2012), Kirjeitä oikealle (2014) ja Luokkalaki (2016). Tällä hetkellä Kontulalla on tekeillä teos Pikkuporvarillisuus aikamme vitsauksena.

Kuva: Klaus Welp

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Lauri Nurmi paljastaa mikä johti Timo Soinin ja Jussi Halla-ahon välirikkoon

Lauri Nurmen 24.10. julkaistava kirja Perussuomalaisten hajoamisen historia kertoo yhden nykyaikamme kovimman poliittisen kamppailun syyt ja taustat useiden eri puolueiden lähteiden pohjalta.

Kirja julkaistaan tiedotustilaisuudessa
tiistaina 24.10. kello 9.30
Akateemisessa kirjakaupassa (Keskuskatu 1, Helsinki, 2. kerros).
K
irjan kirjoittaja Lauri Nurmi on paikalla.

Kirjan yleisöjulkistus on Helsingin kirjamessuilla torstaina 26.10 klo 12–12.30 Aleksis Kivi -lavalla.

Jussi Halla-ahon ja Timo Soinin välillä käytiin pitkä valtataistelu. Polttavassa uutuuskirjassa politiikan toimittaja Lauri Nurmi kertoo runsaasti uutta tietoa perussuomalaisten sisäisistä jännitteistä, Halla-ahon noususta puolueen johtoon, etukäteen laaditusta soinilaisten varasuunnitelmasta ja muiden hallituspuolueiden osuudesta perussuomalaisten hajoamisessa.

Kirja kertoo asioista, joista poliitikot eivät koskaan puhu julkisesti. Ääneen pääsevät – nimillään tai luottamuksellisesti – kymmenet tapahtumiin eri vaiheissa osallistuneet poliitikot, joita Nurmi on haastatellut.

Kirja on kertomus vaikeudesta nostaa populistipuolueen kannatusta ja säilyttää puolueen yhtenäisyys.

Aamulehden ja Lännen median toimittaja Lauri Nurmi ennakoi puolueen hajoamista jo kaksi vuotta sitten.

Lauri Nurmi (synt. 1980) on Aamulehden Lännen Mediassa työskentelevä politiikan toimittaja, joka työssään analysoi suomalaista valtapolitiikkaa.

Keväällä 2017 Sanomalehtien Liitto palkitsi Nurmen vuoden 2016 parhaan näkökulmakirjoituksen kirjoittajana Vuoden paras -kilpailussa. Raati perusteli Nurmen ykkössijaa hänen Syyria-aiheisen tekstinsä rohkeudella ja tiukalla näkökulmalla.”Juttu on samalla historiatietoinen ja sidottu tähän aikaan. Kirjoittaja perustelee näkemyksensä, tekee synteesin ja pitää lukijan mukana riippumatta hänen taustatiedoistaan aiheessa”, ammattilaisraati arvioi. Samalla analyyttisellä, faktapohjaisella, rohkealla ja mukaansa tempaavalla kirjoitusotteella Nurmi kertoo perussuomalaisten hajoamisesta.

Kirja julkaistaan 24. lokakuuta, jolloin se myös on kirjakaupassa.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Toivoa tuhokehityksen keskelle – Olli Tammilehdon uusi kirja nyt saatavilla

Ei ole liioittelua puhua tuhokehityksestä: talouden kasvuun tähtäävät voimat kiihdyttävät toimillaan niin ilmastollisen, ekonomisen kuin aseellisenkin tuhon mahdollisuuksia. Median rakentama kuva saa ihmisen helposti uskomaan, ettei riittävän nopeaa ja tehokasta ratkaisua ongelmien kehitykseen löydy. Onko totuus kuitenkin mahdollisesti toisenlainen?

Tietokirjailija Olli Tammilehto esittelee uutuuskirjassaan Tuhokehitys poikki – Yhteiskunnan olomuodon muutos (Into Kustannus, 2017) esimerkkejä yllättävistä, nopeista ja inspiroivista muutoksista yhteiskunnissa eri puolilla maailmaa. Tarkastelussa on vallankumouksia ja suuria muutoksista, joiden kantavana voimana on ollut ruohojuuritason kansalaistoiminta. Tapaukset kattavat pitkän ajanjakson keskiajan talonpoikaiskapinoista nykyajan kansalaisjärjestötoimintaan kriisialueilla.

Esimerkit tuovat esiin valtamedian valokiilasta syrjässä olevia yhteiskunnan osia. Näihin varjoyhteiskunnan osiin kuuluvat esimerkiksi varjotalous ja varjopolitiikka, jotka jäävät politiikan ja talouden perinteisten määritelmien ulkopuolelle, mutta ovat kuitenkin merkittäviä kokonaisuuksia, joiden voima korostuu kriisi- ja poikkeustilanteissa. Erilaiset kansalaisjärjestöt, toimintaryhmät ja yhteiskunnalliset liikkeet sisältävät valtavat määrät sellaista toimintaa, joka osoittaa vaihtoehtoisen kehityksen jo tapahtuvan ympärillämme. Vaikka muutoksen on oltava nopea, ei toivo ole vielä menetetty.

Olli Tammilehto on vapaa tutkija ja kirjoittaja, joka on kirjoittanut useita tietokirjoja muun muassa ilmastonmuutoksesta, globalisaatiosta ja nykyisen maailmantilan ja –kehityksen syistä ja seurauksista. Hän on myös luennoinut Helsingin ja Oulun yliopistoissa sekä seminaareissa Suomessa ja ulkomailla.

Olli Tammilehto: Tuhokehitys poikki – Yhteiskunnan olomuodon muutos

Into Kustannus, 2017

ISBN: 9789522647627

Sivumäärä: 240

OVH: 25€

Tuhokehitys poikki

Arvostelukappalepyynnöt: arvostelukappaleet@intokustannus.fi

Lisätietoja:

Tatu Matilainen

tatu.matilainen@intokustannus.fi

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Pieni kansa pyristeli – uutuuskirja itsenäisen Suomen vaiheista

Petri Laukan uutuuskirja kertoo 100-vuotiaan Suomen vaiheista. Pieni kansa pyristeli – sata tarinaa itsenäisestä Suomesta esittelee lukijalle merkittäviä tapahtumia, ilmiöitä ja vaikuttajia kulttuurin, politiikan, sodankäynnin ja arjen kentiltä aina itsenäistymisestä nykyhetkeen.

”Sisällissotaan päätyneet ääripäät, punaiset ja valkoiset, muokkasivat toisistaan kammottavia mielikuvia, joita vastaan he hyökkäsivät ensin kirjoituksin, lopulta asein. Sen aikaisena somena toimivat kunkin ryhmittymän julkaisemat lehdet ja painatteet sekä joukkokokousten kiihotuspuheet.”

Katsaus kansakunnan menneisyyteen auttaa hahmottamaan nykyajan muutoksia historian näkökulmasta. Satavuotias tasavalta on aina ollut muutoksessa.

Aatteet, asenteet, muoti ja päätöksentekomallit ovat imeytyneet Suomeen sekä idästä että lännestä. Ideologiat ovat saaneet Suomeen tultuaan kummallisia piirteitä. Rotuopin avulla löytyi kansan heikko viinapää. Äärioikeistolaiset ryhtyivät tekemään maailmankatsomuksensa nojalla väkivaltaisia muilutuksia, kommunistit järjestivät vallankumoukseen tähtääviä lakkoja. Keskustalla oli halu pitää sama, muistinsa menettänyt vanhus presidenttinä ikuisesti. Ja niin edelleen.

Euroopan peräkolkkana pidetty maa on osannut käyttää perifeeristä tarkkailuasemaansa hyödykseen. Suomalaiset kävivät menestyksekkäästi kauppaa Neuvostoliiton kanssa: Kokaiinin ja amfetamiinin salakuljetuksella 1920-luvulla alkanut kauppa huipentui kokonaisten kaupunkien rakentamiseen itärajan taakse. Suomi on osannut kehittää läntistä teknologiaa ja keksiä uutta: Teollisuushistorian mahtavin menestystarina päättyi vasta 2000-luvulla, kun Nokian pääkonttoriin Espoon Keilaniemeen tuotiin Kaliforniasta ostettu iPhone-puhelin. Hopeinen suorakaide luhisti pian kaiken.

Petri Laukka on filosofian tohtori ja kulttuurihistorioitsija. Hän työskentelee sanomalehti Kalevassa Oulussa, jossa hän on toiminut kulttuuritoimituksen päällikkönä, uutispäällikkönä ja pääkirjoitustoimittajana. Laukka on aiemmin julkaissut 70-luvun kulttuurielämää luotaavan kirjan Remu ja Hurriganes Kekkoslovakiassa (2014) ja artikkeleita yliopistollisissa julkaisuissa. Hän on luennoinut Suomessa ja ulkomailla.

https://kauppa.intokustannus.fi/kirja/pieni-kansa-pyristeli/

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Ymmärsikö koulu sinua?

”Koululaitoksella on ollut järjettömän suuri valta opettaa yhdellä tavalla. Se on sopinut yksille ja muut ovat koettaneet selviytyä. Tässä pamfletissa kerrotaan heistä, jotka selviytyivät.”

Into Kustannus julkaisee vuoden 2016 luokanopettajaksi valitun Maarit Korhosen kolmannen koulumaailmaa käsittelevän pamfletin Kun koulu ei tajua. Koulussa ovat aina menestyneet ne, jotka ovat oppineet koulun suosimalla tavalla: istumalla hiljaa ja kuuntelemalla. Korhosen pamfletti pyrkii antamaan äänen niille, jotka eivät mahtuneet tähän muottiin. Haastateltujen joukossa on erityisherkkiä, käsillä tekijöitä, liikkumalla oppivia sekä niitä, joiden koulunkäyntiä vaikeuttivat ongelmat kotioloissa. Pamfletti kertoo ajatuksia herättävästi, miten kävi niiden, joille koulu oli painajainen ja joita koulu ei tajunnut.

Maarit Korhosella on yli 30 vuoden kokemus luokanopettajan työstä ja nykyisin hän kiertää ympäri Suomea luennoimassa siitä, miten ja miksi koulun tulee muuttua. Korhosen uusin julkaisu jatkaa saman teeman parissa kuin hänen aiemmat huippusuosion saavuttaneet pamflettinsa: koulun on muututtava ja modernisoiduttava lasten säilytyspaikasta tulevaisuuden tekijöiden valmennuspaikaksi.

 

Jaa tämä: