Avainsana-arkisto: Kaikki koodaa

Lataa alkuperäinen kuva ▼

Kirjailijablogi: Maria von Kügelgen: ”Ilman esikuvia ei välttämättä tule mieleen, että IT-alalle voi suuntautua myös myöhemmin”

Tämän viikon Innon kirjailijablogin vierailevana kynänä on Maria von Kügelgen, jolta on julkaistu yhdessä Vlada Laukkosen kanssa uutuuskirja Kaikki koodaa – Päivitä itsesi – Käytännön opas ajankohtaisiin digitaitoihin. Kaikki koodaa selittää helppotajuisesti ja runsaiden kuvien avulla pääpiirteet monesta IT-osaamiseen liittyvistä asiasta.

*

Suhtauduin nuorempana tietokoneisiin lähinnä epäluuloisesti. En muista, että lapsuudenkodissani olisi edes ollut tietokonetta. Joskus kavereiden luona näin satunnaisesti tietokoneella pelaamista.

Kuva: Klaus Welp

Lukion jälkeen menin opiskelemaan oikeustiedettä. Silloin tutustuin sähköpostiin, ohjelmina olivat elm ja pine. Aloin myös kirjoittaa esseitä tekstinkäsittelyohjelmistoilla. Ensimmäisen kerran kävin millään nettisivulla vasta yliopistosta valmistumiseni jälkeen. En olisi tuolloin uskonut, että tulen myöhemmin päätymään töihin ATK:n pariin.

Valmistuttuani toimin pitkään Verohallinnossa veroasiantuntijana. Työyhteisön nuorimpiin kuuluvana päädyin vähitellen epäviralliseksi ATK-tueksi. Kehittelin lisäksi töissä pieniä apuvälineitä työn helpottamiseksi, esimerkiksi Excelissä toimivia verolaskureita asiakaspalvelun avuksi ja wiki-pohjaista tiedonhallintaa. Yhä useammin tuli vastaan se, etten ymmärtänyt asioita tarpeeksi tai osannut tehdä sitä, mitä olisin halunnut.

Myöhemmin pääsin osallistumaan myös verotuksen tietojärjestelmien kehittämiseen. Ei minulla silloin ollut mitään muuta osaamista kuin verotusosaamista. Aika pian huomasin, että olisi hyvä varmaan ymmärtää jotain myös ohjelmistojen tekemisestä.

Ystävän kannustamana päädyin Helsingin yliopistoon opiskelemaan tietojenkäsittelytiedettä. Ei minulla ollut mitään urasuunnitelmaa tai tarkempaa ajatusta siitä, millaisiin töihin päätyisin opintojen jälkeen. En ollut varma edes siitä, tulenko suorittamaan tutkintoa valmiiksi vai en.

Muistan vieläkin sen opintojen alun turhautumisen, ahdistuksen ja kyyneleet, kun mikään ei tuntunut onnistuvan enkä mistään saanut kokonaiskuvaa siitä, mitä oikein oltiin tekemässä. Monta kertaa teki mieli luovuttaa.

Nämä muistot olivat mielessäni siinä vaiheessa, kun Vlada Laukkonen kyseli ihmisiä mukaan kirjoittamaan kirjaa IT-alan perusteista. Toivoin, että onnistuisimme kirjoittamaan kirjan, jonka avulla pystyisimme auttamaan muita samassa tilanteessa olevia. 

Meillä oli tavoitteena pitää teksti riittävän yleisellä tasolla, jotta yleiskuva ei hautautuisi yksityiskohtien alle. Halusimme kirjaan myös runsaasti visualisointeja, koska monet asiat hahmottuvat paljon helpommin kuvan avulla. Kun perusasian on ymmärtänyt, siihen on paljon helpompi alkaa lisätä tarkempia yksityiskohtia niin paljon kuin itse haluaa.

Kaikki koodaa

Meille oli Vladan kanssa alusta asti selvää, että kirjaan tulisi faktojen lisäksi myös tarinoita. Halusimme kertoa, että IT-alalle on mahdollista päätyä hyvin erilaisia reittejä ja monenlaisista taustoista. Ilman esikuvia ei välttämättä tule mieleen, että IT-alalle voi suuntautua myös myöhemmin kuin suoraan koulun penkiltä.

Kirjan kirjoittamisessa varmaan suurin haaste oli kokonaisuuden laajuus. Miten me ikinä osaisimme valita kirjaan järkevän kokonaisuuden asioita ja kirjoittaa niistä oikealla tarkkuustasolla? Ja koska mekään emme tiedä kaikesta kaikkea, miten me saamme hankittua sen osaamisen, että kirjoitamme valituista asioista jotain olennaista? Ja mielellään ilman suurempia virheitä.

Aiheen laajuus johti lopulta siihen, että kirjoitimme ihan älyttömän paljon enemmän tekstiä kuin mitä yhteen kirjaan kannattaa laittaa. Jos kaikki oltaisiin runnottu kirjaan, siitä olisi tullut varmaan tuhatsivuinen järkäle, jota kukaan ei olisi jaksanut lukea. Vaikka mielestämme olimme pysyneet aika yleisellä tasolla, piti suurin osa sisällöstä vielä karsia pois. Osin kokonaisia lukuja, osin iso osa jäljelle jäävien lukujen sisällöstä. Pääosin tämä karsinta oli ehdottomasti hyväksi kokonaisuuden kannalta. Silti on välillä sellainen olo, että ”kyllä tuostakin asiasta pitäisi kirjassa jotain olla.” Ja toisaalta, ”oliko tuo nyt niin tärkeä asia, että piti jättää kirjaan”. Moni muukin rajaus olisi varmasti ollut perusteltu.

Kuten yksi IT-alalla työskentelevä ystäväni totesi: ”Tää kirjan laajuus suhteessa pituuteen tekee kyl sen että kirjan jokaisen lauseen takana on joku ihan oikea ammattihaara jossa ihmiset tekee monta vuotta töitä ja puolien välimerkkien takana piilossa toinen mokoma joille ei nyt ollut vielä tilaa.”

Kun lopullinen teksti oli pääosin lyöty lukkoon, piti vielä miettiä kuvitus. Osin etsimme ideakuvia netistä, osin hahmottelimme niitä itse. Meillä oli onneksi ihana graafikko, joka onnistuneesti teki kirjaan selkiyttäviä kuvituksia jopa minun epämääräisten lyijykynäsyherrysteni perusteella. 

Lisäksi piti miettiä muitakin visuaalisia elementtejä. Koska niin monet asiat kirjassa liittyvät muihin siellä esitettyihin asioihin, oli tarpeen kertoa lukijalle, mistä asioista ylipäätään löytyy kirjasta lisätietoa, ja missä tuo tieto sijaitsee. Nettisivuille tuollainen sisäinen linkitys on helppo tehdä, mutta miten ihmeessä sen toteuttaa paperikirjaan? Ja vielä niin, että linkitys löytyy helposti, muttei haittaa lukemista. Mielestäni onnistuimme tässä lopulta aika hyvin.

Koko prosessiin meni alkuideoinnista painotuoreeseen kirjaan yli kaksi vuotta. Välissä koronakin hidasti kirjoittamista, kun yht’äkkiä lapset olivatkin koko ajan kotona, ja muiden hommien lisäksi piti jatkuvasti laittaa ruokaa, tyhjentää ja täyttää tiskikonetta ja vielä opettaa vastahakoiselle teinille elokuva-arvostelun kirjoittamista ja CV:n tekemistä Canvalla.

Nyt, kun kirja on vihdoin käsissä, jännittää ihan kauheasti se, millaisen vastaanoton se saa. Tällaiseen projektiin laittaa itsensä likoon niin paljon, että on vaikea olla ottamatta arvostelua henkilökohtaisesti. Positiivinen palaute tietysti lämmittää ihan valtavasti!

*

Lue lisää Kaikki koodaa -kirjasta täältä. Kirja on saatavilla myös e-kirjana. Löydät sen kaikista tunnetuista e- ja äänikirjapalveluista.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Kirjailijablogi: Vlada Laukkonen: ”Tarvitsin vain yhden oven, joka aukeaisi minulle”

Tämän viikon Innon kirjailijablogin vierailevana kynänä on Vlada Laukkonen, jolta on julkaistu yhdessä Maria von Kügelgenin kanssa uutuuskirja Kaikki koodaa – Päivitä itsesi – Käytännön opas ajankohtaisiin digitaitoihin. Kaikki koodaa selittää helppotajuisesti ja runsaiden kuvien avulla pääpiirteet monesta IT-osaamiseen liittyvistä asiasta. 

*

Lapsuuden kodissani ei ollut tietokonetta. Sain ensimmäisen ikioman tietokoneen, kun 19-vuotiaana lähdin Rovaniemelle opiskelemaan taiteen maisteriksi. Sitä ennen pääsin käyttämään tietokonetta vain kirjastossa, kaverin luona ja tietenkin

Kirjailijakuva: Klaus Welp

koulussa. Koulun ja lukion aikana tykkäsin kaikista ATK-kursseista ja yritin ottaa niitä mahdollisimman paljon. Joitakin kursseja suoritin jopa kaksi kertaa huvin vuoksi. Koulun ATK-kursseilla ei käyty ohjelmoinnin perusteita, vaan niiden sisältö keskittyi enemmän ohjelmien käyttöön. Lukiossa päätin, että haluan mennä opiskelemaan mediaa. Minulle ei tullut mieleenkään, että voisin lähteä opiskelemaan ohjelmointia. Sellainen vaihtoehto tuntui silloin hyvin kaukaiselta ja utopistiselta. Jälkikäteen ajateltuna olisin valinnut ohjelmoinnin, jos siitä vaihtoehdosta olisi kerrottu tai olisin tuntenut jonkun, joka ohjelmoi työkseen. Minulla ei ollut esikuvia, eikä lähipiirissä ollut ketään, joka olisi töissä teknologian parissa. Niinpä päädyin koodaamisen pariin monen mutkan kautta.

 

Ennen etsin aina esikuvia, joista voisin ottaa mallia. Rakastin kirjoja ja elokuvia, joissa päähenkilö monien vaikeuksien kautta saa henkilökohtaisen voiton. Luin neroista, jotka osoittivat ihmeellisiä kykyjä jo lapsina. Vertasin itseäni sellaisiin ihmisiin ja koin turhautumisen. En ollut mitenkään erikoinen. En ollut matemaattisesti lahjakas eikä minulla ollut mitään erikoisia taitoja.

 

Vuonna 2017 tapahtui läpimurto minun elämässä. Olin juuri valmistunut taiteen maisteriksi ja minun oli vaikea löytää töitä. Halusin päästä sellaiseen työtehtävään, jossa voisin vähän koodata. Koodaamisessa minua kiehtoi luomisen mahdollisuus. Minulla ei ollut kuitenkaan osaamista, koulutusta eikä kokemusta sellaisesta työstä. Päätin oppia koodaamaan itsenäisesti kotona samalla kun hain töitä. Se oli aika radikaali päätös ja sitä seurasi hyvin tuskallinen ja ahdistava aika. En tiennyt mistä minun pitäisi aloittaa, mitä ja miten opiskella. En tuntenut ketään, joka olisi tehnyt jotain vastaavaa. Minä päätin, etten aio etsiä esikuvia, enkä aio kyseenalaistaa omaa päätöstäni. Mitä sitten, jos en ole opiskellut alaa? Mitä sitten, jos minulle tulee kieltäviä vastauksia joka paikasta? Mitä sitten, jos kaikki ovet pysyvät kiinni? Enhän minä tarvitse monta ovea. Tarvitsen vain yhden oven, joka aukeaisi minulle.

Se ovi lopulta aukesi.

Vuosi 2017 oli ahdistuksen, tuskan ja henkilökohtaisten voittojen vuosi. Silloin perustin (puolivahingossa) LevelUP Koodarit -ryhmän Facebookissa tarjoamaan koodaamisesta kiinnostuneille naisille vertaistukea. Ennen ryhmän perustamista koin olevani hyvin yksinäinen omien ajatusteni kanssa. Ryhmän suosio ja nopea kasvu osoitti, etten olekaan yksin.

Kaikki nämä tapahtumat toimivat pohjana Kaikki koodaa -kirjalle. Silloin kun opettelin itsenäisesti koodaamaan, minulla oli vaikeuksia etsiä tietoa. En tiennyt mitä minun pitäisi opiskella ja mistä pitäisi aloittaa. En tiennyt mikä tieto on ajankohtaista ja mikä ei. Olisin halunnut silloin löytää jonkinlaisen tietopaketin, josta löytyisi vastauksia kysymyksiini.

Kaikki koodaa -kirja on kuin iso palapeli, jossa jokainen pala on asetettu omalle paikalle ja yhdistetty muihin paloihin. Aloittelijan on helppo ymmärtää kirjan avulla mihin mikäkin käsite liittyy.

Kirjasta löytyy myös monta inspiroivaa henkilötarinaa. Olen päässyt tutustumaan moneen mahtavaan ihmiseen LevelUP Koodarit -ryhmän avulla. Halusin saada näiden ihmisten äänet kuuluviin ja kertoa, ettei tarvitse olla nuori tai matemaattisesti lahjakas saadakseen unelmatyön IT-alalta. Motivaatio ja halu oppia riittää.

Lue lisää Kaikki koodaa -kirjasta täältä. Kirja on saatavilla myös e-kirjana. Löydät sen kaikista tunnetuista e- ja äänikirjapalveluista.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Helsingin Kirjamessuilla joukkorahoitetaan teknologiataitoja ja lukiolaisten kirjahanketta

Helsingin Kirjamessuilla käynnistyy kaksi mesenaattikampanjaa loka-marraskuun ajaksi. Ensiksi messutorstaina 24.10. alkaa Sankaritarinoita nuorille -kirjan mesenaattikampanja. Kallion ilmaisutaidon lukiolaiset kyllästyivät siihen, että tämän päivän esikuvat ovat aikuisten sanelemia. He päättivät valita omat sankarinsa ja kirjoittaa heidän tarinansa. Messulauantaina 26.10. käynnistyy myös toinen mesenaattikampanja, jonka tarkoitus on lahjoittaa keväällä 2020 julkaistava Kaikki koodaa -kirja kaikille Suomen lukioiden toisen vuoden opiskelijoille.

Into Kustannus julkaisee keväällä 2020 Kaikki koodaa -kirjan, joka toimii monipuolisena kompassina teknologia-alalle. Se tarjoaa vastauksia siihen, mitä koodaaminen on, mitä hyötyä ohjelmistojen ymmärtämisestä on työelämän kannalta ja mikä merkitys teknologiataidoilla on muuttuvassa työelämässä, jossa IT laajenee kaikille toimialoille.

Koska aihe on äärimmäisen tärkeä erityisesti nuorille, jotka miettivät, mitä lähtisivät opiskelemaan tulevaisuudessa, haluamme lahjoittaa kirjan jokaiselle Suomen lukion toisen vuoden opiskelijalle. Yksityiskohtaisia oppikirjoja eri ohjelmointikielistä ja tietotekniikan osa-alueista on jo paljon. Suomessa on kuitenkin huutava pula kirjasta, joka tarjoaa ymmärrettävän yleiskuvan alasta ja siihen liittyvistä ajankohtaisista ilmiöistä.

Kaikki koodaa täyttää tämän aukon. Se selittää helppotajuisesti ja innostavien kuvien avulla pääpiirteet monesta teknologiaosaamiseen liittyvästä asiasta ohjelmistokehityksestä robotiikkaan. Kirjasta hyötyvät sekä uusia työmahdollisuuksia etsivät että he, jotka oman työn digitalisoitumisen vuoksi haluavat ymmärtää alaa paremmin. Kirjaa varten on haastateltu lukuisia henkilöitä muun muassa FuturiceltaAccenturelta ja Teliasta. Henkilötarinat kannustavat nuoria panostamaan teknologiataitoihin silloinkin, kun varsinainen mielenkiinto on esimerkiksi lääketieteessä tai kieltenopetuksessa.

Kirjoittajat Maria von Kügelgen ja Vlada Laukkonen päätyivät molemmat ohjelmistoalan työtehtäviin teknologia-alan ulkopuolelta. Nykyään von Kügelgen työskentelee legal tech -tehtävissä ja Laukkonen web designerina ja digiviestintäsuunnittelijana. Uranuurtajat ovat mukana Mimmit koodaa ‑liikkeessä, jota Laukkonen ollut käynnistämässä. Kirjoittajien tavoitteena oli kirjoittaa sellainen teos, jonka he olisivat itse halunneet lukea matkansa alkuvaiheessa – tai myöhemminkin.

Kaikki koodaa -mesenaattikampanja käynnistyy Helsingin Kirjamessuilla lauantaina 26.10. Kirjan kirjoittajat Maria von Kügelgen ja Vlada Laukkonen saapuvat haastatteluun Rosebud-osastolla 6e48 olevalle lavalle klo 10.20.

Lisätietoja mesenaattikampanjasta voit lukea täältä.

Tämän lisäksi Helsingin Kirjamessuilla alkaa toinenkin mesenaattikampanja, jossa äänen ottavat kolmekymmentä Kallion ilmaisutaidon lukion lahjakasta opiskelijaa. Lukiolaiset kyllästyivät siihen, että tämän päivän esikuvat ovat aikuisten sanelemia. He päättivät valita omat sankarinsa ja kirjoittaa heidän tarinansa. Syntyi ajatus kirjasta Sankaritarinoita nuorille.

Kirja vastaa huutavaan pulaan, joka Suomessa vallitsee nuorille tarjottavista roolimalleista. Kirjailijaliiton jäsenten keski-ikä on 58+ ja suomalainen esikoisromaani julkaistaan keskimäärin 36-vuotiaana. Onko siis ihme, että nuorten on vaikea löytää kirjallisuudesta aidosti samaistuttavia roolimalleja? Sankaritarinoita nuorille – Tarinoita nuorista edelläkävijöistä Gutenbergistä Greta Thunbergiin kertoo 30 sankaritarinaa nuorten näkökulmasta, heidän äänellään. Kaikki nuorten sankarit ovat rohkeita oman tiensä kulkijoita kehopositiivisuusaktivista huippufyysikkoon. Huomionarvoista on, että kaikki kirjoittajien valitsemat sankarit ovat tehneet jotain ihailtavaa jo nuorena. Nuorin USA:n edustajainhuoneeseen valittu nainen Alexandria Ocasio-Cortez ja WikiLeaks-vuotaja Chelsea Manning ovat esimerkkejä heidän valitsemistaan sankareista. Heitä yhdistää ennakkoluulottomuus ja aitous tehdä omaa juttua välittämättä vihapuheesta ja vastustajista. Kukaan ei ole liian pieni tekemään suuria tekoja.

Sankaritarinoita nuorille -mesenaattikampanja käynnistyy Helsingin Kirjamessuilla torstaina 24.10. Kallion ilmaisutaidon lukion opiskelijoita saapuu haastatteluun Rosebud-osastolla 6e48 olevalle lavalle klo 11.

Loka-marraskuun aikana pyörivän Sankaritarinoita nuorille -mesenaattikampanjan tarkoituksena on rahoittaa kirjan laadukas toteuttaminen ja palkkiot ahkerille lukiolaisille. Mesenaattikampanjaan pääset tutustumaan täältä.

Kirjailijakuva: Klaus Welp.

Jaa tämä: