Kuva: Jenny Rostain
Lataa alkuperäinen kuva ▼
Samu Kuoppa (s. 1995) on tamperelainen kirjoittaja, aktivisti ja fillarisosialisti. Kuoppa on yhteiskuntatieteiden maisteri ja viimeistelee kirjallisuustieteen maisteritutkintoaan Tampereen yliopistossa.
Kuoppa päätoimittaa postmillenniaalien verkkomediaa Vita nuovaa yhdessä Riina Tanskasen kanssa.
Emilia Männynvälin (ent. Kukkala) intensiivinen ja rajoja uhmaava kirja limittää ekologisen, yhteiskunnallisen ja henkisen todellisuuden poikkeuksellisella tavalla.
Toiste en suostu katoamaan -kirjan intensiivisissä ja tarkkanäköisissä teksteissä naiseuden, paikan, luokan ja pyhän kaltaiset teemat punoutuvat toisiinsa muodostaen saumattoman jatkumon.
“Minun ja kaltaisteni sukupolvikertomus ei ole yksikään niistä, jotka kertovat luovan luokan lasten elämänmakuisista’ seikkailuista Kalliossa.”
Suurista teemoista huolimatta Toiste en suostu katoamaan on maanläheinen ja selkeydessään kirkas. Teksteissä lähestytään lihallisesti ja vaivattoman tuntuisesti sellaisiakin ikiaikaisia aiheita, jotka helposti pakenevat sanoja. Esseiden maailma on täynnä yllättäviä eroja ja yhtäläisyyksiä. Milloin viimeksi olet lukenut esseen surun radikaaliudesta tai saunomisen metafysiikasta? Kaikupohjaa yleisinhimillisiin aiheisiin haetaan myös musiikillisista alakulttuureista.
Männynvälin kynä piirtää laajoja kaaria ja kieli pakenee ideologisia kielioppeja. Teos on suoruudessaan hätkähdyttävä.
”En ole kirjoittanut asioista, joista haluan kirjoittaa, vaan asioista, joista minun on pakko kirjoittaa”, Männynväli kuvailee.
Männynväli haluaa, että asioista puhutaan eri lähtökohdista huolimatta avoimesti ja suoraan – aivan kuten hän halusi jo vuonna 2013 päättyneen blogiuransa aikana. Yhden ensimmäisistä yhteiskunnallisista naisbloggaajista osa ei ollut helppo. Silloinen Kukkala kuvaa kirjassaan kohtaamaansa uhkailua ja häirintää:
“Kerma saa, mitä kerma haluaa. Saan uhkaussoittoja. Perääni lähdetään kadulla ja minua piiritetään baarissa, mustiin pukeutuneet jääkaapin kokoiset miehet, eivät virka mitään. Autoni päällystetään verellä, jauhelihalla ja paskalla, kahdesti. Ulkonäköäni ja kaikkea minussa arvostellaan internetin täydeltä. Saan sähköposteja, joiden mukaan ansaitsisin kuolla. Joku haaveilee raiskaamisestani. Löydän nimeni ensimmäisenä eliminoitavien maanpettureiden listalta. Olen äärioikeiston tähtäimessä. Poliisia ei kiinnosta, miksi kiinnostaisi. En ole niin kuvitellutkaan.”
Rakentava erimielisyys ei ole edelleenkään suuressa huudossa. Männynväli on huolissaan lukutaidon rapautumisesta myös lukeneiden ihmisten keskuudessa. Somessa tapahtuvat tahalliset väärinymmärtämiset, joukkolynkkaukset ja uusmoralismi ovat osa ilmiötä.
“Lukijaa on otettava kädestä, talutettava, paljastettava kokonaisuutta pala kerrallaan, ettei hän säikähdä, joudu hämilleen tai peräti ajattelemaan itse. On kirjoitettava kuin idiootille. Ja minä mietin vain, mitä Umberto Eco kirjoitti kielestä ja fasismista: että fasismi tarvitsee ajattelun tyhmentämistä, mikä tapahtuu tyhmentämällä kieltä.”
Kirja nyt kaupoissa ja myös e- ja äänikirjapalveluissa.
Emilia Männynväli (ent. Kukkala) on kirjailija, toimittaja ja kriitikko, jonka esikoisromaani Kaiken jälkeen (Into 2021) kertoi luopumisesta ollen hurmaava yhdistelmä rouheaa roadtripia ja kipeää henkistä matkaa. Esseeteoksessaan hän jatkaa samalla lahjomattomalla linjalla: Toiste en suostu katoamaan on villi pako ulkoa asetettujen lokeroiden ja ideologisten poteroiden vankilasta.
Lataa alkuperäinen kuva ▼
Riina Tanskanen tuo Tympeät tytöt -näyttelyn Helsinkiin ja toteuttaa Makian kanssa yhteistyömalliston. Tanskasen suositun feministisen sarjakuva-albumin toinen osa ilmestyy 2024.
Tympeät tytöt nähdään tänä keväänä katukuvassa Tanskasen ja Makian yhteistyömalliston myötä. Tanskasen mukaan Makia valikoitui yhteistyökumppaniksi juuri siksi, että se vetoaa hyvin erilaiseen kohderyhmään kuin Tympeät tytöt. Yleisöön, joka ei välttämättä eksy Tympeiden tyttöjen pariin itsenäisesti – hyvinä esimerkkeinä maakunnat ja nuoret miesporukat. Tavoitteena siis varmistaa, että feministinen sanoma tavoittaa myös miehet.
”Tällä yhteistyöllä haluamme nostaa keskusteluun sen, ettei feminismissä ole kyse vain “tyttöjen jutuista”, vaan jokaisen oikeudesta leveämpään tilaan. Sukupuolittuneet normit osuvat kyllä ihan kaikkiin sukupuoliin. Feminismissä on kyse energiasta, joka vapautuu, kun kenenkään sukupuolesta riippumatta ei tarvitse tunkea itseään normien mukaiseen muottiin tai elää pelossa. Feminismi tavoittelee yhdenvertaisuutta ihan jokaiselle.”
Mallisto tulee myyntiin Makian Helsingin myymälään, verkkokauppaan sekä muutamille valituille jälleenmyyjille.
Vaatemallisto on Tanskasen ensimmäinen kaupallinen yhteistyö, ja päätös sen tekemisestä aiheutti paljon pohdintaa kaupallisuuden, kuluttamisen ja vastuullisuuden suhteen. Syksyllä 2023 Tanskaselta ja Samu Kuopalta ilmestyy kapitalismia käsittelevä kirja. Tavoitteena on tehdä koko kansan antikapitalistinen teos, joka murtaa kapitalistisen yhteiskunnan absoluutteja ja tuo etäännyttävää talouskeskustelua lähelle ihmisiä.
Tympeät tytöt syntyivät Tanskasen tarpeesta löytää lohtua epätasa-arvoisen maailman keskellä. Tavoitteena ei ollut luoda kaupallista ilmiötä, mutta nyt Tympeistä tytöistä on kasvanut brändi, jonka ensisijainen alusta on läpeensä kapitalistisen logiikan mukaan toimiva Instagram.
”On aika lailla mahdotonta olla näkyvä ja täysin antikapitalistinen toimija kapitalistisessa maailmassa. Tämä yhteistyö on ehdottoman strateginen tasa-arvotyön mielessä: Makian ja Tympeiden tyttöjen yhteistyön lähettämän viestin suuruudella voi olla iso yhteiskunnallinen merkitys.”
Tympeät tytöt – Aikuistumisriittejä -kirjaa on myyty lähes 7000 kappaletta ja se oli myös Sarjakuva-Finlandiaehdokkaana 2021. Tympeät tytöt II ilmestyy 2024. Kirja käsittelee kapitalistisen talousjärjestelmämme suhdetta tyttöyteen: kuten luokkakipuja, trickle down -feminismiä, näkymättömäksi tehtyä hoivaa, tasa-arvopuheella höystettyä uusliberalismia, somen spektaakkelia ja psykokapitalismia.
”YK:n maailmanlaajuisen naisiin kohdistuvia ennakkoluuloja kartoittavan tutkimuksen mukaan yli 90 % ihmisistä ajattelee, että naiset ovat jollain tavoin miehiä huonompia. Kun maailma on lapsesta asti opettanut, että ’maskuliiniset’ piirteet ovat ’feminiinisiä’ arvokkaampia, on naisvihan sisäistäminen helppoa.”
Tympeät tytöt – Aikuistumisriittejä (2021)
Naisviha on läsnä kaikkialla ja meissä kaikissa. Se on iskostunut pahaa tarkoittamattomista kommenteista, tieteestä, mediasta, rivien väleistä, kulttuurituotteista, ylisukupolvisista ”tosiasioista”, koulusta. Se on niin aktuaalista väkivaltaa, arkisia kipuja kuin rakenteellisia nyansseja. Naisvihan olemus on niin sirpaleista, että on vaikeaa hahmottaa, mitä kaikkea se lopulta onkaan ja miten se meihin vaikuttaa.
Taidenäyttely Tyttöyden sirpaleet 19.4.-11.5.2022 ti-la klo 12–19 osoitteessa Uudenmaankatu 11.
Dystopia on vältettävissä, vaikka raportit maalaavat synkkää kuvaa maapallon tulevaisuudesta. Nopea, kokonaisvaltainen muutos on mahdollinen, toteaa Naomi Klein kirjassaan Tuli on irti.
Naomi Klein on seurannut ilmastokriisin kehittymistä tulevaisuuden uhkakuvasta polttavaksi hätätilaksi yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Tuli on irti on intohimoinen ja perusteellinen puheenvuoro, joka näkee vihreämmän maailman puolustamisen taisteluna elämän puolesta. Klein sijoittaa ilmastokriisin historialliseen kontekstiin ja toteaa esimerkiksi, että 1980-luvun loppupuolella esitetyt ilmastotoimet kärsivät huonosta ajoituksesta.
”Kaikki tämä oli mahdollista 1980- ja 1990-luvulla (ja se on mahdollista edelleen), mutta se olisi vaatinut määrätietoista taistelua uusliberalismin aatteita vastaan, jotka tuohon aikaan pyrkivät väkivalloin hävittämään koko ajatuksen julkisesta sektorista.”
Green New Deal muuttaa rahamarkkinoita reilumpaan suuntaan ja ehkäisee konflikteja
Klein esittää, että voimme selättää ilmastokatastrofin vain muuttamalla kriisin aiheuttaneita rakenteita pysyvästi. Hän on ollut ensimmäisten joukossa puolustamassa poliittista ohjelmaa, joka tunnetaan ympäri maailmaa nimellä Green New Deal. Siinä maailman taloudet valjastetaan taisteluun ilmastonmuutosta ja eriarvoisuutta vastaan.
Kirjassaan Klein perustelee Green New Dealia muun muassa sillä, että elvytysohjelma kestää lamat, sillä uusiutuva energia-ala luo työpaikkoja ja talousjärjestelmästä tulee reilumpi. Fossiiliset energiayhtiöt eivät nimittäin ole ainoita, jotka ovat asettaneet oman hyötynsä ihmiskunnan tulevaisuuden edelle; samaa ovat tehneet rahoituslaitokset, jotka riskeistä tietoisina rahoittivat öljy-yhtiöiden investointeja. Kleinin mukaan valtiot voivat vaatia reilumpaa osaa finanssialan massiivisista tuotoista alkamalla verottaa rahaliikennettä. Näillä rahoilla kehitetään uusiutuvan energian hyödyntämistä, energiamuotoja, jotka jakaantuvat maapallolla tasaisemmin verrattuna fossiilisiin.
”Ei ole olemassa puhdasta, vaaratonta ja myrkytöntä tapaa pyörittää talousjärjestelmää, joka on riippuvainen fossiilisista polttoaineista. Sellaista ei ole koskaan ollut.”
Parempi tulevaisuus ja oikeudenmukainen, kukoistava yhteiskunta voidaan saavuttaa, jos toimimme heti.
Palkittu toimittaja, kolumnisti ja kirjailija Naomi Klein (s.1970) on yksi aikamme vaikutusvaltaisimmista ajattelijoista. Hänen kirjansa No Logo, Tämä muuttaa kaiken ja Tuhokapitalismin nousu olivat kansainvälisiä menestyksiä, jotka on käännetty yli 30 kielelle ja joita on painettu yli miljoona kappaletta. Tuli on irti nousi ilmestyttyään välittömästi The New York Timesin myyntilistalle.
Kirjan on suomentanut Laura Kalmukoski. Äänikirjan lukee Krista Putkonen-Örn.
Into Kustannus julkaisee Slavoj Žižekin uutuuskirjan Uusi luokkataistelu – Terrorismin ja pakolaisuuden todelliset syyt, joka tarjoaa katsonnan nykymaailman tilanteeseen: Pakolaisvirta ja terrorismin uhka ovat ajaneet lännen sotien jälkeisen ajan suurimpaan kriisiin, eikä sitä voiteta pelkällä myötätunnolla ja empatialla. Terrorismi ja hallitsematon muuttoliike eivät ole vain poliittisen päätöksenteon seurausta, vaan ne ovat Žižekin mukaan ensisijaisesti globaalin kapitalismin oire. Kaiken perustana on luokkataistelu.
Kun eri maiden vaurastumista ja ihmisten osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan yritetään estää ja hillitä, niin seurauksena yhteiskunnat hajoilevat liitoksistaan ja ihmiset valitsevat helpommin uskonnollisen tai ideologisen ääriliikkeen tai lähtevät muualle paremman elämän toivossa. Lännen vaatimukset tasa-arvosta ja demokraattisista ja liberaaleista arvoista jäävät ontoksi sanahelinäksi, olipa niiden täyttyminen miten suotavaa tahansa. Maahanmuuton ongelmien varaan rakennettu uhkakuva on vain seurausta taustalla vaikuttavasta suuremmasta ongelmasta: globaalin kapitalismin dynamiikka luo maailmanlaajuista epätasa-arvoa, mikä on kulkenut käsi kädessä maailmanlaajuisen fundamentalismin synnyn kanssa.
Žižek esittää kirjassaan hahmotelmia pakolaiskriisin syntyperistä sekä terävästi argumentoitua kritiikkiä nykyisistä toimintamalleista. Tarkastelun alaiseksi päätyy globaalin kapitalismin ohella muun muassa uskonto, kulttuurierot, aseelliset konfliktit sekä ideologisen tekopyhyyden haitallisuus.
Slovenialainen filosofi Slavoj Žižek (s. 1949 Ljubljana) on yksi nykyajan merkittävimmistä yhteiskunnallisista ajattelijoista. Hän on kulttuurikriitikko ja psykoanalyysin teoreetikko, jolla on lukuisia kansainvälisiä vierailijaprofessuureja muun muassa Columbian yliopistossa New Yorkissa ja Princetonissa.
Uusi luokkataistelu – Terrorismin ja pakolaisuuden todelliset syyt
