Avainsana-arkisto: politiikka

Lataa alkuperäinen kuva ▼

Keinoja hyvinvoinnin jakamiseen tasaisemmin kaikille suomalaisille kirjassa Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022

Kirjassa 12 tutkijaa valottaa eriarvoisuuden taustalla olevia rakenteita ja esittävät poliittisia ratkaisuja oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi.

Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022 tekee näkyväksi suomalaisen yhteiskunnan eriarvoistavia rakenteita. Kirjan on toimittanut Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaava Anna Rajavuori.

Suomalaiset ovat keskimäärin tyytyväisempiä elämäänsä, mutta esimerkiksi vauraus on lisääntynyt epätasaisesti. Ylimmän yhden prosentin varallisuus Suomessa jopa viisinkertaistui vuosina 1987–2019, kun taas alimmassa 90 prosentissa kasvu oli vähäistä. Suomalainen verojärjestelmä on lisännyt vaurauden kasaantumista ylimmille tuloluokille vuoden 1993 verouudistuksen jälkeen.

Verotuksen keinoin olisi mahdollista hillitä tulo- ja varallisuuserojen kasvua. VTT:n erikoistutkija Marja Riihelä ja taloustieteen emeritusprofessori Matti Tuomala tarkastelevat tulo- ja varallisuuserojen kehitystä eriytetyn verojärjestelmän aikana ja ehdottavat yhtenäiseen tuloverotukseen siirtymistä. Silloin progressiivisen tuloveron kohteena olisivat kaikki tulot eli sekä ansio- että pääomatulot.

Pääomatulojen verotuksen ja varallisuusverotuksen epäkohtien korjaaminen lisäisi yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja parantaisi samalla tuottavuutta sekä tuotannolliseen toimintaan investoimisen taloudellisia kannustimia. Se vähentäisi myös haitallista verosuunnittelua, Riihelä ja Tuomala tiivistävät.

Hyvinvointipalvelujen saatavuus on turvattava

Kirjoittajat käsittelevät verotuksen lisäksi köyhyyttä vauraassa maassa, suurituloisuuden yhteyttä puoluekannatukseen, koetun hyvinvoinnin muutoksia ja väestöryhmittäisiä eroja sekä koulutusalojen sukupuolisegregaatiota yhteiskunnallisen kerrostuneisuuden näkökulmasta.

Riihelä ja Tuomala tarkastelevat myös suomalaista köyhyyttä globalisaatiokehityksen aikakaudella. Vaikka köyhyysasteessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia, erityisen ongelmalliseksi on muodostunut köyhyyden pitkittyminen, jonka vaikutukset etenkin lapsiin ovat haitallisia. Köyhyyden torjumisessa Riihelä ja Tuomala korostavat kohdennetun sosiaaliturvan lisäksi hyvinvointipalvelujen saatavuutta.

 

Universaaleilla ohjelmilla voidaan välttää tulosidonnaisen sosiaaliturvan ongelmia, kuten sosiaalista häpeää ja etujen vähäistä käyttöä. Julkisesti tarjottu peruskoulutus, perusterveydenhoito, lasten ja vanhusten hoito ja muut sosiaalipalvelut ovat ei-rahamääräistä ‘perustuloa’, joiden tulee olla kaikkien saatavilla, Riihelä ja Tuomala toteavat.

 

Tutkijoiden Niko Eskelisen, Diakonia-ammattikorkeakoulun erityisasiantuntija Sakari Kainulaisen, väitöskirjatutkija Pietari Kujalan ja sosiologian professori Mikko Niemelän mukaan etuusjärjestelmän tulisi olla mahdollisimman selkeä, jotta se luo ihmisille mahdollisuuden rakentaa itselleen toimiva ja ennakoitava arki.

 

Perhetausta vaikuttaa omalle sukupuolelle tyypillisen ammatin valintaan

 

Sosiologian yliopistonlehtori Irene Prix, THL:n erikoistutkija Outi Sirniö ja sosiologian apulaisprofessori Elina Kilpi-Jakonen tarkastelevat sukupuolisegregaatiota koulutuksessa laajemmasta yhteiskunnallisen eriarvoisuuden näkökulmasta ottamalla huomioon sosioekonomisen perhetaustan opintovalintojen taustalla.

 

Sukupuolisegregaation purkamiseksi on tuettava ihmisten pragmaattisia motiiveja ja mahdollisuuksia opiskella ja työskennellä omalle sukupuolelle epätyypillisillä aloilla. Lisäksi segregaatioon voidaan vaikuttaa parantamalla naisvaltaisten ja yhteiskunnallisesti tärkeiden alojen työoloja ja palkkausta.

Miesten osuuden kasvattaminen hoiva-alalla aikuisten alanvaihtoa helpottamalla vaikuttaisi välillisesti myös kulttuurisiin käsityksiin alasta, mikä vuorostaan vaikuttaisi nuorten alavalintoihin, Prix, Sirniö ja Kilpi-Jakonen toteavat.

Kirjaan ovat kirjoittaneet myös THL:n tutkimuspäällikkö Timo M. Kauppinen, yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass ja viestinnän professori Anu Kantola.

Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022 on osa Kalevi Sorsa -säätiön viisivuotista eriarvoisuuden vähentämisen hanketta (2019–2023).

Kirjan julkaisutilaisuuden livelähetys

 

 

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Miten Suomeenkin aseita myynyt asekauppias perustelee ammattinsa

Syksyllä 1939 Suomi oli yksin ja avuton Venäjän uhan alla ja aseista oli huutava pula. Kuka oli saksalainen Willi Daugs, joka varusti suomalaiset sotilaat kivääreillä?

Matti Blomqvistin kirja avaa salaperäisen asekauppiaan elämän. Kirja on romaani, joka on kirjoitettu faktatietoon perustuen. Willi Daugs pakeni Gestapoa Suomeen vuonna 1937. Kotona Berliinissä Daugsia odotti kolme raskasta syytettä, sillä hän oli myynyt sota-aseita väärille tahoille ja tehnyt asekauppoja yhdessä tunnettujen juutalaisten kanssa. Raskain Daugsin rikoksista oli rahavarojen piilottelu ulkomaille, josta natsien hallitsemassa Saksassa rangaistiin teloituksella.

Daugsin salaisia asekauppoja Suomen asevoimien kanssa ruodittiin kovin sanoin suomalaisessa lehdistössä, mutta talvisodan lähestyessä Daugs oli yksi niistä asekauppiaista, joka varusti suomalaiset sotilaat. Ensimmäisen maailmansodan sotaveteraanina Daugsilla ei ollut moraalista suhdetta aseisiin vaan suhtautui niihin yhtä käytännöllisesti kuin moottoreihin tai mittareihin:

”Pidin sotaa pohjimmiltaan taloudellisena ratkaisuna. Uskoin vilpittömästi, että sota voitiin tehokkaimmin välttää varustautumalla sitä varten riittävän perusteellisesti.”

Elämäni asekauppiaana kertoo liikemies Willi Daugsin tarinan vuodesta 1918 -1956.

Daugs riitaantui Risto Rytin kanssa asekauppaan liittyvien maksujen takia ja kosti ostamalla Rytin himoitseman Vanajanlinnan kartanon. Riitaa ei sovittu koskaan. Daugs jatkoi pakoaan Tukholmaan ja Suomen Pankki joutui korvaamaan hänelle miltei kaiken Suomeen jääneen omaisuuden. Tukholmassa hänen omaisuuttaan havittelivat petolliset liikemiehet ja keinottelijat. Tekaistuista häväistysjutuista ja oikeusriidoista ei ollut tulla loppua. Vuonna 1949 Daugs onnistui katoamaan jäljettömiin.

Matti Blomqvist (s. 1959) on Helsingissä asuva esikoiskirjailija, joka pitää arkistojen rauhallisesta tunnelmasta ja lintujen kiikaroinnista. Blomqvist on työskennellyt laskentatoimen opettajana, pörssianalyytikkona ja IT-konsulttina. Tätä kirjaa varten tarvittiin osaamista ja kokemusta kaikilta näiltä alueilta. Willi Daugsin jännittävään tarinaan Blomqvist tutustui työskennellessään Bensowin pankkiiriliikkeessä. Kulmahuoneen vanhoista nappasohvista saattoi silloin vielä aistia sikarin tuoksua niiltä ajoilta, kun Willi Daugs ja Yrjö Bensow keskustelivat siellä liiketoimistaan.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Millenniaaleille yhteistä on ahdistus

Millenniaalit – Uuden vuosituhannen tekijät -tietokirja tarjoaa ajankohtaisen katsauksen siihen yhteiskuntaan, jossa nuoret aikuiset elävät, ja heidän tulevaisuudennäkymiinsä.


Millenniaalit on se sukupolvi, joka seuraavaksi päättää Suomen asioista. Jos katsoo pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitusta, millenniaaleilla eli 1980–90-luvuilla syntyneillä on jo poliittista valtaa. Heidän tehtävänsä ei ole helppo. Maailma muuttuu ilmastoa myöten huimaavaa vauhtia, ja tulevaisuudessa siintävät kaaos ja uudenlainen yhteiskunta.

Uutuuskirja Millenniaalit – Uuden vuosituhannen tekijät kuvaa sitä, miten elää ja toteuttaa ihanteitaan ja unelmiaan maailmassa, jonka ainoa varma asia on muutos.

Sukupolvet ovat ennen millenniaalejakin eläneet erilaisissa yhteiskunnallisissa murroksissa ja todellisuuksissa, mutta erityisen hämmentävä maailma on aikana, jona ilmastokatastrofi ja maailmanpolitiikka siirtävät globaalin pelilaudan nappuloita arvaamattomiin suuntiin ja jona jopa kapitalistinen talousjärjestelmä vavahtelee.

Edellisten sukupolvien turvallinen elämäntapa on muuttunut millenniaalien maailmassa säännöstä poikkeukseksi. Arjessa työn epävarmuus, siitä johtuva jatkuva kilpailu, uupumus ja ahdistus sekä huoli tulevasta ovat nuorille aikuisille uusi normaali. Eräät lamojen lapsista ja nuorista menestyvät politiikassa ja taloudessa, mutta toiset putoavat syrjään. Unelmointi on suorastaan radikaalia.

Tietokirjaan on haastateltu joukko millenniaalisukupolven vahvimpia ääniä. Muun muassa koreografi Sonya Lindfors, palkittu runoilija Susinukke Kosola, demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi, perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja Asseri Kinnunen, Suomen nuorin kansanedustaja, vihreiden Iiris Suomela ja taiteilija Wille Hyvönen kertovat kokemuksiaan ja näkemyksiään nykyajasta ja tulevaisuudesta.

Kirja perustuu lisäksi muun muassa tilastotietoihin ja Koneen Säätiön rahoittamaan Tampereen yliopiston Jako kahteen? -tutkimustyöhön.

Kirjoittajat Annina Vainio ja Tuija Sorjanen ovat 1980-luvun lopussa syntyneitä journalisteja ja tietokirjailijoita, joita teoksen teemat koskettavat omakohtaisesti. He ovat kumpikin olleet Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaina tutkivalla Marimekko-historiikillaan ja mukana kirjoittamassa pankkiiri Björn Wahlroosin elämäkertaa sekä tehneet tahoillaan muita tietokirjoja.

Kirjan julkistamistilaisuus pidetään Into Kustannuksen tiloissa (Kalevankatu 43, 00180 Helsinki) perjantaina 17. tammikuuta kello 18 alkaen. Paikalla ovat molemmat kirjailijat ja osa kirjaan haastatelluista millenniaaleista. Tervetuloa!

Arvostelukappalepyynnöt:
arvostelukappaleet@intokustannus.fi

Lisätietoja:
Annina Vainio
ac.vainio@gmail.com
045 604 1077

Tuija Sorjanen
tuija.sorjanen@gmail.com
044 244 3076

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Opas rakentavaan keskusteluun ilmestyy 23.1.2020

Me ja Ne – Välineitä vastakkainasettelujen aikaan julkaistaan 23.1.2020 Valtakunnallisen turvallisuusseminaarin yhteydessä.

Monimuotoinen yhteiskunta on aina jonkin verran polarisoitunut. Polarisaatiota tarvitaan identiteetin rakentamiseen muuttuvassa maailmassa. Polarisaation lisääntyminen voi kuitenkin johtaa väkivaltaan, ellei konfliktien kanssa osata toimia rakentavasti.

Yhteiskunnallinen keskustelu on viime vuosina kärjistynyt Suomessa, kuten muuallakin. Rakentavan keskustelun puuttuminen uhkaa yhteiskuntarauhaa. Kovenevat sanat ja niiden aiheuttama pelon ja uhan kokemus muokkaavat ajatuksiamme.

Harva haluaa polarisaation etenevän, mutta useat vaikuttavat sen etenemiseen. Dynamiikkaan liittyy valtavasti tahatonta toimintaa; tämän vuoksi on tärkeää tiedostaa, kuinka ilmiö toimii ja kuinka oma toiminta siihen vaikuttaa.

”Identiteettipolitiikka ja vastakkainasettelut ovat puhututtaneet viime aikoina. Olen iloinen, että polarisaation purkamista ja kunnioittavaa keskustelua vaativat yhä useammat, viimeisimpinä Sauli Niinistö uudenvuodenpuheessaan sekä vastikään syntynyt Silakka-liike. Kirja antaa esimerkkejä kuinka toteuttaa näitä tavoitteita ja kuinka välttää hyvien aikeiden ansat.”, sanoo kirjan toimittaja Miriam Attias.

Me ja Ne – Välineitä vastakkainasettelujen aikaan on tarkoitettu poliitikoille, virkamiehille, opettajille, poliiseille ja päätoimittajille, mutta myös jokaiselle internetin keskusteluja seuraaville. Kirja esittelee polarisaation ja konfliktien tutkimusta sekä käytännön esimerkkejä, joiden avulla tietoa voi soveltaa tämän hetken suomalaisen yhteiskunnan ongelmien ratkomiseen.

Suomi tunnetaan kansainvälisen rauhanvälityksen asiantuntijana, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt suomalaisten osaaminen sisäisen turvallisuuden edistämisessä konfliktinratkaisun ja sovittelun keinoin. Kirjassa ääneen pääsevät kokeneet sovittelun ammattilaiset ja tutkijat, jotka kertovat eri näkökulmista miten yhteiskuntaan vääjäämättä kuuluvien konfliktien kanssa voidaan toimia rakentavasti.

”Kirja on arvostettujen osaajien tärkeä puheenvuoro yhteiskuntaa repivistä konflikteista ja polarisaatiosta sekä sovittelun mahdollisuuksista niiden käsittelyssä.”, sanoo laamanni Antti Heikinheimo.

Kirjan ovat toimittaneet KM, YTM, sovittelija Miriam Attias ja TkT, tutkija, sovittelija Jonna Kangasoja. Se on tehty Koneen Säätiön tuella.

Arvostelukappaleet: arvostelukappaleet@intokustannus.fi

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt: riikka.kamppi@intokustannus.fi, 040 5729733

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto Anna Kontulalle teoksestaan Eduskunta – Ystäviä ja vihamiehiä

Yhteiskuntatieteiden tohtori, sosiologi Anna Kontulalle on myönnetty tiedonjulkistamisen valtionpalkinto teoksestaan Eduskunta – Ystäviä ja vihamiehiä. Onneksi olkoon!

Palkinnon perustelut ovat:
Anna Kontulan teos EduskuntaYstäviä ja vihamiehiä on tiiviisti kirjoitettu kuvaus, joka esittää sisäpiiristä käsin, mitä suomalaisen demokratian ytimessä, eduskunnassa, tapahtuu.

Teos päästää tavallisen kansalaisen kulissien taakse sellaisen tiedon piiriin, jota ei löydä tiedotusvälineistä eikä asiakirjoista. Kirja kertoo kansanedustajien työtä määrittävistä hiljaisista säännöistä, eduskunnan tavoista ja nokkimisjärjestyksestä. Se havainnollistaa selkeillä esimerkeillä, kuinka kansanedustajan elämänhallinta, perhe ja parisuhde joutuvat työssä koetukselle. Kirjassa käsitellään eduskuntaan pääsemistä ja siellä pysymistä, kansanedustajan tuloja ja etuja, sekä verkostojen ja tiedon merkitystä päätöksenteossa.

Tutkija Anna Kontula on toiminut kansanedustajana vuodesta 2011 lähtien. Kirjassaan EduskuntaYstäviä ja vihamiehiä Kontula tekee sosiologisia havaintoja yhteisössä, jonka täysivaltainen jäsen hän myös itse on. Lisäksi hän haastattelee 16 kansanedustajaa, jotka kertovat paineistaan eduskuntatyössä. Kirja ei kuitenkaan ole konfliktikeskeinen valtatutkimus vaan kansantajuinen kuvaus eduskunnan ryhmädynamiikasta.

Anna Kontulalla on taito yhdistää tutkijan ammattitaitoinen katse työhönsä kansanedustajana. Teoksessaan hän purkaa kuvitelmia eduskuntatyöstä pelkkänä kahvinjuontina ja äänestysnapin painamisena ja kohdistaa katseensa syvemmälle edustuksellisen demokratian toteuttamiseen työpaikassa nimeltään Eduskunta. Teos on tutkijan ja kokijan kertomus siitä, miten 200 kansanedustajan pienoismaailma toimii ja säilyy työkykyisenä.”

Anna Kontulan aikaisempia teoksia ovat mm. Tästä äiti varoitti (2009), Näkymätön kylä (2010), Mistä ei voi puhua: Kirja uskosta ja uskonnosta (2012), Kirjeitä oikealle (2014) ja Luokkalaki (2016). Tällä hetkellä Kontulalla on tekeillä teos Pikkuporvarillisuus aikamme vitsauksena.

Kuva: Klaus Welp

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Lauri Nurmi paljastaa mikä johti Timo Soinin ja Jussi Halla-ahon välirikkoon

Lauri Nurmen 24.10. julkaistava kirja Perussuomalaisten hajoamisen historia kertoo yhden nykyaikamme kovimman poliittisen kamppailun syyt ja taustat useiden eri puolueiden lähteiden pohjalta.

Kirja julkaistaan tiedotustilaisuudessa
tiistaina 24.10. kello 9.30
Akateemisessa kirjakaupassa (Keskuskatu 1, Helsinki, 2. kerros).
K
irjan kirjoittaja Lauri Nurmi on paikalla.

Kirjan yleisöjulkistus on Helsingin kirjamessuilla torstaina 26.10 klo 12–12.30 Aleksis Kivi -lavalla.

Jussi Halla-ahon ja Timo Soinin välillä käytiin pitkä valtataistelu. Polttavassa uutuuskirjassa politiikan toimittaja Lauri Nurmi kertoo runsaasti uutta tietoa perussuomalaisten sisäisistä jännitteistä, Halla-ahon noususta puolueen johtoon, etukäteen laaditusta soinilaisten varasuunnitelmasta ja muiden hallituspuolueiden osuudesta perussuomalaisten hajoamisessa.

Kirja kertoo asioista, joista poliitikot eivät koskaan puhu julkisesti. Ääneen pääsevät – nimillään tai luottamuksellisesti – kymmenet tapahtumiin eri vaiheissa osallistuneet poliitikot, joita Nurmi on haastatellut.

Kirja on kertomus vaikeudesta nostaa populistipuolueen kannatusta ja säilyttää puolueen yhtenäisyys.

Aamulehden ja Lännen median toimittaja Lauri Nurmi ennakoi puolueen hajoamista jo kaksi vuotta sitten.

Lauri Nurmi (synt. 1980) on Aamulehden Lännen Mediassa työskentelevä politiikan toimittaja, joka työssään analysoi suomalaista valtapolitiikkaa.

Keväällä 2017 Sanomalehtien Liitto palkitsi Nurmen vuoden 2016 parhaan näkökulmakirjoituksen kirjoittajana Vuoden paras -kilpailussa. Raati perusteli Nurmen ykkössijaa hänen Syyria-aiheisen tekstinsä rohkeudella ja tiukalla näkökulmalla.”Juttu on samalla historiatietoinen ja sidottu tähän aikaan. Kirjoittaja perustelee näkemyksensä, tekee synteesin ja pitää lukijan mukana riippumatta hänen taustatiedoistaan aiheessa”, ammattilaisraati arvioi. Samalla analyyttisellä, faktapohjaisella, rohkealla ja mukaansa tempaavalla kirjoitusotteella Nurmi kertoo perussuomalaisten hajoamisesta.

Kirja julkaistaan 24. lokakuuta, jolloin se myös on kirjakaupassa.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Toivoa tuhokehityksen keskelle – Olli Tammilehdon uusi kirja nyt saatavilla

Ei ole liioittelua puhua tuhokehityksestä: talouden kasvuun tähtäävät voimat kiihdyttävät toimillaan niin ilmastollisen, ekonomisen kuin aseellisenkin tuhon mahdollisuuksia. Median rakentama kuva saa ihmisen helposti uskomaan, ettei riittävän nopeaa ja tehokasta ratkaisua ongelmien kehitykseen löydy. Onko totuus kuitenkin mahdollisesti toisenlainen?

Tietokirjailija Olli Tammilehto esittelee uutuuskirjassaan Tuhokehitys poikki – Yhteiskunnan olomuodon muutos (Into Kustannus, 2017) esimerkkejä yllättävistä, nopeista ja inspiroivista muutoksista yhteiskunnissa eri puolilla maailmaa. Tarkastelussa on vallankumouksia ja suuria muutoksista, joiden kantavana voimana on ollut ruohojuuritason kansalaistoiminta. Tapaukset kattavat pitkän ajanjakson keskiajan talonpoikaiskapinoista nykyajan kansalaisjärjestötoimintaan kriisialueilla.

Esimerkit tuovat esiin valtamedian valokiilasta syrjässä olevia yhteiskunnan osia. Näihin varjoyhteiskunnan osiin kuuluvat esimerkiksi varjotalous ja varjopolitiikka, jotka jäävät politiikan ja talouden perinteisten määritelmien ulkopuolelle, mutta ovat kuitenkin merkittäviä kokonaisuuksia, joiden voima korostuu kriisi- ja poikkeustilanteissa. Erilaiset kansalaisjärjestöt, toimintaryhmät ja yhteiskunnalliset liikkeet sisältävät valtavat määrät sellaista toimintaa, joka osoittaa vaihtoehtoisen kehityksen jo tapahtuvan ympärillämme. Vaikka muutoksen on oltava nopea, ei toivo ole vielä menetetty.

Olli Tammilehto on vapaa tutkija ja kirjoittaja, joka on kirjoittanut useita tietokirjoja muun muassa ilmastonmuutoksesta, globalisaatiosta ja nykyisen maailmantilan ja –kehityksen syistä ja seurauksista. Hän on myös luennoinut Helsingin ja Oulun yliopistoissa sekä seminaareissa Suomessa ja ulkomailla.

Olli Tammilehto: Tuhokehitys poikki – Yhteiskunnan olomuodon muutos

Into Kustannus, 2017

ISBN: 9789522647627

Sivumäärä: 240

OVH: 25€

Tuhokehitys poikki

Arvostelukappalepyynnöt: arvostelukappaleet@intokustannus.fi

Lisätietoja:

Tatu Matilainen

tatu.matilainen@intokustannus.fi

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Pieni kansa pyristeli – uutuuskirja itsenäisen Suomen vaiheista

Petri Laukan uutuuskirja kertoo 100-vuotiaan Suomen vaiheista. Pieni kansa pyristeli – sata tarinaa itsenäisestä Suomesta esittelee lukijalle merkittäviä tapahtumia, ilmiöitä ja vaikuttajia kulttuurin, politiikan, sodankäynnin ja arjen kentiltä aina itsenäistymisestä nykyhetkeen.

”Sisällissotaan päätyneet ääripäät, punaiset ja valkoiset, muokkasivat toisistaan kammottavia mielikuvia, joita vastaan he hyökkäsivät ensin kirjoituksin, lopulta asein. Sen aikaisena somena toimivat kunkin ryhmittymän julkaisemat lehdet ja painatteet sekä joukkokokousten kiihotuspuheet.”

Katsaus kansakunnan menneisyyteen auttaa hahmottamaan nykyajan muutoksia historian näkökulmasta. Satavuotias tasavalta on aina ollut muutoksessa.

Aatteet, asenteet, muoti ja päätöksentekomallit ovat imeytyneet Suomeen sekä idästä että lännestä. Ideologiat ovat saaneet Suomeen tultuaan kummallisia piirteitä. Rotuopin avulla löytyi kansan heikko viinapää. Äärioikeistolaiset ryhtyivät tekemään maailmankatsomuksensa nojalla väkivaltaisia muilutuksia, kommunistit järjestivät vallankumoukseen tähtääviä lakkoja. Keskustalla oli halu pitää sama, muistinsa menettänyt vanhus presidenttinä ikuisesti. Ja niin edelleen.

Euroopan peräkolkkana pidetty maa on osannut käyttää perifeeristä tarkkailuasemaansa hyödykseen. Suomalaiset kävivät menestyksekkäästi kauppaa Neuvostoliiton kanssa: Kokaiinin ja amfetamiinin salakuljetuksella 1920-luvulla alkanut kauppa huipentui kokonaisten kaupunkien rakentamiseen itärajan taakse. Suomi on osannut kehittää läntistä teknologiaa ja keksiä uutta: Teollisuushistorian mahtavin menestystarina päättyi vasta 2000-luvulla, kun Nokian pääkonttoriin Espoon Keilaniemeen tuotiin Kaliforniasta ostettu iPhone-puhelin. Hopeinen suorakaide luhisti pian kaiken.

Petri Laukka on filosofian tohtori ja kulttuurihistorioitsija. Hän työskentelee sanomalehti Kalevassa Oulussa, jossa hän on toiminut kulttuuritoimituksen päällikkönä, uutispäällikkönä ja pääkirjoitustoimittajana. Laukka on aiemmin julkaissut 70-luvun kulttuurielämää luotaavan kirjan Remu ja Hurriganes Kekkoslovakiassa (2014) ja artikkeleita yliopistollisissa julkaisuissa. Hän on luennoinut Suomessa ja ulkomailla.

https://kauppa.intokustannus.fi/kirja/pieni-kansa-pyristeli/

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Slavoj Žižekin uutuuskirja on teräväsanainen kritiikki länsimaiden osuudesta pakolaiskriisin syntyyn

Into Kustannus julkaisee Slavoj Žižekin uutuuskirjan Uusi luokkataistelu – Terrorismin ja pakolaisuuden todelliset syyt, joka tarjoaa katsonnan nykymaailman tilanteeseen: Pakolaisvirta ja terrorismin uhka ovat ajaneet lännen sotien jälkeisen ajan suurimpaan kriisiin, eikä sitä voiteta pelkällä myötätunnolla ja empatialla. Terrorismi ja hallitsematon muuttoliike eivät ole vain poliittisen päätöksenteon seurausta, vaan ne ovat Žižekin mukaan ensisijaisesti globaalin kapitalismin oire. Kaiken perustana on luokkataistelu.

Kun eri maiden vaurastumista ja ihmisten osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan yritetään estää ja hillitä, niin seurauksena yhteiskunnat hajoilevat liitoksistaan ja ihmiset valitsevat helpommin uskonnollisen tai ideologisen ääriliikkeen tai lähtevät muualle paremman elämän toivossa. Lännen vaatimukset tasa-arvosta ja demokraattisista ja liberaaleista arvoista jäävät ontoksi sanahelinäksi, olipa niiden täyttyminen miten suotavaa tahansa. Maahanmuuton ongelmien varaan rakennettu uhkakuva on vain seurausta taustalla vaikuttavasta suuremmasta ongelmasta: globaalin kapitalismin dynamiikka luo maailmanlaajuista epätasa-arvoa, mikä on kulkenut käsi kädessä maailmanlaajuisen fundamentalismin synnyn kanssa.

Žižek esittää kirjassaan hahmotelmia pakolaiskriisin syntyperistä sekä terävästi argumentoitua kritiikkiä nykyisistä toimintamalleista. Tarkastelun alaiseksi päätyy globaalin kapitalismin ohella muun muassa uskonto, kulttuurierot, aseelliset konfliktit sekä ideologisen tekopyhyyden haitallisuus.

Slovenialainen filosofi Slavoj Žižek (s. 1949 Ljubljana) on yksi nykyajan merkittävimmistä yhteiskunnallisista ajattelijoista. Hän on kulttuurikriitikko ja psykoanalyysin teoreetikko, jolla on lukuisia kansainvälisiä vierailijaprofessuureja muun muassa Columbian yliopistossa New Yorkissa ja Princetonissa.

Uusi luokkataistelu – Terrorismin ja pakolaisuuden todelliset syyt

Jaa tämä: