Avainsana-arkisto: vanhemmuus

Lataa alkuperäinen kuva ▼

Voiko perhe-elämä lasten ja nuorten kanssa sujua ilman tappelua ja tunnemyrskyjä? Suomen Supernannylta uusi kirja

Suomen Supernanny Pia Penttala antaa käytännön ohjeita siihen, miten saada aika riittämään perheelle arkisin, miten nuorten yksinäisyyteen kannattaa puuttua ja miten kodin ja koulun yhteistyö saadaan sujumaan.

Kirja Suomen Supernanny – Lempeämpää perhe-elämää esittelee tosielämän tapauksia, joista luovitaan Supernannyn asiantuntevan avun tukemana kohti elämää, jossa kaikilla on turvallisempaa olla. Pia Penttala antaa ihmisläheisellä otteellaan toivoa kaikille perhearjen hankaluuksien kanssa painiville. Hän toteaa, että lapsi voi muuttua vain, jos aikuiset hänen ympärillään muuttuvat.

Tavoitteena miellyttävä arki – miten järjestää illat, jotta riittävästi aikaa olisi sekä lapsille, että aikuisille?

Monelle perheelle arki menee suorittamiseksi ja varsinkin loman jälkeen lyhyet illat korostuvat. Jos laadukasta yhdessäoloa ei ole riittävästi, se saattaa vaikeuttaa lasten nukuttamista, mikä puolestaan vaikuttaa vanhempien palautumiseen. Supernanny korostaa läsnäolon tärkeyttä:

”Jokaisella vanhemmalla on oikeus olla laiska tai teh­dä töitä kotona. Oleellista on, että kun olemme lapsen kanssa, meidän pitää keskittyä häneen. Joka päivä.
Sen jälkeen ja hetkien välissä voimme olla laisko­ja tai tehdä töitä tai soittaa kaverille. Jos räävimme joka suuntaan ja teemme kaiken puolittaisesti kes­kittyen, mikään ei hoidu kunnolla.  Ei lapsen hoito eivätkä työt. Eikä laiskottelu.”

Myös itsenäiset ja hyvin pärjäävät teinit tarvitsevat tukea ja huomiota

Lapset tarvitsevat vanhempiaan kasvaessaan kohti aikuisuutta. Lasten oikeuksien lisääntyessä vanhempien tehtävä on opettaa heille myös vastuunottoa. Pettymysten sieto koettelee usein koko murrosikäisen lapsen perhettä, mutta kukaan ei saa ohittaa sitä. Se kuuluu nuoren kasvuun.

Nuoruusikä viestittää usein yksin pärjäämistä, mutta vanhempien tehtävänä on kysellä säännöllisesti nuoren kuulumisia ja suunnitelmia. Näin he pysyvät perillä nuorensa käsityskyvystä elämän eri osa-alueilla ja osoittavat kiinnostusta lastaan kohtaan. Nuorella pitää olla tunne, että hän kelpaa ja on kiinnostava vanhemmilleen myös aikuistuessaan. Aikuistuminen voi olla vierasta nuorelle itselleen, ja hänelle on lohdullista, että omat vanhemmat eivät ujostele muuttuvaa lastaan.

Kenellä on kasvatusvastuu, kodilla vai koululla?

Näin kouluvuoden alussa moni jännittää sitä, miten lapsi tulee pärjäämään koulussa muiden kanssa varsinkin, jos lapsella on haasteita tunteiden säätelyssä. Erilaisuudesta tulee helposti heikkous, jonka muut vaistoavat, ja jos maaperä on oikeanlainen, lapsi saattaa joutua kiusatuksi. Valitettavasti opettajien työstä on tullut selviytymistä ja siksi koulussa pitäisi olla opettajien lisäksi muita aikuisia ammattilaisia lasten ympärillä.

Supernanny muistuttaa, että vaikka opettajan työmäärä olisikin kasvanut suhteettoman suureksi, sen ei pitäisi missään nimessä kaatua lapsen niskaan. Ryhmän vetäjällä pitää olla ammattitaitoa huomata, että kun joukossa on joku hieman erilainen, toimintaa pitää heti alkaa suunnitella niin, että se viestii, että kaikille on tilaa ja että kaikki ovat tärkeitä tyyppejä.

”Kasvatusvastuu on näin ollen sekä vanhemmilla, että koululla ja siksi on tärkeää, että he kommunikoivat ja luovat yhteisen strategian lapsen tukemiseksi.”

Suomen Supernanny Pia Penttala on erityistason psykoterapeutti, lastensuojelualan ammattilainen ja kolmen lapsen äiti. Hän on yli kolmenkymmenen vuoden kasvatusalan uransa aikana nähnyt kaikenlaisia perheitä ja tilanteita. Venla-palkittua Supernanny Suomi -ohjelmaa on tehty kolme tuotantokautta.

Toimittaja Risto Pakariselta on aiemmin ilmestynyt teokset Jonain päivänä Jennifer (Harper Collins 2019), Alpo Suhosen kanssa kirjoitettu Markku Kanerva – Näin valmennan voittajia (Into 2020), Suomen Supernanny I (Into 2021) sekä Janne Puhakan tarina Ulos kopista (Johnny Kniga 2022).

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Uutuuskirja: Koululainen tarvitsee kasvatusta eikä kännykkäpelejä

”Mitä varsinaisesti tarkoittavat lapsilähtöisyys, ihmiskeskeisyys ja elämälähtöisyys? Entä mitä vapaus tarkoittaa hyvässä lapsilähtöisessä kasvatusajattelussa?”

Pienten koululaisten aloittaessa syyslukukauden puurtamisen on jälleen ajankohtaista nostaa kasvatuksen periaatteet keskusteluun. Jarno Paalasmaan Maailman parhaat kasvatusajatukset (Into Kustannus 2016) peräänkuuluttaa filosofisia ja humanistisia näkökulmia kasvatukseen klassikkoajattelijoiden hengessä.

Rousseaun, Pestalozzin, Steinerin ja muiden kasvatusajattelijoiden tärkeimpiä oivalluksia esittelemällä Paalasmaa kiteyttää taitavasti näkemyksiään siitä, mikä nykyisessä kasvatusajattelussa on vialla: sivistysajattelu on unohtunut talouspuheen ja digitalisaation ylistyksen vallatessa myös kasvatuskeskustelun. Lapsi tarvitsee vapautta leikkiä luonnossa eikä kännykkäruudun tuijottamista.

Paalasmaa kysyy kirjassaan: ”Olemmeko menettämässä kasvatuksessa lopullisesti jotain sellaista, mitä emme saisi menettää? Nykykeskustelussa painottuu liikaa tieto ja taito-oppiminen, kasvatuksen kustannuksella. Oppimaan oppimisen rinnalle tarvitaan näkökulmia kasvamaan kasvamisesta.”

Paalasmaa on opettaja ja kasvattaja 20 vuoden kokemuksella. Hän on ollut myös Steinerkasvatuksen liiton puheenjohtaja ja mukana Opetushallituksen opetussuunnitelman perusteita laativassa työryhmässä. Maailman parhaat kasvatusajatukset on Paalasmaan viides kasvatusaiheinen kirja. Teoksesta löytyy kiinnostavia näkökulmia ja ajattelemisen aihetta niin vanhemmille kuin ammattikasvattajillekin.

ISBN: 978-952-264-669-9

https://kauppa.intokustannus.fi/kirja/maailman-parhaat-kasvatusajatukset/

Arvostelukappaleet: arvostelukappaleet@intokustannus.fi

Lisätietoja: Mika Rönkkö
mika.ronkko@intokustannus.fi
+358504362170

Jaa tämä: