Avainsana-arkisto: solidaarisuus

Lataa alkuperäinen kuva ▼

Solidaarisuussäätiön historia on samalla suomalaisen kehitysmaaliikkeen tarina

Jukka Pääkkösen kirja kertoo Solidaarisuussäätiön synnystä, matkasta sissiliikkeiden tukijasta naisia ja tyttöjä puolustavaksi ammattimaiseksi kehitystyöjärjestöksi.

Ajankohtaisten Nato-päätösten vertailukohdaksi kirja Horisontissa reilumpi maailma tarjoaa katsauksen vuosiin, jolloin suomalaiset marssivat suurin joukon siirtomaavaltaa, rotuerottelua, neutronipommia asevarustelua vastaan ja vauhdittivat myös Suomen kehitysyhteistyön kasvuun.

Solidaarisuus on vuonna 1970 syntynyt kehitysyhteistyöhankkeita toteuttava säätiö, jonka perustajien esikuviin kuuluivat Amilcar Cabral, Eduardo Mondlane, Olof Palme ja Nelson Mandela. Kansainvälisen Solidaarisuussäätiön työ on vuosi vuodelta ammattimaistunut ja itsenäistynyt. Yksittäiset avustuslähetykset muuttuivat ensin lastenruokaloiksi, talonrakennushankkeiksi ja monivuotisiksi pienviljelijöiden tukiohjelmiksi. Solidarisuussäätiö kasvoi kehitysyhteistyöjärjestöksi, jonka projekti nicaragualaisten pienviljelijöiden toimeentulon parantamiseksi näkyi Suomessa Reilun kaupan kahvina.

Lopulta toiminnan keskiöön nousivat naiset ja tytöt. Lahjoittajat kannattelivat Solidaarisuussäätiötä yli 1990-luvun lamavuosien. Vuosituhannen vaihteessa afrikkalaiset naiset Ugandassa, Somaliassa ja Keniassa nousivat kohti eturiviä.

50 vuoden työ on lisännyt kohdemaiden ihmisten elämään itsenäisyyttä

Yli kolmekymmentä vuosikymmentä Nicaraguassa työskennelleelle Jukka Pakkalalle tulee päällimmäisenä mieleen voimaantuminen. Vuosituhannen vaihteessa pienviljelijöiden nuoret naiset unelmoivat naimisiin menosta, jotta pääsisivät pois kotoa.

”Jos samanlaisissa kylissä tiedustellaan nyt Solidaarisuuden hankkeisiin osallistuneiden nuorten naisten suunnitelmia, he kertovat heti, mitä he aikovat opiskella, mihin ammattiin he aikovat valmistua ja mistä he aikovat löytää työpaikan. Opiskelua ja kouluttautumista pidetään itsestään selvänä. Naisille on myös selvää, että he haluavat taloudellisen itsenäisyyden omilla tuloillaan.”

Jukka Pakkala

Haasteena aidon osallistumisen ylläpitäminen passiivisen verkossa tapahtuvan aktivismin yleistyessä

Solidaarisuussäätiön matkaan mahtuu kannattelevaa solidaarisuushurmosta, innostavia menestystarinoita ja suuria pettymyksiä. Yhden järjestön työn kautta avautuu näkökulma myös koko suomalaisen kehityspolitiikan muutokseen – ja aktiivisten kansalaisten rooliin köyhän etelän esitaistelijoina.

Säätiön ammattilaisuuden vahvistuessa kansanliikeimago haalistuu ja talkooporukoiden tilalle astuvat feissarit ja somevaikuttajat: Miten puhutella sekä alkuaikojen aktivisteja että verkon kliktivistejä? Miten tarjota suomalaisille mahdollisuus osallistua toimintaan muutenkin kuin rahaa lahjoittamalla ja säilytetään into, joka toimi hankkeiden kantavana voimana? Järjestön taivalta ja suomalaisen kehitysmaaliikkeen vaiheita arvioivat kirjassa sekä alkuvaiheiden aikalaiset että nykyiset ammattilaiset.

Jukka Pääkkönen (s. 1953) siirtyi journalismista kehitysyhteistyön pariin 1980-luvulla sanomalehden toimittajana. Pääkkösellä on omaa kenttäkokemusta Solidaarisuus-järjestön toiminnasta Angolassa ja Nicaraguassa. Hän seuraa edelleen aktiivisesti tapahtumia useissa itselleen tutuissa kehittyvissä maissa

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Toivoa tuhokehityksen keskelle – Olli Tammilehdon uusi kirja nyt saatavilla

Ei ole liioittelua puhua tuhokehityksestä: talouden kasvuun tähtäävät voimat kiihdyttävät toimillaan niin ilmastollisen, ekonomisen kuin aseellisenkin tuhon mahdollisuuksia. Median rakentama kuva saa ihmisen helposti uskomaan, ettei riittävän nopeaa ja tehokasta ratkaisua ongelmien kehitykseen löydy. Onko totuus kuitenkin mahdollisesti toisenlainen?

Tietokirjailija Olli Tammilehto esittelee uutuuskirjassaan Tuhokehitys poikki – Yhteiskunnan olomuodon muutos (Into Kustannus, 2017) esimerkkejä yllättävistä, nopeista ja inspiroivista muutoksista yhteiskunnissa eri puolilla maailmaa. Tarkastelussa on vallankumouksia ja suuria muutoksista, joiden kantavana voimana on ollut ruohojuuritason kansalaistoiminta. Tapaukset kattavat pitkän ajanjakson keskiajan talonpoikaiskapinoista nykyajan kansalaisjärjestötoimintaan kriisialueilla.

Esimerkit tuovat esiin valtamedian valokiilasta syrjässä olevia yhteiskunnan osia. Näihin varjoyhteiskunnan osiin kuuluvat esimerkiksi varjotalous ja varjopolitiikka, jotka jäävät politiikan ja talouden perinteisten määritelmien ulkopuolelle, mutta ovat kuitenkin merkittäviä kokonaisuuksia, joiden voima korostuu kriisi- ja poikkeustilanteissa. Erilaiset kansalaisjärjestöt, toimintaryhmät ja yhteiskunnalliset liikkeet sisältävät valtavat määrät sellaista toimintaa, joka osoittaa vaihtoehtoisen kehityksen jo tapahtuvan ympärillämme. Vaikka muutoksen on oltava nopea, ei toivo ole vielä menetetty.

Olli Tammilehto on vapaa tutkija ja kirjoittaja, joka on kirjoittanut useita tietokirjoja muun muassa ilmastonmuutoksesta, globalisaatiosta ja nykyisen maailmantilan ja –kehityksen syistä ja seurauksista. Hän on myös luennoinut Helsingin ja Oulun yliopistoissa sekä seminaareissa Suomessa ja ulkomailla.

Olli Tammilehto: Tuhokehitys poikki – Yhteiskunnan olomuodon muutos

Into Kustannus, 2017

ISBN: 9789522647627

Sivumäärä: 240

OVH: 25€

Tuhokehitys poikki

Arvostelukappalepyynnöt: arvostelukappaleet@intokustannus.fi

Lisätietoja:

Tatu Matilainen

tatu.matilainen@intokustannus.fi

Jaa tämä: