Avainsana-arkisto: tietokirja

Lataa alkuperäinen kuva ▼

Erakot, Juice Leskinen ja muita omintakakeisia suomalaisia

Juice Leskinen täyttäisi 70 vuotta 19. helmikuuta 2020, jolloin Into julkaisee “Juice puhuu – Kootut muistelmat”. Ainutlaatuinen teos perustuu 40-tunnin leikkaamattomiin haastattelunauhoihin, joita ei koskaan aikaisemmin ole päässyt julkisuuteen. Juice oli luonteenlaadultaan erakko ja perin omintakeinen ihminen. Suomi on erakkojen luvattu maa, mutta erakotkaan eivät ole niinkuin ennen. Milla Peltosen “Erakot – Omintakeisten suomalaisten elämäntarinoita” kertoo yhteiskunnan “ulkopuolelle” vetäytyneistä yksineläjistä. Se tutustuttaa lukijansa omintakeisiin persooniin pohjoisen erämaissa, korpien kätköissä, kaukaisilla saarilla ja vuorilla, peräkylillä ja kaupunkien reunamilla. Se kurkkii myös menneisyyteen ja kulttuuriseen kuvastoonkin, ja kertoo niin tunnettujen kuin tuntemattomien erakkojen kiehtovia tarinoita.

Marilyn, Syksyn sävel, Viidestoista yö, Ei elämästä selviä hengissä…
1990-luvun alkuun tultaessa Juice Leskinen oli muuttanut suomalaisen rockmusiikin.
Hän täytti 40 vuotta ja keskittyi myöhempinä vuosina kirjoittamiseen, perheeseen ja sairastamiseen. Tässä käännekohdassa toimittajat Harri Tuominen ja Waldemar Wallenius pistivät nauhurin pyörimään ja haastattelivat Juicea kuukausien ajan.
Tuloksena syntyi ensin huikea 40-tuntinen radio-ohjelma, ja nyt 30 vuotta myöhemmin kustannustoimittaja Kaj Lipponen on herättänyt henkiin alkuperäisestä haastatteluaineistosta teoksen Juice puhuu – Kootut muistelmat.
Ainutlaatuinen kirja perustuu leikkaamattomiin haastattelunauhoihin, joita ei koskaan aikaisemmin ole päässyt julkisuuteen. Se julkaistaan Juicen 70-vuotispäivillä 19. helmikuuta kello 18 Bar Loosessa (Annankatu 21, Helsinki), tervetuloa!

Suomi on erakkojen luvattu maa, mutta erakotkaan eivät ole niinkuin ennen. Tai ainakaan niinkuin yksioikoiset käsityksemme heistä. Keitä ja mitä erakot ovat? Miksi he ovat valinneet elämän muiden ulottumattomissa, vai ovatko? Mitä he haluavat elämäntavallaan sanoa, vai haluavatko? Mitä erakkous meikäläisissä oloissa oikeastaan merkitsee?
Kirjallisuudentutkija Milla Peltosen tietokirja Erakot – Omintakeisten suomalaisten elämäntarinoita kertoo yhteiskunnan “ulkopuolelle” vetäytyneistä yksineläjistä. Se tutustuttaa lukijansa omintakeisiin persooniin pohjoisen erämaissa, korpien kätköissä, kaukaisilla saarilla ja vuorilla, peräkylillä ja kaupunkien reunamilla.
Se kurkkii menneisyyteen ja kulttuuriseen kuvastoonkin, kertoo Lapin kultaerokkojen tarinoita ja kulkee legendojen jäljillä mutta keskustelee ennen muuta suomalaisten nykyerakkojen kanssa. Ja kertoo heidän kiehtovat tarinansa.

Jukka Tapio ”Waldemar” Wallenius on suomalainen musiikkijournalisti. Wallenius on uransa aikana perustanut viisi populaarimusiikkiin erikoistunutta lehteä (mm. Soundin), ja neljässä niistä hän on toiminut päätoimittajana. Lisäksi hän on juontanut 1980-luvun lopulla Yleisradion TV-musiikkiohjelmaa Yölinja ja työskennellyt myös tamperelaisessa Radio 957:ssa.
Harri Tuominen on Ylen musiikkitoimittaja, joka pitää Yle Radio 1-kanavalla maailmanmusiikki- ja jazz-ohjelmia. Hän toimi Radio 957:n musiikkipäällikkönä kanavan perustamisesta lähtien vuodesta 1985 vuoteen 1992 asti. Yle Radio Suomen musiikkitoimituksen päällikkönä Tuominen oli vuosina 1995–2003.
Kaj Lipponen on vuosaarelainen kustannustoimittaja ja suomentaja.
Milla Peltonen on pirkanmaalainen vapaa tutkija ja tietokirjailija, joka haaveilee hiljaisesta elämästä metsässä. Hänen edellinen teoksensa Paperilla seisova perkele – Hannu Salaman elämä ja kirjat (2016) oli arvostelumenestys.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Millenniaaleille yhteistä on ahdistus

Millenniaalit – Uuden vuosituhannen tekijät -tietokirja tarjoaa ajankohtaisen katsauksen siihen yhteiskuntaan, jossa nuoret aikuiset elävät, ja heidän tulevaisuudennäkymiinsä.


Millenniaalit on se sukupolvi, joka seuraavaksi päättää Suomen asioista. Jos katsoo pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitusta, millenniaaleilla eli 1980–90-luvuilla syntyneillä on jo poliittista valtaa. Heidän tehtävänsä ei ole helppo. Maailma muuttuu ilmastoa myöten huimaavaa vauhtia, ja tulevaisuudessa siintävät kaaos ja uudenlainen yhteiskunta.

Uutuuskirja Millenniaalit – Uuden vuosituhannen tekijät kuvaa sitä, miten elää ja toteuttaa ihanteitaan ja unelmiaan maailmassa, jonka ainoa varma asia on muutos.

Sukupolvet ovat ennen millenniaalejakin eläneet erilaisissa yhteiskunnallisissa murroksissa ja todellisuuksissa, mutta erityisen hämmentävä maailma on aikana, jona ilmastokatastrofi ja maailmanpolitiikka siirtävät globaalin pelilaudan nappuloita arvaamattomiin suuntiin ja jona jopa kapitalistinen talousjärjestelmä vavahtelee.

Edellisten sukupolvien turvallinen elämäntapa on muuttunut millenniaalien maailmassa säännöstä poikkeukseksi. Arjessa työn epävarmuus, siitä johtuva jatkuva kilpailu, uupumus ja ahdistus sekä huoli tulevasta ovat nuorille aikuisille uusi normaali. Eräät lamojen lapsista ja nuorista menestyvät politiikassa ja taloudessa, mutta toiset putoavat syrjään. Unelmointi on suorastaan radikaalia.

Tietokirjaan on haastateltu joukko millenniaalisukupolven vahvimpia ääniä. Muun muassa koreografi Sonya Lindfors, palkittu runoilija Susinukke Kosola, demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi, perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja Asseri Kinnunen, Suomen nuorin kansanedustaja, vihreiden Iiris Suomela ja taiteilija Wille Hyvönen kertovat kokemuksiaan ja näkemyksiään nykyajasta ja tulevaisuudesta.

Kirja perustuu lisäksi muun muassa tilastotietoihin ja Koneen Säätiön rahoittamaan Tampereen yliopiston Jako kahteen? -tutkimustyöhön.

Kirjoittajat Annina Vainio ja Tuija Sorjanen ovat 1980-luvun lopussa syntyneitä journalisteja ja tietokirjailijoita, joita teoksen teemat koskettavat omakohtaisesti. He ovat kumpikin olleet Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaina tutkivalla Marimekko-historiikillaan ja mukana kirjoittamassa pankkiiri Björn Wahlroosin elämäkertaa sekä tehneet tahoillaan muita tietokirjoja.

Kirjan julkistamistilaisuus pidetään Into Kustannuksen tiloissa (Kalevankatu 43, 00180 Helsinki) perjantaina 17. tammikuuta kello 18 alkaen. Paikalla ovat molemmat kirjailijat ja osa kirjaan haastatelluista millenniaaleista. Tervetuloa!

Arvostelukappalepyynnöt:
arvostelukappaleet@intokustannus.fi

Lisätietoja:
Annina Vainio
ac.vainio@gmail.com
045 604 1077

Tuija Sorjanen
tuija.sorjanen@gmail.com
044 244 3076

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Opas rakentavaan keskusteluun ilmestyy 23.1.2020

Me ja Ne – Välineitä vastakkainasettelujen aikaan julkaistaan 23.1.2020 Valtakunnallisen turvallisuusseminaarin yhteydessä.

Monimuotoinen yhteiskunta on aina jonkin verran polarisoitunut. Polarisaatiota tarvitaan identiteetin rakentamiseen muuttuvassa maailmassa. Polarisaation lisääntyminen voi kuitenkin johtaa väkivaltaan, ellei konfliktien kanssa osata toimia rakentavasti.

Yhteiskunnallinen keskustelu on viime vuosina kärjistynyt Suomessa, kuten muuallakin. Rakentavan keskustelun puuttuminen uhkaa yhteiskuntarauhaa. Kovenevat sanat ja niiden aiheuttama pelon ja uhan kokemus muokkaavat ajatuksiamme.

Harva haluaa polarisaation etenevän, mutta useat vaikuttavat sen etenemiseen. Dynamiikkaan liittyy valtavasti tahatonta toimintaa; tämän vuoksi on tärkeää tiedostaa, kuinka ilmiö toimii ja kuinka oma toiminta siihen vaikuttaa.

”Identiteettipolitiikka ja vastakkainasettelut ovat puhututtaneet viime aikoina. Olen iloinen, että polarisaation purkamista ja kunnioittavaa keskustelua vaativat yhä useammat, viimeisimpinä Sauli Niinistö uudenvuodenpuheessaan sekä vastikään syntynyt Silakka-liike. Kirja antaa esimerkkejä kuinka toteuttaa näitä tavoitteita ja kuinka välttää hyvien aikeiden ansat.”, sanoo kirjan toimittaja Miriam Attias.

Me ja Ne – Välineitä vastakkainasettelujen aikaan on tarkoitettu poliitikoille, virkamiehille, opettajille, poliiseille ja päätoimittajille, mutta myös jokaiselle internetin keskusteluja seuraaville. Kirja esittelee polarisaation ja konfliktien tutkimusta sekä käytännön esimerkkejä, joiden avulla tietoa voi soveltaa tämän hetken suomalaisen yhteiskunnan ongelmien ratkomiseen.

Suomi tunnetaan kansainvälisen rauhanvälityksen asiantuntijana, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt suomalaisten osaaminen sisäisen turvallisuuden edistämisessä konfliktinratkaisun ja sovittelun keinoin. Kirjassa ääneen pääsevät kokeneet sovittelun ammattilaiset ja tutkijat, jotka kertovat eri näkökulmista miten yhteiskuntaan vääjäämättä kuuluvien konfliktien kanssa voidaan toimia rakentavasti.

“Kirja on arvostettujen osaajien tärkeä puheenvuoro yhteiskuntaa repivistä konflikteista ja polarisaatiosta sekä sovittelun mahdollisuuksista niiden käsittelyssä.”, sanoo laamanni Antti Heikinheimo.

Kirjan ovat toimittaneet KM, YTM, sovittelija Miriam Attias ja TkT, tutkija, sovittelija Jonna Kangasoja. Se on tehty Koneen Säätiön tuella.

Arvostelukappaleet: arvostelukappaleet@intokustannus.fi

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt: riikka.kamppi@intokustannus.fi, 040 5729733

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Juice Leskinen omin sanoin, Millenniaalit ja ruokaväärennökset

19. helmikuuta 2020 on suomalaisen populaarikulttuurin merkkipäivä: Juice Leskisen syntymästä tulee silloin 70 vuotta ja Into julkaisee “JUICE PUHUU – Kootut muistelmat”, joka perustuu Harri Tuomisen ja Waldemar Walleniuksen 90-luvun alussa tekemiin Juicen haastatteluihin. Heti loppiaisen jälkeen kauppoihin ilmestyy Tuija Sorjasen & Annina Vainion “Millenniaalit – Uuden vuosituhannen tekijät” ja Mari Koistisen “Syötkö väärennettyä ruokaa? – Elintarvikepetokset meillä ja muualla“. 

Kun Juice Leskinen täytti 40 vuotta 1990, hän oli jo noussut suomalaisen rock-musiikin legendaksi, ja keskittyi myöhempinä vuosinaan kirjoittamiseen, perheeseen ja sairastamiseen. Tässä käännekohdassa musiikkitoimittajat Harri Tuominen ja Waldemar Wallenius haastattelivat Juicea kuukausien ajan. Haastattelujen pohjalta tehtiin 40-tuntinen radio-ohjelma.
Juicen 70-vuotispäivänä 19.2.2020 ilmestyvä JUICE PUHUU – Kootut muistelmat perustuu näihin leikkaamattomiin, alkuperäisiin haastattelunauhoihin, joita ei koskaan aikaisemmin ole päästetty julkisuuteen. Leskinen itse pyysi 2000-luvun alussa nauhat CD-levyille poltettuna antaakseen ne uudelle vaimolleen, kun ei itse jaksanut kertoa tälle tarinaansa.

Miten toteuttaa unelmansa maailmassa, jonka ainoa varma asia on jatkuva epävarmuus? Tervetuloa millenniaalien, 1980–1990-luvuilla syntyneiden nuorten aikuisten maailmaan. Tuija Sorjasen & Annina Vainion Millenniaalit – Uuden vuosituhannen tekijät tarjoaa kiehtovan katsauksen siihen yhteiskuntaan ja tulevaisuuteen, jossa nuoret aikuiset elävät.
Edellisten sukupolvien turvallinen elämäntapa on muuttunut millenniaalien maailmassa säännöstä poikkeukseksi. Lyhytikäiset parisuhteet, työn epävarmuus ja huoli tulevasta ovat nuorille aikuisille uusi normaali. Millaista maailmaa tuo sukupolvi haluaa ja voi rakentaa?
Äänessä on 22 kirjaan haastateltua millenniaalia, joiden lisäksi kirjoittajat ovat hyödyntäneet tiedonhankinnassaan tilastoja, tutkimustietoa ja Tampereen yliopiston Jako kahteen? -tutkimushankkeen tuloksia. Haastateltavina on joukko millenniaalisukupolven vahvimpia ääniä. Muun muassa koreografi Sonya Lindfors, palkittu runoilija Susinukke Kosola, demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi ja trap-artisti Wille Hyvönen.
Kirjoittajat Tuija Sorjanen ja Annina Vainio ovat 1980-luvun lopussa syntyneitä journalisteja ja tietokirjailijoita, joita teoksen teemat koskettavat omakohtaisesti.

Ruokaväärennösten maailma on kirjava: värjättyä tonnikalaa, lyijyä sisältävää paprikajauhetta, naudaksi väitettyä hevosenlihaa… Elintarvikepetosten kiemurat ulottuvat syvälle ruokaketjuun, alkaen laittomista kasvinsuojeluaineista ja päättyen ravintoloiden työntekijöiden alipalkkaukseen. Mari Koistisen Syötkö väärennettyä ruokaa? – Elintarvikepetokset meillä ja muualla tarjoaa laajan kattauksen esimerkkejä elintarvikepetoksista ja kertoo niiden selvittelystä.
Kun ruokaväärennöksiä paljastuu, niiden takana ovat hyvin monenlaiset toimijat, niin yksittäiset pienet tahot kuin isot yrityksetkin. Vaikka ilmiö näyttäytyy helposti lähinnä muista maista tulevien kohu-uutisten kautta, niin myös suomalaiset tekevät elintarvikepetoksia.
Väärennösriskiä kasvattaa myös muun muassa ilmastonmuutos, joka muuttaa monien tuttujen kasvien viljelymahdollisuuksia ja vaikuttaa satomääriin. Syötkö väärennettyä ruokaa? tarjoaa kuluttajalle vinkkejä siihen, miten ruokaväärennösriskiä voi pienentää omilla valinnoilla.

 

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Mitä olet aina halunnut kysyä astronautilta? Tim Peake vastaa

Uutuuskirjassa Kysy astronautilta (Into) brittiläisen ESA:n astronautti Tim Peake vastaa yli sataan avaruusaiheiseen kysymykseen vietettyään puoli vuotta ISS:n avaruusasemalla. Kysy astronautilta ja kaikki muut Innon kirjat -33% vain täältä koodilla YSTÄVÄ2019 (24,90 €, koodilla 16,70 €). Alennus lasketaan myös jo alennetuista tuotteista.

Kaipasitko avaruudessa ollessasi Maan säätiloja, ja mitä kaipasit kaikkein eniten?

– Tämä kuulostaa ehkä kummalliselta, mutta minä todellakin kaipasin sadetta. En voinut käydä suihkussa puoleen vuoteen ja tykkään todella paljon ulkoliikunnasta. Joten kun minä treenasin juoksumatolla avaruusaseman moduulin lämpimässä, ajatus kylmästä tihkusta kasvoja vasten tuntui taivaalliselta.

Astronautti Timothy Peake. Lähde: ESA

Haiseeko avaruudessa?

– Tämä on suosikkikysymykseni, mutta yksi vaikeampia vastattavia. Koska kyllä, avaruudessa haisee… mutta on vaikeampaa selittää, miltä se haisee. Avaruuden vahva ja tunnusomainen haju tuntui aina, kun avasimme ilmalukon sen jälkeen, kun se oli ollut avoinna avaruuden tyhjiöön. Tuota hajua on luonnehdittu muun muassa palaneeksi pihviksi, kuumaksi metalliksi, hitsaushöyryksi ja grilliksi. Minun mielestäni avaruuden haju muistuttaa staattista sähköä. Kun esimerkiksi riisuu paidan tai puseron ja se rätisee staattisesta sähköstä, syntyy samanlaista palaneen metallin hajua.

Mikä oli yllättävintä ensimmäisellä avaruuslennollasi?

– Ensimmäisellä kierroksellani Maapallon ympäri katselin Sojuzin oikeanpuoleisen istuimen edessä olevasta ikkunasta ja ällistyin sitä, miten mustalta avaruus näytti päiväsaikaan. Se on niin mustaa kuin mustan voi kuvitella olevan, ja se näyttää todella vaikuttavalta.

Mikä avaruudessa leijumisessa on parasta?

– On hyvin rentouttavan ja ihmeellisen vapauttavan tuntuista, kun ei joudu kamppailemaan Maan painovoimaa vastaan. Painottomuudessa lihakset löytävät luonnostaan kaikkein rennoimman asentonsa.

Kysy astronautilta ja kaikki muut Innon kirjat -33% vain täältä koodilla YSTÄVÄ2019 (24,90 €, koodilla 16,70 €). Alennus lasketaan myös jo alennetuista tuotteista.

Voiko avaruudessa juoda teekupillisen?

Lähde: Pexels

– Tämä on tärkeä tieto jokaiselle brittiläiselle astronautille, ja ilokseni voin todeta, että kyllä, avaruudessa voi nauttia teemukillisesta. Kuumia juomia nautittiin yksinkertaisesti lisäämällä foliopussiin kuumaa vettä juomavesiautomaatista ja käyttämällä pilliä. Tavallisesta kupista tai mukista juominen on mahdotonta, koska mikrogravitaatiossa kuuma neste leijuu tiehensä ja aiheuttaa hirveää sotkua!

Mitä tapahtuisi, jos astronautti putoaisi irti avaruusasemalta?

– Asemasta putoaminen on useimpien astronauttien pahin painajainen. Jouduttuaan irralleen avaruussukkulasta astronautti kieppuisi holtittomasti avaruudessa fysiikan lakien armoilla. Näissä oloissa astronautti lopulta menehtyisi, todennäköisimmin tukehtumalla useita tunteja myöhemmin, kun avaruuspuvun kyky poistaa hiilidioksidia ilmasta alkaisi vähitellen pettää tai akuista loppuisi virta. Ei olekaan yllättävää, että teemme totisesti kaikkemme, etteivät astronautit päätyisi avaruuteen kokemaan hidasta kuolemaa.

Toitko avaruudesta mukanasi muistoesineitä?

– Tämä on ihana kysymys – se saa minut ajattelemaan pienen matkamuistokojun pystyttämistä ISS:lle myymään postikortteja, rihkamaa ja matkamuistoja. Kaikkein rakkain takaisin tuomani esine oli kuitenkin avaruuspukuni hihassa aavuuskävelyllä ollut Britannian lippu. Se oli ensimmäinen avaruuden tyhjiössä käytetty Union Jack, joten sillä on erityistä arvoa. Minulle se edustaa uutta lukua Britannian pitkässä ja kunniakkaassa tutkimusmatkailun ja tieteen historiassa.

Miksi astronautit pissaavat bussin renkaalle ennen laukaisua? Entä sykkiikö sydän samalla tavalla avaruusasemalla kuin Maassa? Näihin ja moneen muuhun kysymykseen astronautti Tim Peake antaa vastauksensa upouudessa Kysy astronautilta -kirjassa. Kysy astronautilta ja kaikki muut Innon kirjat -33% vain täältä koodilla YSTÄVÄ2019 (24,90 €, koodilla 16,70 €). Alennus lasketaan myös jo alennetuista tuotteista.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Selviäisitkö sinä muinaisessa Suomessa? Ulla Koskisen uutuuskirja ”Suomessa selviytymisen historiaa” paljastaa yllättäviä faktoja esivanhemmistasi!

Ulla Koskinen
Suomessa selviytymisen historiaa
(29.90 €)

Eihän täällä oo edes jääkaappii”, valittaa taas kerran yksi tosi-tv:n selviytyjäohjelman ”innokas” kilpailija. Ulla Koskisen uudesta kirjasta Suomessa selviytymisen historiaa – Kivikaudelta keskiajalle ja 1900-luvun alkuun käy ilmi, että todellisia selviytyjiä olivat kuitenkin entisajan suomalaiset esi-isämme. Selviytyisitköhän sinä entisaikojen ruokakomeron antimilla?

Esimerkiksi 1500-luvun kuninkaankartanoiden tapa säilöä sianlihaa voi olla raju shokki nykyajan suolaa karttavalle verenpainetautiselle: lihaan laitettiin suolaa jopa kolmasosa köntin painosta! Olemme kuitenkin oppineet esivanhemmiltamme niksin jos toisenkin, Koskinen huomauttaa. Juhannuksena rikki menneen mökkijääkaapin pakottamana olet ehkä laittanut juomat ja ruoat kylmään luonnonveteen – näin tekivät myös muinaiset superselviytyjät!

Onks tääl hei mitää vegaanivaihtoehtoo”, ei ollut tarpeen kysyä, sillä entisajan suomalaisten arkiruokaa oli muun muassa kasviskeitto, puuro, leipä ja peruna. Suomalaiset esivanhempamme päihittävätkin nykyajan trendikkäät vegehipsterit kekseliäisyydessä 10-0.

Osasivat esivanhempamme toki herkutellakin juhlamenojen aikana, muistuttaa Koskinen. Eipä ole jokalauantaisessa karkkipäivässäkään mitään uutta ja ihmeellistä. Karkkipäiviä vietettiinkin Suomessa jo 1500-luvulla, kun makeisia saatiin tuontitavarana Saksasta. Ehkä nykypäivän karkkisyöpölle olisi sittenkin toivoa muinaisessa Suomessa?

Lue lisää kekseliäistä esi-isistämme Ulla Koskisen uutuuskirjassa:

Suomessa selviytymisen historiaa – Kivikaudelta keskiajalle ja 1900-luvun alkuun

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Toivoa tuhokehityksen keskelle – Olli Tammilehdon uusi kirja nyt saatavilla

Ei ole liioittelua puhua tuhokehityksestä: talouden kasvuun tähtäävät voimat kiihdyttävät toimillaan niin ilmastollisen, ekonomisen kuin aseellisenkin tuhon mahdollisuuksia. Median rakentama kuva saa ihmisen helposti uskomaan, ettei riittävän nopeaa ja tehokasta ratkaisua ongelmien kehitykseen löydy. Onko totuus kuitenkin mahdollisesti toisenlainen?

Tietokirjailija Olli Tammilehto esittelee uutuuskirjassaan Tuhokehitys poikki – Yhteiskunnan olomuodon muutos (Into Kustannus, 2017) esimerkkejä yllättävistä, nopeista ja inspiroivista muutoksista yhteiskunnissa eri puolilla maailmaa. Tarkastelussa on vallankumouksia ja suuria muutoksista, joiden kantavana voimana on ollut ruohojuuritason kansalaistoiminta. Tapaukset kattavat pitkän ajanjakson keskiajan talonpoikaiskapinoista nykyajan kansalaisjärjestötoimintaan kriisialueilla.

Esimerkit tuovat esiin valtamedian valokiilasta syrjässä olevia yhteiskunnan osia. Näihin varjoyhteiskunnan osiin kuuluvat esimerkiksi varjotalous ja varjopolitiikka, jotka jäävät politiikan ja talouden perinteisten määritelmien ulkopuolelle, mutta ovat kuitenkin merkittäviä kokonaisuuksia, joiden voima korostuu kriisi- ja poikkeustilanteissa. Erilaiset kansalaisjärjestöt, toimintaryhmät ja yhteiskunnalliset liikkeet sisältävät valtavat määrät sellaista toimintaa, joka osoittaa vaihtoehtoisen kehityksen jo tapahtuvan ympärillämme. Vaikka muutoksen on oltava nopea, ei toivo ole vielä menetetty.

Olli Tammilehto on vapaa tutkija ja kirjoittaja, joka on kirjoittanut useita tietokirjoja muun muassa ilmastonmuutoksesta, globalisaatiosta ja nykyisen maailmantilan ja –kehityksen syistä ja seurauksista. Hän on myös luennoinut Helsingin ja Oulun yliopistoissa sekä seminaareissa Suomessa ja ulkomailla.

Olli Tammilehto: Tuhokehitys poikki – Yhteiskunnan olomuodon muutos

Into Kustannus, 2017

ISBN: 9789522647627

Sivumäärä: 240

OVH: 25€

Tuhokehitys poikki

Arvostelukappalepyynnöt: arvostelukappaleet@intokustannus.fi

Lisätietoja:

Tatu Matilainen

tatu.matilainen@intokustannus.fi

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Huippusuosittu paljastuskirja Panaman papereista vihdoin myös suomeksi

”Suurin tietomurto journalismin historiassa”

– Edward Snowden

Huhtikuussa 2016 maailmaa kuohutti uutisointi ”Panaman papereista”, jotka toivat ilmi maailman poliittisen ja taloudellisen eliitin rötökset veroparatiiseissa.

Saksalaisen toimittajakaksikon Bastian Obermayerin ja Frederik Obermaierin kansainvälinen bestseller Panaman paperit – Miten rikkaiden veronkierto paljastui on tosielämän trilleri kaikkien aikojen suurimmasta tietomurrosta: veronkiertäjistä ja heidän paljastumisestaan.

Anonyymi tietolähde johdatti saksalaiset toimittajat Panaman papereiksi kutsutun yli 11,5 miljoonasta tiedostosta koostuneen tietomurron luokse, joka paljasti veroja kiertäviä suuryrityksiä, valtioita, ministereitä, huippupoliitikkoja ja julkimoja. Suomessa Nordea koki kovan kolauksen tietovuodon jälkeen, ja yritys tippui huonomaineisimpien yritysten listan alimmille sijoille. Osittain Suomen valtion omistaman Metson myyntijohtaja sai potkut, mutta muuten yritys vaikenee entisen työntekijänsä rahanpesusta.

Bastian Obermayer ja Frederik Obermaier ovat Saksan suurimman sanomalehden Süddeutsche Zeitungin tutkivia journalisteja. Palkitut toimittajat pääsivät ensimmäisinä käsiksi Panaman papereihin. Aiemmin he ovat olleet mukana paljastamassa merkittäviä tietoja Offshore Leaksissa, Swiss Leaksissa ja Luxemburg Leaksissa.

Suomennetun laitoksen esipuheen on kirjoittanut Minna Knus-Galán, joka oli mukana Panaman papereita tutkineessa kansainvälisessä toimittajaryhmässä.

Bastian Obermayer & Frederik Obermaier: Panaman paperit – Miten rikkaiden veronkierto paljastui (Into, 2017)

ISBN: 978-952- 264-737- 5

https://kauppa.intokustannus.fi/kirja/panaman-paperit- miten-rikkaiden- veronkierto-paljastui/

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Sakari Pälsi – Elämä ja työt

Tekisi mieli lähteä eteenpäin etsimään uusia nähtäviä seutuja maailmasta. Pitäisi nähdä kaikki, mitä on olemassa…

Sakari Pälsi (1882–1965) oli suomalainen tutkimusmatkailija, arkeologi, kirjailija, valokuvaaja ja elokuvantekijä. Pälsin elämäntyö tarkastelee ihmisluonnetta laajasti: teemoina ovat suhteemme kanssaihmisiin ja luontoon sekä ihmiskunnan aikaansaannokset kautta aikojen. Hänen työnsä arkeologina, kansatieteilijänä, kuvaajana ja kirjailijana saa 2000-luvulla uuden arvioinnin ja päivityksen seitsemäntoista taiteen ja tieteen asiantuntijan voimin. Moniulotteisessa muotokuvassa on valoa ja varjoa.

Mirja Metsolan ja Jukka Relaksen toimittamassa kirjassa Sakari Pälsi – Elämä ja työt tutustutaan päähenkilöön, hänen matkoihinsa ja tapaamiinsa ihmisiin 1800-luvun puolelta 1960-luvulle. Runsaasti kuvitettuun teokseen sisältyy myös ainutlaatuista kirje- ja muistikirja-aineistoa, ennen näkemättömiä valokuvia sekä Pälsin lyhyitä aiemmin julkaisemattomia tekstejä. Kirjan artikkelit palvelevat myös arkeologian, valokuva- ja elokuvataiteen ja kirjallisuudentutkimuksen opetusta. Monikielistä lukijakuntaa palvelevat artikkeleiden englanninkieliset tiivistelmät.

Kirjan kirjoittajat ovat arkeologeja, kansatieteilijöitä, lingvistejä, tietokirjailijoita, valokuvaajia, elokuvantekijöitä sekä Pälsin kirjallisen tuotannon ja hänen synnyinseutunsa Lopen tuntijoita.

 

Mirja Metsola & Jukka Relas (toim.): Sakari Pälsi – Elämä ja työt (Into, 2017)

ISBN: 978-952-264-745-0

390 sivua

Sakari Pälsi – elämä ja työt

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Pieni kansa pyristeli – uutuuskirja itsenäisen Suomen vaiheista

Petri Laukan uutuuskirja kertoo 100-vuotiaan Suomen vaiheista. Pieni kansa pyristeli – sata tarinaa itsenäisestä Suomesta esittelee lukijalle merkittäviä tapahtumia, ilmiöitä ja vaikuttajia kulttuurin, politiikan, sodankäynnin ja arjen kentiltä aina itsenäistymisestä nykyhetkeen.

”Sisällissotaan päätyneet ääripäät, punaiset ja valkoiset, muokkasivat toisistaan kammottavia mielikuvia, joita vastaan he hyökkäsivät ensin kirjoituksin, lopulta asein. Sen aikaisena somena toimivat kunkin ryhmittymän julkaisemat lehdet ja painatteet sekä joukkokokousten kiihotuspuheet.”

Katsaus kansakunnan menneisyyteen auttaa hahmottamaan nykyajan muutoksia historian näkökulmasta. Satavuotias tasavalta on aina ollut muutoksessa.

Aatteet, asenteet, muoti ja päätöksentekomallit ovat imeytyneet Suomeen sekä idästä että lännestä. Ideologiat ovat saaneet Suomeen tultuaan kummallisia piirteitä. Rotuopin avulla löytyi kansan heikko viinapää. Äärioikeistolaiset ryhtyivät tekemään maailmankatsomuksensa nojalla väkivaltaisia muilutuksia, kommunistit järjestivät vallankumoukseen tähtääviä lakkoja. Keskustalla oli halu pitää sama, muistinsa menettänyt vanhus presidenttinä ikuisesti. Ja niin edelleen.

Euroopan peräkolkkana pidetty maa on osannut käyttää perifeeristä tarkkailuasemaansa hyödykseen. Suomalaiset kävivät menestyksekkäästi kauppaa Neuvostoliiton kanssa: Kokaiinin ja amfetamiinin salakuljetuksella 1920-luvulla alkanut kauppa huipentui kokonaisten kaupunkien rakentamiseen itärajan taakse. Suomi on osannut kehittää läntistä teknologiaa ja keksiä uutta: Teollisuushistorian mahtavin menestystarina päättyi vasta 2000-luvulla, kun Nokian pääkonttoriin Espoon Keilaniemeen tuotiin Kaliforniasta ostettu iPhone-puhelin. Hopeinen suorakaide luhisti pian kaiken.

Petri Laukka on filosofian tohtori ja kulttuurihistorioitsija. Hän työskentelee sanomalehti Kalevassa Oulussa, jossa hän on toiminut kulttuuritoimituksen päällikkönä, uutispäällikkönä ja pääkirjoitustoimittajana. Laukka on aiemmin julkaissut 70-luvun kulttuurielämää luotaavan kirjan Remu ja Hurriganes Kekkoslovakiassa (2014) ja artikkeleita yliopistollisissa julkaisuissa. Hän on luennoinut Suomessa ja ulkomailla.

https://kauppa.intokustannus.fi/kirja/pieni-kansa-pyristeli/

Jaa tämä: