Avainsana-arkisto: kolonialismi

Lataa alkuperäinen kuva ▼

Parisen sataa suomalaista työskenteli Kongossa brutaalin siirtomaahallinnon aikana ja kotimaan lehdistö raportoi julmuuksista

Akseli Leppänen ja tuhannet muut skandinaavit matkasivat Kongoon työn perässä vuosina 1880–1930. Ilman pohjoismaalaisia orjavaltioksi kutsutun ja kumiterrorin uhriksi joutuneen  Kongon siirtomaajärjestelmän ylläpitäminen ja rikkaiden luonnonvarojen ryövääminen ei olisi ollut mahdollista. 

Jouko Aaltosen ja Seppo Sivosen kirja Kongon Akseli – suomalaiset ja skandinaavit kolonialismin rakentajina paljastaa pohjoismaalaisten olleen merkittävässä roolissa Kongon riistossa. Kirja perustuu monipuoliseen lähdeaineistoon ja sisältää ainutlaatuisia kuvia.

Muiden siirtomaavaltojen kilpailua pelännyt Belgian kuningas Leopold halusi yksityisomistuksessaan olleen vapaavaltion raakalaismaiseen siirtomaa-armeijaan erityisesti skandinaaveja. Siirtomaa-armeijan johtoon nousi tanskalainen. Suomalaiset puolestaan yhdessä muiden pohjoismaalaisten kanssa työskentelivät Kongo-joen laivamiehinä huolehtien Kongon kumin, palmuöljyn ja muiden luonnonvarojen virtaamisesta maailmanmarkkinoille.

Miten ihminen muuttuu hurskaasta henkilöstä ruoskanheiluttajaksi?

Kongoon matkannut konemies Akseli Leppänen (1879–1938) oli rehti, hyväsydäminen ja uskovainen mies, joka kohtaa nopeasti kolonialismin julman todellisuuden. Se laittaa lopulta Akselin omat asenteet koetukselle. Väkivaltaa karsastava Akseli muuttuu itsekin ruoskanheiluttajaksi. Kongossa moni suomalainen sairastui ja pettyi. Eivät kuitenkaan kaikki. Akseli Leppänen palasi Kongosta Suomeen vuonna 1931 vauraana miehenä, joka oli konemiehestä kohonnut siirtomaainsinööriksi ja valtiollisen laivatelakan johtajaksi.

Suomalaiset lehdet raportoivat terrorista

Myös suomalainen lehdistö oli hyvin perillä Kongon julmuuksista ja kirjoitti niistä maakuntalehtiä myöten 1880–1920-luvuilla. Varsinkin lähetystyöhön liittyvä lehdistö julkaisi tietoja Kongon kumiterrorin kauheuksista ja ihmisten silpomisista hyvin varhain. Belgialaiset ja muut eurooppalaiset olivat menneet Kongoon viemään valoa ja sivistystä, mutta pian tuli ilmi, että käynnissä oli kansanmurha. Se ei ollut suunnitelmallinen, mutta käytännössä yksi suurimmista vainoista ihmiskunnan historiassa. Kongon väkiluku laski kumiterrorin seurauksena 1880-luvulta 40 vuodessa 20 miljoonasta 10 miljoonaan.

Kongolla on pitkä ja synkkä siirtomaahistoria

Ennen kumiterroria arabit olivat harjoittaneet alueella orja- ja norsunluukauppaa. 1910-luvulla käynnistyi palmuöljybisnes, joka jatkuu vielä tänäkin päivänä, kuten kaivostoimintakin mineraalirikkaalla maaperällä.

Jouko Aaltonen on dokumenttielokuvantekijä, tuottaja ja tietokirjailija. Hän on myös tutkija ja Aalto-yliopiston dosentti. Aaltonen ohjasi elokuvan Akseli Leppäsestä vuonna 2009.

Seppo Sivonen on yleisen, erityisesti Afrikan historian dosentti, joka on kirjoittanut useita teoksia Afrikan ja Aasian historiasta, kolonialismista ja eri kulttuurien kohtaamisesta.

Tekijöiden aiempi kirja Orjia ja isäntiä (2019) sai Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon ja oli ehdolla Kanava-palkinnon saajaksi.

Jaa tämä: