Avainsana-arkisto: ilmastonmuutos

Lataa alkuperäinen kuva ▼

Yhdysvaltalaiset tutkijat ehdottavat napa-alueiden sulamisen pysäyttämistä tuulimyllyjen avulla

Risto Isomäen Sarasvatin hiekkaa -romaanissa esittämästä ajatuksesta on tullut yksi ihmiskunnan vakavasti otetuista hätävarasuunnitelmista. Yhdysvaltalaiset tutkijat esittävät, että Jäämeren kelluvien jäiden, Grönlannin mannerjäätikön sekä pohjoisten ikirouta-alueiden ja merenpohjan metaaniklatraattien sulaminen voitaisiin estää pystyttämällä merijäälle 10 miljoonaa pientä tuulimyllyä. Tuulimyllyt pumppaisivat talvisin jään alta vettä, niin että se jäätyisi. Tällöin kelluvien merijäiden paksuus ja pinta-ala kasvaisivat. Suurempi osa Jäämerestä pysyisi jäiden peittämänä ja voimakkaasti heijastavana läpi kesän.

Maailman johtaviin yleistajuisiin tiede- ja teknologialehtiin kuuluva New Scientist nostaa idean näkyvästi esille 31. elokuuta ilmestyneessä numerossaan.

Rowan Hooperin kirjoittama artikkeli Arctic rescue squad toteaa, että arktisten alueiden soista, ikiroudasta ja merenpohjan klatraattiesiintymistä voi pian vapautua niin paljon hiilidioksidia ja metaania, että ihmisen omat päästöt saattavat muuttua merkityksettömiksi.  Lisäksi jään peittämien alueiden supistuminen lämmittää ilmastoa voimakkaasti.  Arktisten alueiden suilamista ei kuitenkaan välttämättä enää ole mahdollista pysäyttää vain päästöjä vähentämällä, vaan se saattaa edellyttää myös toisenlaisia toimenpiteitä.  

New Scientistin artikkeli luonnostelee kolme erilaista hätävarasuunnitelmaa ja nostaa jääpeitettä vahvistavat ja laajentavat tuulimyllyt varteenotettavimmaksi vaihtoehdoksi. New Scientistin mukaan vettä jääkannen alta ylös pumppaavia tuulimyllyjä on hiljattain ehdotettu hätäratkaisuksi myös Etelämantereen sulamiseen.

Ajatuksen on esittänyt ensimmäisenä kirjailija Risto Isomäki vuonna 2005 ilmestyneessä, kymmenelle kielelle käännetyssä romaanissaan Sarasvatin hiekkaa (Tammi, 2005).  New Scientistin juttu ei mainitse, että idean ensiesiintyminen on tapahtunut tieteisromaanissa jo 14 vuotta aikaisemmin.  

Isomäen romaanissa hallitukset yrittävät pysäyttää arktisten alueiden sulamisen 200 000 suuren, vahvistetuille merijäälautoille pystytetyn tuulimyllyn avulla. Steve Deschin ja muiden Arizonan yliopiston tutkijoiden ehdottama hanke puhuu kymmenestä miljoonasta pienemmästä tuulimyllystä.

“Kaksi noihin aikoihin esittämistäni B-suunnitelmista, joiden avulla arktisten alueiden sulaminen voitaisiin hätätilassa pysäyttää, on nyttemmin noussut tiedeyhteisön piirissä varteenotettaviksi luokiteltujen ehdotusten joukkoon”, sanoo Isomäki. “Toinen on ylimääräisen merijään tuottaminen tuulimyllyjen avulla ja toinen on pohjoisten metsien heijastavuuden parantaminen lehtipuiden ja lehtikuusien osuutta lisäämällä sekä kasvattamalla metsissä suuria puita aiempaa harvemmassa.”

“Tärkein tuolloin tekemäni ehdotus eli talviaikaisen pilvipeitteen vähentäminen napa-alueilla on valitettavasti edennyt selvästi takkuisemmin.  Tiedeyhteisö puhuu edelleen pelkästään pilvipeitteen lisäämisestä ja pilvien muuttamisesta voimakkaammin heijastaviksi, vaikka napa-alueilla talviaikaisen pilvipeitteen vähentämisellä olisi vielä paljon suurempi viilentävä vaikutus.  En tiedä miksi tämä idea lyö itsensä läpi niin hitaasti.  Ehkä talvisten pilvien lämmittävä vaikutus on itsestään selvyys ainoastaan ihmisille, jotka elävät hyvin kaukana pohjoisessa. Kuten suomalaisille”, pohtii Isomäki.

Isomäen viimeisin kirja Miten Suomi pysäyttää ilmastonmuutoksen (Into, 2019) keskittyy suomalaisten yritysten, yliopistojen ja kansalaisjärjestöjen kansainvälisesti merkittäviin ilmastoprojekteihin. Isomäki kirjoittaa parhaillaan myös Vedenpaisumuksen lapset -nimistä romaania, joka on “eräänlainen jatko-osa” Sarasvatin hiekalle.

Risto Isomäki (s. 1961) on laaja-alainen ja arvostettu kirjailija, kolumnisti ja ympäristöaktivisti. Hän on julkaissut yli 20 romaania ja tietokirjaa. Sarasvatin hiekkaa (Tammi 2005) oli Finlandia-ehdokas ja voitti Tähtivaeltaja- ja Kiitos kirjasta -palkinnot. Romaanista tehty sarjakuva voitti Sarjakuva-Finlandian. Isomäen kirjoja on käännetty lähes 20 kielelle, ja hänelle on myönnetty myös European Science Fiction Associationin palkinto.

Risto Isomäki kertoo, miten Suomi voi auttaa koko maailmaa vähentämään päästöjään ja tulla kansainväliseksi sankariksi Turun Kirjamessuilla huomenna perjantaina 4.10. kello 13.50 Jukola-salissa.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Hanna Nikkanen työryhmineen on saanut tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon teoksestaan Hyvän sään aikana

Hanna Nikkanen & työryhmä ovat tänään saaneet opetusministeriön myöntämän tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon teoksestaan Hyvän sään aikana – Mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken.

Valtionpalkinnon perusteluissa todetaan: “Kirjan tavoitteena ei ole kuvata ilmastonmuutosta vain tulevien sukupolvien haasteena vaan koko ajan tapahtuvana mullistuksena. Tämän lupauksen kirja lunastaa erinomaisella feature-journalismista tutulla otteella, jossa asiat tuodaan esille ihmisten ja tekojen kautta. Tietokirjoittajat vievät lukijan tutkimusmatkalle Suomeen, jossa eletään jo kaikenmuutoksen (everything change) keskellä. Juttutyypit vaihtelevat talousjournalismista henkilöpotretteihin, paikallisjournalismista politiikkaan.
Erityiskiitoksen ansaitsee myös kirjan esteettinen ulkoasu, jossa kuvat ja tietokuviot välittävät tietoa ja herättävät tunteita.
Kirja todistaa, että ilmastojournalismi voi olla kiinnostavaa ja mukaansatempaavaa, pelottavaa mutta myös toiveikasta.”

Julkaisuvuonnaan 2017 Hyvän sään aikana palkittiin myös Kanava-palkinnolla vuoden parhaana tietokirjana ja valittiin tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaaksi.

Kirja kertoo muutoksista Suomessa nyt ja lähitulevaisuudessa. Tarkastelussa ovat muun muassa suomalainen teollisuus, edustuksellisen demokratian kipupisteet, uhat torjuva ihmismieli sekä ilmastokriisin ratkaisuehdotukset.

Yli 300-sivuisen kirjan teko aloitettiin tammikuussa 2017 ja saatiin päätöksen reilu puoli vuotta myöhemmin. Sen 64 valokuvassa näyttäytyy metsien, keskiluokkaisen kulutuksen ja teknologian Suomi: tuttu maa, joka saa outoja piirteitä ilmaston muuttuessa.

“Ilmastonmuutos pysytteli pitkään sekä politiikan että journalismin marginaalissa. Silti tiedämme, että se on aikamme tärkein aihe, ja sen kautta tulevat sukupolvet tulkitsevat tekojamme”, Hanna Nikkanen sanoo.

“Kirjanteon aikana Donald Trumpista tuli Yhdysvaltain presidentti ja hän ryhtyi irrottamaan maataan Pariisin ilmastosopimuksesta. Se saattaa lopulta olla siunaus ilmastoponnisteluille. Aihe on noussut ennennäkemättömällä tavalla uutisiin, politiikkaan ja kahvipöytäkeskusteluihin, myös Suomessa. Kirjastamme rakentui muotokuva Suomesta historiallisena hetkenä, kahden aikakauden rajalla.”

Usein kuulee puhuttavan, että Suomi kuuluu ilmastonmuutoksen voittajiin. Saanemme tulevina vuosikymmeninä pidemmän kasvukauden, kun olosuhteemme lähenevät Puolan tai jopa Unkarin nykyilmastoa. Samalla menetämme kymmeniä eläinlajeja varsinkin Pohjois-Suomesta, mutta myös makeutuvasta Itämerestä. Lämpenevät talvet ja lisääntyvä kosteus uhkaavat viljelylajikkeita. Etelä-Euroopan, Afrikan ja Lähi-idän kurjistuvat viljelyolosuhteet ajavat ihmisiä kohti pohjoista, ja vastuumme sekä turvapaikan antajana että ruoan tuottajana kasvaa.

Ilmastonmuutos ravisuttaa myös Suomen taloutta. Raaka-ainetuotanto ja biotalous toimivat vaikeilla markkinoilla, kun kovien päästötavoitteiden myötä energiasyöppöjä aloja rankaistaan, sijoittajaraha virtaa pois fossiililiiketoiminnasta ja hiilinieluina toimivia metsiä halutaan suojella. Samalla avautuu uusia menestymisen mahdollisuuksia.

Työryhmä on paneutunut myös ruokakulttuuria, asumista ja liikkumista myllertäviin muutospaineisiin. Hyvän sään aikana selvittää, onko Helsingin metro turvassa merenpinnan nousulta, pohtii tavaroiden korjaamiseen kannustavan veropolitiikan mahdollisuutta ja esittää pienen puolustuspuheenvuoron muovipakkauksille.

Kirja ravistelee mielikuvaa, jossa yksilön pienet kulutusteot ovat ainoa tie pelastukseen. Tulossa on suuremman mittakaavan muutoksia: sääntöjä ja veroja, hyvästejä halvoille polttoaineille, lyhyille lennoille sekä kahden euron jauhelihapaketeille. Hyvän sään aikana piirtää pisteen huolettoman kulutuksen aikakaudelle ja katsoo uteliaasti kohti tulevaisuuden Suomea.

Into Kustannus onnittelee työryhmää: Hanna Nikkanen, Silja Annila, Elli Harju, Sanni Harmanen, Tiina Heikkilä, Juho Kankaanpää, Esa Keskinen, Ella Kiviniemi, Minea Koskinen, Linda Manner, Sanni Mattila, Jannika Melkko, Erkki Mervaala, Markus Mäki, Samuli Niinivuo, Alma Onali, Sanna Pekkonen, Lasse Poser, Johannes Roviomaa, Reetta Rönkä, Sinikka Suominen ja Kaisa Uusitalo.

Lue lisää:
Hyvän sään aikana – Mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken

Jaa tämä: