Avainsana-arkisto: Suomi

Lataa alkuperäinen kuva ▼
Uutiset

Sakari Pälsi – Elämä ja työt

”Tekisi mieli lähteä eteenpäin etsimään uusia nähtäviä seutuja maailmasta. Pitäisi nähdä kaikki, mitä on olemassa…”

Sakari Pälsi (1882–1965) oli suomalainen tutkimusmatkailija, arkeologi, kirjailija, valokuvaaja ja elokuvantekijä. Pälsin elämäntyö tarkastelee ihmisluonnetta laajasti: teemoina ovat suhteemme kanssaihmisiin ja luontoon sekä ihmiskunnan aikaansaannokset kautta aikojen. Hänen työnsä arkeologina, kansatieteilijänä, kuvaajana ja kirjailijana saa 2000-luvulla uuden arvioinnin ja päivityksen seitsemäntoista taiteen ja tieteen asiantuntijan voimin. Moniulotteisessa muotokuvassa on valoa ja varjoa.

Mirja Metsolan ja Jukka Relaksen toimittamassa kirjassa Sakari Pälsi – Elämä ja työt tutustutaan päähenkilöön, hänen matkoihinsa ja tapaamiinsa ihmisiin 1800-luvun puolelta 1960-luvulle. Runsaasti kuvitettuun teokseen sisältyy myös ainutlaatuista kirje- ja muistikirja-aineistoa, ennen näkemättömiä valokuvia sekä Pälsin lyhyitä aiemmin julkaisemattomia tekstejä. Kirjan artikkelit palvelevat myös arkeologian, valokuva- ja elokuvataiteen ja kirjallisuudentutkimuksen opetusta. Monikielistä lukijakuntaa palvelevat artikkeleiden englanninkieliset tiivistelmät.

Kirjan kirjoittajat ovat arkeologeja, kansatieteilijöitä, lingvistejä, tietokirjailijoita, valokuvaajia, elokuvantekijöitä sekä Pälsin kirjallisen tuotannon ja hänen synnyinseutunsa Lopen tuntijoita.

 

Mirja Metsola & Jukka Relas (toim.): Sakari Pälsi – Elämä ja työt (Into, 2017)

ISBN: 978-952-264-745-0

390 sivua

Sakari Pälsi – elämä ja työt

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼
Uutiset

Pieni kansa pyristeli – uutuuskirja itsenäisen Suomen vaiheista

Petri Laukan uutuuskirja kertoo 100-vuotiaan Suomen vaiheista. Pieni kansa pyristeli – sata tarinaa itsenäisestä Suomesta esittelee lukijalle merkittäviä tapahtumia, ilmiöitä ja vaikuttajia kulttuurin, politiikan, sodankäynnin ja arjen kentiltä aina itsenäistymisestä nykyhetkeen.

”Sisällissotaan päätyneet ääripäät, punaiset ja valkoiset, muokkasivat toisistaan kammottavia mielikuvia, joita vastaan he hyökkäsivät ensin kirjoituksin, lopulta asein. Sen aikaisena somena toimivat kunkin ryhmittymän julkaisemat lehdet ja painatteet sekä joukkokokousten kiihotuspuheet.”

Katsaus kansakunnan menneisyyteen auttaa hahmottamaan nykyajan muutoksia historian näkökulmasta. Satavuotias tasavalta on aina ollut muutoksessa.

Aatteet, asenteet, muoti ja päätöksentekomallit ovat imeytyneet Suomeen sekä idästä että lännestä. Ideologiat ovat saaneet Suomeen tultuaan kummallisia piirteitä. Rotuopin avulla löytyi kansan heikko viinapää. Äärioikeistolaiset ryhtyivät tekemään maailmankatsomuksensa nojalla väkivaltaisia muilutuksia, kommunistit järjestivät vallankumoukseen tähtääviä lakkoja. Keskustalla oli halu pitää sama, muistinsa menettänyt vanhus presidenttinä ikuisesti. Ja niin edelleen.

Euroopan peräkolkkana pidetty maa on osannut käyttää perifeeristä tarkkailuasemaansa hyödykseen. Suomalaiset kävivät menestyksekkäästi kauppaa Neuvostoliiton kanssa: Kokaiinin ja amfetamiinin salakuljetuksella 1920-luvulla alkanut kauppa huipentui kokonaisten kaupunkien rakentamiseen itärajan taakse. Suomi on osannut kehittää läntistä teknologiaa ja keksiä uutta: Teollisuushistorian mahtavin menestystarina päättyi vasta 2000-luvulla, kun Nokian pääkonttoriin Espoon Keilaniemeen tuotiin Kaliforniasta ostettu iPhone-puhelin. Hopeinen suorakaide luhisti pian kaiken.

Petri Laukka on filosofian tohtori ja kulttuurihistorioitsija. Hän työskentelee sanomalehti Kalevassa Oulussa, jossa hän on toiminut kulttuuritoimituksen päällikkönä, uutispäällikkönä ja pääkirjoitustoimittajana. Laukka on aiemmin julkaissut 70-luvun kulttuurielämää luotaavan kirjan Remu ja Hurriganes Kekkoslovakiassa (2014) ja artikkeleita yliopistollisissa julkaisuissa. Hän on luennoinut Suomessa ja ulkomailla.

https://kauppa.intokustannus.fi/kirja/pieni-kansa-pyristeli/

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼
Uutiset

Ymmärsikö koulu sinua?

”Koululaitoksella on ollut järjettömän suuri valta opettaa yhdellä tavalla. Se on sopinut yksille ja muut ovat koettaneet selviytyä. Tässä pamfletissa kerrotaan heistä, jotka selviytyivät.”

Into Kustannus julkaisee vuoden 2016 luokanopettajaksi valitun Maarit Korhosen kolmannen koulumaailmaa käsittelevän pamfletin Kun koulu ei tajua. Koulussa ovat aina menestyneet ne, jotka ovat oppineet koulun suosimalla tavalla: istumalla hiljaa ja kuuntelemalla. Korhosen pamfletti pyrkii antamaan äänen niille, jotka eivät mahtuneet tähän muottiin. Haastateltujen joukossa on erityisherkkiä, käsillä tekijöitä, liikkumalla oppivia sekä niitä, joiden koulunkäyntiä vaikeuttivat ongelmat kotioloissa. Pamfletti kertoo ajatuksia herättävästi, miten kävi niiden, joille koulu oli painajainen ja joita koulu ei tajunnut.

Maarit Korhosella on yli 30 vuoden kokemus luokanopettajan työstä ja nykyisin hän kiertää ympäri Suomea luennoimassa siitä, miten ja miksi koulun tulee muuttua. Korhosen uusin julkaisu jatkaa saman teeman parissa kuin hänen aiemmat huippusuosion saavuttaneet pamflettinsa: koulun on muututtava ja modernisoiduttava lasten säilytyspaikasta tulevaisuuden tekijöiden valmennuspaikaksi.

 

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼
Uutiset

Tietokirja suomalaisesta köyhyydestä

Into Kustannus on julkaissut yhteistyössä Työväen Sivistysliitto TSL:n kanssa Anna-Maria Isolan ja Esa Suomisen kirjan Suomalainen köyhyys. Kirja vastaa muun muassa kysymyksiin: Mitä suomalainen köyhyys on? Miten Suomi voisi nousta aidoksi hyvinvointivaltioksi? Entä millaista on päättäjien käytävillä, joilla rakenteita tehdään?

Suomalainen eriarvoisuus alkaa rakentua jo varhaisessa vaiheessa koulussa, palveluissa, työelämässä ja monissa sosiaalisissa suhteissa. Työelämän ulkopuolella ja hierarkian pohjilla sinnittevät ihmiset eivät voi hyödyntää omia taitojaan ja kykyjään. Toimeentulotuen asiakkaita on lähes 400 000 – heistä kokoaisi Suomen toiseksi suurimman kaupungin. Sata tuhatta lasta elää köyhissä perheissä. Köyhältä puuttuu materiaa, valinnanvapautta ja tasa-arvoa. Häneltä ei puutu eriarvoisuutta, näköalattomuutta ja kokemusta osattomuudesta.

Anna-Maria Isola (VTT) on kehittänyt työelämän ulkopuolelle joutuneiden ihmisten kanssa yhteiskunnallisen osallistumisen tapoja, tutkinut suomalaisten kokemuksia köyhyydestä ja politiikka-asiakirjoja hyvinvoinnista ja väestöpolitiikasta. Isola on ollut perustamassa Kuka kuuntelee köyhää? -ryhmää.

Esa Suominen (YTM) on Rud Pedersen Public Affairs -konsulttitoimiston toimitusjohtaja, joka on aiemmin ollut muun muassa valtiovarainministerin valtiosihteeri sekä useissa tehtävissä SDP:ssä ja ay-liikkeessä. Häneltä ja Antti Alajalta ilmestyi vuonna 2013 jälkikeynesiläistä talousajattelua avannut teos Taloutta työväelle, josta on ilmestynyt myös pokkariversio (2015).

Anna-Maria Isola ja Esa Suominen: Suomalainen köyhyys, ISBN 978-952-264-556-2, Into-tieto, nid. 250 s.

https://kauppa.intokustannus.fi/kirja/suomalainen-koyhyys/

arvostelukappaleet@intokustannus.fi

lisätiedot: timo.forss@intokustannus.fi

Jaa tämä: