Kuva: Irina Kolomijets
Lataa alkuperäinen kuva ▼Laura Suomela tunnetaan rennoista ja elämänmakuisista nuortenromaaneistaan, joista viimeisin oli Nuori Aleksis -palkintoehdokkaana. Tulppaanitoiveunia on Suomelan ensimmäinen aikuistenromaani. Teos aloittaa Tampereelle sijoittuvan, huumoria ja elämän kipukohtia lämpimästi yhdistävän feelgood-sarjan.
Laura Wathén (s. 1992) on somea työkalunaan käyttävä valtiotieteilijä ja kirjoittaja. Hän rakastaa erilaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden tökkimistä ja ravistelua – sekä lintubongaamista. Wathén on perustanut yhdessä Katri Ylisen kanssa alkoholittomuutta eri kulmista käsittelevän Darravapaa-yhteisön. Yhdessä he ovat myös julkaisseet palkittua Darravapaana-podcastia Yle Areenassa.
Akaan Toijalasta kotoisin oleva Laura Haarala (s. 1982) on musiikkialan asiantuntija, joka on erikoistunut populaarimusiikkiin ja -kulttuuriin ja musiikkialan tuotantoihin. Haarala on vaikuttanut kulttuurialan yhdistyksissä, laulanut useissa yhtyeissä ja kirjoittanut mm. Bändin käsikirjan (2018) Aiju Salmisen ja Hanna Kauppisen kanssa.
Laura Juntunen (s. 1991) on raahelaislähtöinen vapaa toimittaja, joka on erikoistunut yhteiskunnallisiin teemoihin ja rakenteellisiin ongelmiin. Juntusen töitä on julkaistu useissa medioissa. Subutex-kaupungin kasvatit on hänen esikoisteoksensa, jota tehdessään hän kulki pohjoissuomalaisten päihteiden käyttäjien mukana yli kahden vuoden ajan.
Kuva: Emmi Korhonen
Lataa alkuperäinen kuva ▼Laura Ertimo (s. 1977) on maantieteilijä ja tietokirjailija. Teoksissaan hän kutoo oivaltavasti yhteen tarkat faktat ja mieltä kutkuttavat tarinat. Ertimon tietokirjat ovat herättäneet paljon huomiota myös ulkomailla. Laura Ertimo sai vuonna 2020 Suomen tietokirjailijat ry:n lasten ja nuorten tietokirjapalkinto Tietopöllön. Tietopöllö myönnetään tietokirjailijalle tai tietokirjailijaryhmälle, joka on julkaissut ansiokkaasti lapsille ja nuorille tarkoitettuja tietoteoksia.
Laura Maragnani on Panoraman, Europeon ja Espresson toimittaja.
Kuva: Velda Parkkinen
Lataa alkuperäinen kuva ▼
Laura Gustafsson (s. 1983) on omaperäinen helsinkiläinen kirjailija ja taiteilija, joka käsittelee teoksissaan suuria aiheita leikittelevään tyyliin.
Teatterikorkeakoulusta valmistuneen Gustafssonin hahmot ovat suorasanaisia, jopa karikatyyrimäisiä. Hän hyödyntää henkilögalleriassaan mytologioita ja pikku-uutisia. Leikittelevällä kerronnalla hän käsittelee teoksissaan suuria aiheita, kuten toiseutta, väkivaltaa ja ihmisyyttä. Teosten paikoin synkeää maailmaa keventävät huumori ja Gustafssonin omintakeinen mielikuvitus.
Esikoisteos Huorasatu (2011) nousi Finlandia-ehdokkaaksi. Se on kertomus naisiin kohdistuvasta väkivallasta läpi historian, julkaistu Saksassa, Ranskassa ja Turkissa. Toinen romaani Anomalia (2013) käsittelee kieltä, pahuutta ja susilapsia, ja herätti heti ilmestyessään huomiota Ranskassa.
Gustafssonin kolmas romaani Korpisoturi ilmestyi syksyllä 2016. Se katsoo ihmisistä raadollisuudessaan, pienuudessaan ja loputtomassa kauneudessaan.
Vuonna 2017 julkaistu Pohja on intiimi ja paikoin surkuhupaisa kuvaus rakkauden karkeudesta, halun kauneudesta, äitiyden raadollisuudesta ja lihan kurittamisesta. Tarina vie kirjailijaa ja lukijaa kohti hetkeä, jossa suru alkaa.
Teatterikorkeakoulusta valmistunut Gustafsson on työskennellyt myös Kikka Fan Club -näytelmän ja Ina <3 Suomi -tv-sarjan käsikirjoittajana. Hän toimii kansainvälisellä ja kotimaisella taiteen kentällä Terike Haapojan kanssa. Mediataiteen valtionpalkinnolla palkitun työparin Museum of Becoming on Helsingin taidemuseon kesän 2020 päänäyttely (2.6.2020 – 17.1.2021). Yhteiskunnallisena keskustelijana, feministinä ja eläinoikeuksien puolesta puhujana tunnettu Gustafsson pitää myös työpäiväkirjaa osoitteessa lauragustafsson.fi.
Lue Helsingin Sanomien (3.6.2020) artikkeli “Suomalaistaiteilijat kysyivät asiantuntijoilta, kuinka meidän tulisi elää ihmisinä: Yhden vastauksen antoi räppäri Mercedes Bentso, joka lauloi löytökissoille tuutulaulua” täältä.
Helsingin Sanomien näyttelyarvistelu löytyy täältä.
