Avainsana-arkisto: uutuus

Lataa alkuperäinen kuva ▼

Selviäisitkö sinä muinaisessa Suomessa? Ulla Koskisen uutuuskirja ”Suomessa selviytymisen historiaa” paljastaa yllättäviä faktoja esivanhemmistasi!

Ulla Koskinen
Suomessa selviytymisen historiaa
(29.90 €)

Eihän täällä oo edes jääkaappii”, valittaa taas kerran yksi tosi-tv:n selviytyjäohjelman ”innokas” kilpailija. Ulla Koskisen uudesta kirjasta Suomessa selviytymisen historiaa – Kivikaudelta keskiajalle ja 1900-luvun alkuun käy ilmi, että todellisia selviytyjiä olivat kuitenkin entisajan suomalaiset esi-isämme. Selviytyisitköhän sinä entisaikojen ruokakomeron antimilla?

Esimerkiksi 1500-luvun kuninkaankartanoiden tapa säilöä sianlihaa voi olla raju shokki nykyajan suolaa karttavalle verenpainetautiselle: lihaan laitettiin suolaa jopa kolmasosa köntin painosta! Olemme kuitenkin oppineet esivanhemmiltamme niksin jos toisenkin, Koskinen huomauttaa. Juhannuksena rikki menneen mökkijääkaapin pakottamana olet ehkä laittanut juomat ja ruoat kylmään luonnonveteen – näin tekivät myös muinaiset superselviytyjät!

Onks tääl hei mitää vegaanivaihtoehtoo”, ei ollut tarpeen kysyä, sillä entisajan suomalaisten arkiruokaa oli muun muassa kasviskeitto, puuro, leipä ja peruna. Suomalaiset esivanhempamme päihittävätkin nykyajan trendikkäät vegehipsterit kekseliäisyydessä 10-0.

Osasivat esivanhempamme toki herkutellakin juhlamenojen aikana, muistuttaa Koskinen. Eipä ole jokalauantaisessa karkkipäivässäkään mitään uutta ja ihmeellistä. Karkkipäiviä vietettiinkin Suomessa jo 1500-luvulla, kun makeisia saatiin tuontitavarana Saksasta. Ehkä nykypäivän karkkisyöpölle olisi sittenkin toivoa muinaisessa Suomessa?

Lue lisää kekseliäistä esi-isistämme Ulla Koskisen uutuuskirjassa:

Suomessa selviytymisen historiaa – Kivikaudelta keskiajalle ja 1900-luvun alkuun

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Toivoa tuhokehityksen keskelle – Olli Tammilehdon uusi kirja nyt saatavilla

Ei ole liioittelua puhua tuhokehityksestä: talouden kasvuun tähtäävät voimat kiihdyttävät toimillaan niin ilmastollisen, ekonomisen kuin aseellisenkin tuhon mahdollisuuksia. Median rakentama kuva saa ihmisen helposti uskomaan, ettei riittävän nopeaa ja tehokasta ratkaisua ongelmien kehitykseen löydy. Onko totuus kuitenkin mahdollisesti toisenlainen?

Tietokirjailija Olli Tammilehto esittelee uutuuskirjassaan Tuhokehitys poikki – Yhteiskunnan olomuodon muutos (Into Kustannus, 2017) esimerkkejä yllättävistä, nopeista ja inspiroivista muutoksista yhteiskunnissa eri puolilla maailmaa. Tarkastelussa on vallankumouksia ja suuria muutoksista, joiden kantavana voimana on ollut ruohojuuritason kansalaistoiminta. Tapaukset kattavat pitkän ajanjakson keskiajan talonpoikaiskapinoista nykyajan kansalaisjärjestötoimintaan kriisialueilla.

Esimerkit tuovat esiin valtamedian valokiilasta syrjässä olevia yhteiskunnan osia. Näihin varjoyhteiskunnan osiin kuuluvat esimerkiksi varjotalous ja varjopolitiikka, jotka jäävät politiikan ja talouden perinteisten määritelmien ulkopuolelle, mutta ovat kuitenkin merkittäviä kokonaisuuksia, joiden voima korostuu kriisi- ja poikkeustilanteissa. Erilaiset kansalaisjärjestöt, toimintaryhmät ja yhteiskunnalliset liikkeet sisältävät valtavat määrät sellaista toimintaa, joka osoittaa vaihtoehtoisen kehityksen jo tapahtuvan ympärillämme. Vaikka muutoksen on oltava nopea, ei toivo ole vielä menetetty.

Olli Tammilehto on vapaa tutkija ja kirjoittaja, joka on kirjoittanut useita tietokirjoja muun muassa ilmastonmuutoksesta, globalisaatiosta ja nykyisen maailmantilan ja –kehityksen syistä ja seurauksista. Hän on myös luennoinut Helsingin ja Oulun yliopistoissa sekä seminaareissa Suomessa ja ulkomailla.

Olli Tammilehto: Tuhokehitys poikki – Yhteiskunnan olomuodon muutos

Into Kustannus, 2017

ISBN: 9789522647627

Sivumäärä: 240

OVH: 25€

Tuhokehitys poikki

Arvostelukappalepyynnöt: arvostelukappaleet@intokustannus.fi

Lisätietoja:

Tatu Matilainen

tatu.matilainen@intokustannus.fi

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Ruotsin dekkarikuningattaren Suomen valloitus jatkuu

Ruotsalaisen Denise Rudbergin suosittu Marianne Jidhoff-sarjan kolmas osa Kolmen kohtalokas leikki jatkaa Tukholman seurapiirejä ravistavien rikosmysteerien sarjaa.

Tukholmaa kuohuttaa kansan rakastaman poliitikon ja arvostetun diplomaatin murha. Samoihin aikoihin katoaa kaksi naista, joita yhdistää karu menneisyys murhatun miehen kanssa. Tapausta selvittämään ryhtyy syyttäjänvirastossa työsketelevä teräväpäinen Marianne Jidhoff. Näyttää siltä, että sankarin maineessa paistattelevalla poliitikolla oli paljon salattavaa menneisyydestään.

Rudbergin luoman Marianne Jidhoff -sarjan dekkareissa rikokset tapahtuvat Tukholman seurapiirien komeissa puitteissa, missä jokaisella on jotakin salattavaa. Rudbergiltä on aiemmin ilmestynyt suomeksi kaksi Marianne Jidhoff -kirjaa: Yksi tappava syrjähyppy (Into, 2015) ja Toinen toista pahempi (Into, 2016). Sarjan kirjat toimivat myös itsenäisinä teoksina.

Jo se, että pääroolin saa 55+ nainen, joka on aktiivinen niin elämässä kuin rakkaudessa, on hienosti tehty.

– Upsala Nya Tidning –

Denise Rudberg (s.1971) on Tukholmassa asuva kirjailija ja kolumnisti. Yli 20 teosta kirjoittanut Rudberg on Ruotsissa todellinen kirjailijastara, joka nähdään usein aikakauslehtien palstoilla ja tv-ohjelmien vieraana. Kirjailija itse luonnehtii Jidhoff-sarjan tyylilajia termillä elegant crime. 12-osaiseksi suunnitellusta sarjasta on Ruotsissa ilmestynyt kuusi osaa. Jidhoff-kirjoja on myyty yli 400 000 kappaletta Ruotsissa, ja niiden elokuvaoikeudet on myyty ruotsalaiselle tuotantoyhtiölle.

Denise Rudberg: Kolmen kohtalokas leikki (Into, 2017)

ISBN: 978-952-264-734-4

Sivumäärä285

Kolmen kohtalokas leikki

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Pieni kansa pyristeli – uutuuskirja itsenäisen Suomen vaiheista

Petri Laukan uutuuskirja kertoo 100-vuotiaan Suomen vaiheista. Pieni kansa pyristeli – sata tarinaa itsenäisestä Suomesta esittelee lukijalle merkittäviä tapahtumia, ilmiöitä ja vaikuttajia kulttuurin, politiikan, sodankäynnin ja arjen kentiltä aina itsenäistymisestä nykyhetkeen.

”Sisällissotaan päätyneet ääripäät, punaiset ja valkoiset, muokkasivat toisistaan kammottavia mielikuvia, joita vastaan he hyökkäsivät ensin kirjoituksin, lopulta asein. Sen aikaisena somena toimivat kunkin ryhmittymän julkaisemat lehdet ja painatteet sekä joukkokokousten kiihotuspuheet.”

Katsaus kansakunnan menneisyyteen auttaa hahmottamaan nykyajan muutoksia historian näkökulmasta. Satavuotias tasavalta on aina ollut muutoksessa.

Aatteet, asenteet, muoti ja päätöksentekomallit ovat imeytyneet Suomeen sekä idästä että lännestä. Ideologiat ovat saaneet Suomeen tultuaan kummallisia piirteitä. Rotuopin avulla löytyi kansan heikko viinapää. Äärioikeistolaiset ryhtyivät tekemään maailmankatsomuksensa nojalla väkivaltaisia muilutuksia, kommunistit järjestivät vallankumoukseen tähtääviä lakkoja. Keskustalla oli halu pitää sama, muistinsa menettänyt vanhus presidenttinä ikuisesti. Ja niin edelleen.

Euroopan peräkolkkana pidetty maa on osannut käyttää perifeeristä tarkkailuasemaansa hyödykseen. Suomalaiset kävivät menestyksekkäästi kauppaa Neuvostoliiton kanssa: Kokaiinin ja amfetamiinin salakuljetuksella 1920-luvulla alkanut kauppa huipentui kokonaisten kaupunkien rakentamiseen itärajan taakse. Suomi on osannut kehittää läntistä teknologiaa ja keksiä uutta: Teollisuushistorian mahtavin menestystarina päättyi vasta 2000-luvulla, kun Nokian pääkonttoriin Espoon Keilaniemeen tuotiin Kaliforniasta ostettu iPhone-puhelin. Hopeinen suorakaide luhisti pian kaiken.

Petri Laukka on filosofian tohtori ja kulttuurihistorioitsija. Hän työskentelee sanomalehti Kalevassa Oulussa, jossa hän on toiminut kulttuuritoimituksen päällikkönä, uutispäällikkönä ja pääkirjoitustoimittajana. Laukka on aiemmin julkaissut 70-luvun kulttuurielämää luotaavan kirjan Remu ja Hurriganes Kekkoslovakiassa (2014) ja artikkeleita yliopistollisissa julkaisuissa. Hän on luennoinut Suomessa ja ulkomailla.

https://kauppa.intokustannus.fi/kirja/pieni-kansa-pyristeli/

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Slavoj Žižekin uutuuskirja on teräväsanainen kritiikki länsimaiden osuudesta pakolaiskriisin syntyyn

Into Kustannus julkaisee Slavoj Žižekin uutuuskirjan Uusi luokkataistelu – Terrorismin ja pakolaisuuden todelliset syyt, joka tarjoaa katsonnan nykymaailman tilanteeseen: Pakolaisvirta ja terrorismin uhka ovat ajaneet lännen sotien jälkeisen ajan suurimpaan kriisiin, eikä sitä voiteta pelkällä myötätunnolla ja empatialla. Terrorismi ja hallitsematon muuttoliike eivät ole vain poliittisen päätöksenteon seurausta, vaan ne ovat Žižekin mukaan ensisijaisesti globaalin kapitalismin oire. Kaiken perustana on luokkataistelu.

Kun eri maiden vaurastumista ja ihmisten osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan yritetään estää ja hillitä, niin seurauksena yhteiskunnat hajoilevat liitoksistaan ja ihmiset valitsevat helpommin uskonnollisen tai ideologisen ääriliikkeen tai lähtevät muualle paremman elämän toivossa. Lännen vaatimukset tasa-arvosta ja demokraattisista ja liberaaleista arvoista jäävät ontoksi sanahelinäksi, olipa niiden täyttyminen miten suotavaa tahansa. Maahanmuuton ongelmien varaan rakennettu uhkakuva on vain seurausta taustalla vaikuttavasta suuremmasta ongelmasta: globaalin kapitalismin dynamiikka luo maailmanlaajuista epätasa-arvoa, mikä on kulkenut käsi kädessä maailmanlaajuisen fundamentalismin synnyn kanssa.

Žižek esittää kirjassaan hahmotelmia pakolaiskriisin syntyperistä sekä terävästi argumentoitua kritiikkiä nykyisistä toimintamalleista. Tarkastelun alaiseksi päätyy globaalin kapitalismin ohella muun muassa uskonto, kulttuurierot, aseelliset konfliktit sekä ideologisen tekopyhyyden haitallisuus.

Slovenialainen filosofi Slavoj Žižek (s. 1949 Ljubljana) on yksi nykyajan merkittävimmistä yhteiskunnallisista ajattelijoista. Hän on kulttuurikriitikko ja psykoanalyysin teoreetikko, jolla on lukuisia kansainvälisiä vierailijaprofessuureja muun muassa Columbian yliopistossa New Yorkissa ja Princetonissa.

Uusi luokkataistelu – Terrorismin ja pakolaisuuden todelliset syyt

Jaa tämä: