Avainsana-arkisto: vaikuttaminen

Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Populismin anatomia tarjoaa syvällistä ymmärrystä ajastamme ja sen leimallisimmasta poliittisesta ilmiöstä

Onko populismi aate, poliittinen strategia, viestintätapa vai jotain muuta? Matti Mörttisen ja Yannick Lahden teos leikkelee populismin helposti pureskeltavaan muotoon ja kertoo, mistä populismissa on kyse.

Populismi haastaa perinteisen politiikanteon

Populisti tarjoaa yksinkertaisia vastauksia monimutkaisiin kysymyksiin. Osaako edes harjaantunein populisti kuitenkaan vastata tyhjentävästi ja helppotajuisesti siihen, mitä on populismi? Tuskin. Siksi on paikallaan tehdä populismin ruumiinavaus kirjassa Populismin anatomia!

Mikä tekee poliitikosta populistin? Mitä hyvää populismissa on? Mistä populismi saa happensa ja ravintonsa? Mitä sen aineenvaihdunta palauttaa ympäristöön? Onko ilmiössä kyse kausivaihtelusta, vai onko se tullut jäädäkseen?”

Mitä tai mikä populismi sitten todella on? Tiedeyhteisö on väitellyt aiheesta jo vuosia. Lahden ja Mörttisen lähtökohta on, että populismia voi analysoida riippumatta siitä, mitä se on perusolemukseltaan.

Populismi on outolintu ismien ekosysteemissä

Populismi ei ole ideologia, vaan enemmänkin tapa tehdä politiikkaa. Erityisesti se on tapa puhua, kirjoittaa ja viestiä. Populismia on ollut iät ja ajat, vaikka populistien menestys politiikassa on ponnahtanut aivan uusille tasoille juuri meidän aikanamme – ajassa, jossa toritapaamisten ja tupailtojen tilalle on tullut sanallinen salamasota sosiaalisessa mediassa.

Vaikka populismiin usein liittyy kansallismielisyys, on nykyajan populismi hämmästyttävän kansainvälisesti verkottunutta. Populistit inspiroivat toisiaan yli rajojen ja lainaavat sujuvasti myös toistensa teemoja.

Lahti ja Mörttinen käsittelevät kirjassaan taidokkaasti muun muassa Timo Soinin todellista perintöä sekä populismin nopeaa naisistumista – median ja populismin kipeää liittoa unohtamatta.

Politiikka tarvitsee mediaa ja media poliitikkoja. Populistisen politiikanteon tapauksessa tämä kohtalonyhteys on omaa luokkaansa, sillä populismi pystyy yhtä aikaa käyttämään mediaa hyödyksi ja leimaamaan median vihollisekseen. Media on juuttunut hyväksikäytetyn osaan – jopa taloudellisesti.

Teos on mielenkiintoinen läpivalaisu populismin sisuksiin. Se sopii jokaiselle, joka yrittää ymmärtää, mistä on kyse aikamme leimallisimmassa poliittisessa ilmiössä niin Suomessa kuin muualla maailmassa.

Populismin anatomia nyt kaupoissa sekä e- ja äänikirjapalveluissa.

Äänikirjan lukee Aku Laitinen.

Helsingin yliopistolla tutkijatohtorina työskentelevä Yannick Lahti (s.1990) on Bolognan yliopistosta kesällä 2022 tohtoriksi väitellyt poliittisen viestinnän ja populismin tutkija. Lahti on kirjoittanut aktiivisesti erityisesti eurooppalaisesta oikeistopopulismista useissa eri medioissa, ja hänet on nähty myös näiden aiheiden parissa tv-kommentaattorina ajankohtaisohjelmissa.

Matti Mörttinen (synt. 1958) on kokenut ja palkittu toimittaja sekä usean kiitosta keränneen elämäkertakirjan kirjoittaja. Tällä hetkellä hän toimii vapaana kirjoittajana tehden mm. kolumneja Yleisradiolle. Vuonna 2020 Mörttinen toimi Sitrassa neuvonantajana ja teki raportin Suomen koronapäätöksenteosta. Hänellä on takanaan journalismiopintoja Tampereen yliopistossa, ja hän on myös kouluttanut satoja kollegoita erityisesti Euroopan yhdentymiskehitykseen ja Euroopan unioniin liittyvissä aiheissa.

Mörttisen edellinen tietokirjansa Shlomo Zabludowicz ilmestyi 2021. Yhdessä Lauri Nurmen kanssa Mörttinen on kirjoittanut elämäkerrat Sauli Niinistöstä (2018) ja Antti Rinteestä (2019).

Jaa tämä:
Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Finlandia-voittajan uutuusteos on lohdullinen käyttöohje hajonneeseen maailmaan

Ville-Juhani Sutisen uusia ajatuksia tarjoava esseekokoelma etsii tuoretta näkökulmaa elämään ekokatastrofin keskellä. Sutinen palkittiin tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnolla vuonna 2022.

Entä jos paras, mihin me pystymme, on sopeutuminen hitaaseen katastrofiin?

Ville-Juhani Sutinen palkittiin tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnolla vuonna 2022. Juuri julkaistussa uutuuskirjassaan Hajonneen maailman käyttöohje Sutinen käsittelee selviytymistä hajonneessa maailmassa. Miten sopeutua elämään ekokatastrofin keskellä? Ilmastonmuutos kiihtyy ja ekologinen romahdus lähestyy. Me tiedämme sen, mutta emme pysty muuttamaan toimintaamme riittävän nopeasti. Onko peli jo menetetty?

”Elämme jo sitä aikaa, jonka kuvittelimme tulevaisuudeksi. Me emme pyri sopeutumaan joskus tuonnempana koittavaan maailmanloppuun vaan olemme parhaillaan sen keskellä, tiedostimme sitä tai emme. Mielenrauhamme vuoksi estetisoimme apokalypsin, mutta tosiasia on, että meidän tuntemamme maailma on raunioina ja elämme uudessa todellisuudessa.”

Teoksen tarinalliset, omakohtaiset tekstit kuljettavat ihmistä ympäröivään luontoon ja maailmaan, joka on rikki mutta ei kuitenkaan täysin käyttökelvoton. Kirja on kriittinen mutta toiveikas matka sienimetsään, hylättyyn huvipuistoon ja lapsettomuusklinikalle, sieltä metsäpalojen Kaliforniaan, kelluviin konttitaloihin ja lopulta mayaraunioiden kautta Islannin laavakentille etsimään keinoja, joilla elämä voi jatkua.

”Ville-Juhani Sutinen saattaa olla omaperäisin suomalainen ympäristöajattelija sitten Pentti Linkolan. -Risto Isomäki

”Ville-Juhani Sutisen kirjallinen tuotanto on ollut ja on edelleen tähtikartta, joka valaisee tietäni.” -Rosa Liksom

Yhden ihmisen ei tarvitse pelastaa maailmaa kokonaan

Sutinen muistuttaa, että Itse katastrofin kanssa lähes yhtä suuri ongelma on, että se on asteittainen ja muuttaa asioita melkein huomaamattamme. Ihmisen siunaukseksi ja kiroukseksi totumme lähes kaikkeen. Ihminen sopeutuu hajoavaan maailmaan niin kuin kameleontit muuttuvaan ympäristöön muuttamalla väriään. Siten ihmiset selviytyvät uusissa olosuhteissa, Sutinen sanoo.

Vallitsevaa tilannetta ei pitäisi ajatella poikkeamana, josta on yhdessä ponnistelemalla mahdollista lopulta nousta ihanne-elämään. Sen sijaan tämä hetki on paras, mitä me saamme aikaan. Järkevämpää kuin vaalia idealistisia kuvitelmia, jotka antavat vaikutelman, että vielä joskus kaikki tulee täysin kuntoon, on tehdä aktiivista työtä sen eteen, että pärjäämme toistemme ja maailman kanssa parhaalla mahdollisella tavalla nyt ja huomenna.”

Maailmanlopun julistaminen on helppoa. Paljon vaikeampaa on, jos maailma ei lopukaan ja on kyettävä selviytymään tuhon jälkien kanssa. Kuinka oppia elämään rikotussa ympäristössä ja vieläpä rakastamaan sitä? Ei ole kovin kiinnostavaa, kuinka voimme kuolla, vaan kuinka voimme elää maailmassa, joka on rikki, kirjoittaa Sutinen.

Hajonneen maailman käyttöohje nyt kaupoissa sekä e- ja äänikirjapalveluissa.

Äänikirjan lukee Markus Niemi.

Ville-Juhani Sutinen Foto Klaus Welp
Finlandia-palkittu Ville-Juhani Sutinen

Ville-Juhani Sutinen on Jyväskylässä asuva kirjailija, kääntäjä ja valokuvaaja. Häneltä on ilmestynyt lähes kolmekymmentä teosta, niin runoutta, esseistiikkaa kuin romaaneja. Tietokirjoissaan Sutinen on käsitellyt lukuisia aiheita, esimerkiksi siirtolaisuutta, Arktista aluetta, Venäjää ja Yhdysvaltoja.

Sutinen palkittiin tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnolla vuonna 2022 raskaimman sarjan pitkiä romaaneja käsittelevästä esseekokoelmasta Vaivan arvoista (Avain).

”Hirveän hienoa tässä palkinnossa on, että se merkitsee tunnustusta kirjallisuudesta kirjoittamiselle, ei siis pelkästään minulle tai edes juuri tälle kyseiselle kirjalle. Huomioidaan, että kirjallisuudesta voi ja pitää kirjoittaa.”

Sutinen oli tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana myös vuonna 2019 yhdessä Ville Ropposen kanssa kirjoittamallaan teoksella Luiden tie (Like). Lisäksi hän saanut kahdesti Vuoden matkakirja -palkinnon kultamaininnan.

Jaa tämä:
Full-size Image
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Risto Isomäen muistelmat: merkittävä katsaus suomalaisen aktivismin historiaan

Isomäki vie lukijan aitiopaikalle kansalaisyhteiskunnan kultakauteen, jonka aikana suomalaisten käynnistämät operaatiot muuttivat maailmaa. Mitä nykyvaikuttajat voivat oppia 80- ja 90-luvun aktivisteilta?

Suomi oli 80-luvulla kokoaan paljon suurempi vaikuttaja

Kirjailija Risto Isomäki on toiminut läpi elämänsä aktivismin ytimessä. Maailmanparantajan muistelmissa hän nostaa esiin kahden värikkään vuosikymmenen ajalta joukon jännittäviä mutta käytännössä unohdettuja tarinoita: Miten suomalaiset maakuntalehdet ja kansalaisjärjestöt olivat vähällä onnistua yhdessä perustamaan Bangladeshiin yhden kolmannen maailman suurimmista rokotetehtaista? Miten 101 suomalaista kansanedustajaa ja Miljoonasade-yhtye auttoivat pelastamaan 18 miljoonaa hehtaaria sademetsää? Miten suomalaisten kansanedustajien nälkälakko ratkaisi taistelun kehitysavusta Prosenttiliikkeen voitoksi? Isomäki osallistui itse näihin ja lukuisiin muihin kansalaiskampanjoihin, joita koskevia arkistoja hän onnistui säilyttämään.

”1980-luvulla vaikuttaneet nuoret maailmanparantajat olivat monella tapaa kadehdittavassa asemassa suhteessa sekä edeltäviin että myöhempiin aktivistien sukupolviin. 1980-luvulla ei tarvinnut kantaa omasta toimeentulostaan suurtakaan huolta. … Tämä kaikki antoi nuorille ihmisille nykyistä suuremman vapauden miettiä, mitä he halusivat omalla elämällään tehdä.”

Suomessa vuodet 1979–2004 olivat kansalaisjärjestöille erityisen vaikuttavaa aikaa: tiivis yhteistyö Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan kansanliikkeiden kanssa pelasti lukemattomia ihmishenkiä. Kansainvälisesti Suomi pystyi näyttelemään huikeasti kokoaan suurempaa roolia, ja kotimaassa mobilisoitiin kaikkien aikojen laajimpia vetoomuksia, mielenosoituksia ja kansalaiskampanjoita.

Maailman muuttuessa aktivistin perusluonne säilyy

Millaista oli toimia väsymättä kaaoksen masinoimassa maailmassa, ja miten se vaikutti Isomäen näkemyksiin oikeudenmukaisuudesta ja mahdollisuuksista parantaa maailmaa? Ketkä kaikki olivat mukana luomassa näitä menestystarinoita? Isomäen muistelmat tarjoavat mielenkiintoisen aikamatkan aina Turusta Indonesiaan, jonka varrella lukija saa mm. seurata, kuinka suomalaiset aktivistit saattoivat vaikuttaa jopa Neuvostoliiton kaatumisen. Mitä someaktivisti voivat oppia näiltä kansalaisyhteiskunnan kultakauden vaikuttajilta?

”Yhä useammat meistä tyytyvät nykyään kommunikoimaan somen kautta vain hyvin samanmielisten ihmisten kanssa. Me emme enää edes yritä emmekä halua tavoittaa ihmisiä, jotka ajattelevat eri tavalla, koska se ei kuitenkaan johtaisi mihinkään. Käytämme kaiken aikamme ja energiamme saarnaamiseen valmiiksi käännytetyille, vaikka hyvin tiedämme, ettei siitä ole mitään varsinaista hyötyä.”

Maailmanparantajan muistelmat on puuttuva pala suomalaista historiankirjoitusta, josta soisi kouluissakin opetettavan. Se myös inspiroi lukijaa yksilötason aktivismiin. Niitä, jotka haluavat todella muuttaa maailmaa eivätkä tyytyä tekemään pelkkiä eleitä, Isomäki rohkaisee toimimaan kaaoksen laidalla ja pienessä maailmassa. Siellä kaikki jännittävä ja uutta luova aina tapahtuu, kirjoittaa Risto Isomäki.

Maailmanparantajan muistelmat kaupoissa 2.3. sekä e- ja äänikirjapalveluissa. 

Äänikirjan lukee Jukka Pitkänen.

Risto Isomäki (s. 1961) on laaja-alainen ja arvostettu kirjailija, kolumnisti ja ympäristöaktivisti. Hän on julkaissut yli 20 romaania ja tietokirjaa. Sarasvatin hiekkaa (Tammi 2005) oli Finlandia-ehdokas ja voitti Tähtivaeltaja- ja Kiitos kirjasta -palkinnot. Romaanista tehty sarjakuva voitti Sarjakuva-Finlandian. Isomäen kirjoja on käännetty lähes 20 kielelle, ja hänelle on myönnetty myös European Science Fiction Associationin palkinto. Vuonna 2020 Risto Isomäelle myönnettiin Tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinto. 

Seuraa somessa: @ristoisomakiofficial

Jaa tämä: