Avainsana-arkisto: historia

Lataa alkuperäinen kuva ▼

Miten Suomeenkin aseita myynyt asekauppias perustelee ammattinsa

Syksyllä 1939 Suomi oli yksin ja avuton Venäjän uhan alla ja aseista oli huutava pula. Kuka oli saksalainen Willi Daugs, joka varusti suomalaiset sotilaat kivääreillä?

Matti Blomqvistin kirja avaa salaperäisen asekauppiaan elämän. Kirja on romaani, joka on kirjoitettu faktatietoon perustuen. Willi Daugs pakeni Gestapoa Suomeen vuonna 1937. Kotona Berliinissä Daugsia odotti kolme raskasta syytettä, sillä hän oli myynyt sota-aseita väärille tahoille ja tehnyt asekauppoja yhdessä tunnettujen juutalaisten kanssa. Raskain Daugsin rikoksista oli rahavarojen piilottelu ulkomaille, josta natsien hallitsemassa Saksassa rangaistiin teloituksella.

Daugsin salaisia asekauppoja Suomen asevoimien kanssa ruodittiin kovin sanoin suomalaisessa lehdistössä, mutta talvisodan lähestyessä Daugs oli yksi niistä asekauppiaista, joka varusti suomalaiset sotilaat. Ensimmäisen maailmansodan sotaveteraanina Daugsilla ei ollut moraalista suhdetta aseisiin vaan suhtautui niihin yhtä käytännöllisesti kuin moottoreihin tai mittareihin:

”Pidin sotaa pohjimmiltaan taloudellisena ratkaisuna. Uskoin vilpittömästi, että sota voitiin tehokkaimmin välttää varustautumalla sitä varten riittävän perusteellisesti.”

Elämäni asekauppiaana kertoo liikemies Willi Daugsin tarinan vuodesta 1918 -1956.

Daugs riitaantui Risto Rytin kanssa asekauppaan liittyvien maksujen takia ja kosti ostamalla Rytin himoitseman Vanajanlinnan kartanon. Riitaa ei sovittu koskaan. Daugs jatkoi pakoaan Tukholmaan ja Suomen Pankki joutui korvaamaan hänelle miltei kaiken Suomeen jääneen omaisuuden. Tukholmassa hänen omaisuuttaan havittelivat petolliset liikemiehet ja keinottelijat. Tekaistuista häväistysjutuista ja oikeusriidoista ei ollut tulla loppua. Vuonna 1949 Daugs onnistui katoamaan jäljettömiin.

Matti Blomqvist (s. 1959) on Helsingissä asuva esikoiskirjailija, joka pitää arkistojen rauhallisesta tunnelmasta ja lintujen kiikaroinnista. Blomqvist on työskennellyt laskentatoimen opettajana, pörssianalyytikkona ja IT-konsulttina. Tätä kirjaa varten tarvittiin osaamista ja kokemusta kaikilta näiltä alueilta. Willi Daugsin jännittävään tarinaan Blomqvist tutustui työskennellessään Bensowin pankkiiriliikkeessä. Kulmahuoneen vanhoista nappasohvista saattoi silloin vielä aistia sikarin tuoksua niiltä ajoilta, kun Willi Daugs ja Yrjö Bensow keskustelivat siellä liiketoimistaan.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Onko suomalainen identiteettimme pelkkä myytti vai vaikuttaako kotipaikka aidosti luonteeseen?

Mistä meidän identiteettimme tulee? Ovatko hämäläiset oikeasti hitaita, pohjalaiset ylpeitä tai savolaiset lupsakoita? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin Matkalla Suomeen etsii vastausta.

Reissaava kirjailija Ville-Juhani Sutinen vie meidät matkalle Suomeen ja retkelle mielikuvien historiaan. Kirjassa selvitetään, mitä Suomen eri alueet ja heimot ovat vuosisatojen aikana merkinneet, ja mitä niistä on nykyisin jäljellä. Sutinen tutkailee, mikä on tarua ja mikä totta Suomen alueellisissa myyteissä ja miten tämä on vaikuttanut meidän kansalliseen identiteettiimme.

Tämän päivän Maamme kirja kertoo myös paikallisuuden merkityksestä globalisaatiossa

Moni asia on muuttunut, ja kansallismaisemien keskellä kohoaa nykyään supermarketteja ja ketjuhotelleja. Samalla maakunnalliset ihanteet ovat tulossa jälleen muotiin, tai niin alueelliset imagokampanjat ja paikalliset yritykset ainakin väittävät. Kieliikö viime aikoina uudelleen virinnyt heimoinnostus aidosta maakunnallisesta renessanssista vai onko se vain markkinoinnin luomaa? Säilyttääkö Bomban kylpylä palan myyttistä Karjalaa, ja onko kyläkauppias Vesa Keskinen tämän päivän Jaakko Ilkka?

Ville-Juhani Sutinen on Jyväskylässä asuva kirjailija, kääntäjä ja valokuvaaja. Tietokirjoissaan Sutinen on käsitellyt lukuisia aiheita, esimerkiksi siirtolaisuutta, Arktista aluetta, Venäjää ja Yhdysvaltoja. Hän oli tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana vuonna 2019 yhdessä Ville Ropposen kanssa kirjoittamallaan teoksella Luiden tie (Like) ja voitti vuonna 2020 Vuoden matkakirja -palkinnon teoksellaan Arktis -likaista lunta.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Mitä Paavo Haavikko todella sanoi?

Matti Salminen keskittyy teoksessaan Haavikon yhteiskunnalliseen tuotantoon. Kirja Paavo Haavikon linja kertoo, miten ylistetystä runoilijasta kasvoi vuosikymmenten mittaan tiukka aikalaiskeskustelija ja yhteiskuntakriitikko.

Taiteen akateemikko, kirjailija Paavo Haavikko (1931–2008) oli yksi Suomen kansainvälisesti tunnustetuimmista ja käännetyimmistä kirjailijoista. Suomessa Haavikon maine oli kuitenkin hyvin kaksijakoinen. Runoja, näytelmiä, tv-käsikirjoituksia ja oopperalibrettoja kiiteltiin, mutta kirjailijan historiateokset, yhteiskuntakriittiset kirjoitukset sekä hänen antamansa televisio- ja lehtihaastattelut herättivät kipinöivää keskustelua, Haavikon sanoin tässä ”korkeakoulutetussa, mutta sivistymättömässä maassa”.

Paavo Haavikon lempiaiheita olivat suomalainen konsensus ja propaganda sekä kaikkialle levinnyt opportunismi ja pikkuporvarillisuus. Kirjailijan linja oli niin tiukka, että pahimmillaan – tai parhaimmillaan – hän sai vastaansa niin historiantutkijat, poliitikot kuin valtamedian edustajatkin.

Haavikko katsoi, että kirjailijan on kyettävä kirjoittamaan maailmasta sellaisena kuin hän itse sen näkee ja kokee – valmiiksi pureskeltu tieto ei hänelle kelvannut. Oman historiankirjoituksensa hän sanoi olevansa kirjoittamista historiasta, ei historiantutkimusta akateemisessa mielessä.

Kirjoituksillaan Paavo Haavikko loi omanlaisensa kertomuksen maailmasta ja erityisesti Suomen historiasta.

Matti Salminen on 65-vuotias tietokirjailija ja yhteiskuntatieteiden maisteri. Paavo Haavikon linja on hänen seitsemäs tietokirjansa. Salmisen tunnetuimpia teoksia ovat Yrjö Kallisen elämä ja totuus (2011), Pentti Haanpään tarina (2013), Toisinajattelijoiden Suomi (2016) ja Erno Paasilinnan kirjallinen elämä (2018). Lisäksi hän on toimittanut viisi Pentti Haanpään teosta, joista viimeisimmän Pentti Haanpään parhaat (2018) yhdessä Petri Laukan kanssa.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Parisen sataa suomalaista työskenteli Kongossa brutaalin siirtomaahallinnon aikana ja kotimaan lehdistö raportoi julmuuksista

Akseli Leppänen ja tuhannet muut skandinaavit matkasivat Kongoon työn perässä vuosina 1880–1930. Ilman pohjoismaalaisia orjavaltioksi kutsutun ja kumiterrorin uhriksi joutuneen  Kongon siirtomaajärjestelmän ylläpitäminen ja rikkaiden luonnonvarojen ryövääminen ei olisi ollut mahdollista. 

Jouko Aaltosen ja Seppo Sivosen kirja Kongon Akseli – suomalaiset ja skandinaavit kolonialismin rakentajina paljastaa pohjoismaalaisten olleen merkittävässä roolissa Kongon riistossa. Kirja perustuu monipuoliseen lähdeaineistoon ja sisältää ainutlaatuisia kuvia.

Muiden siirtomaavaltojen kilpailua pelännyt Belgian kuningas Leopold halusi yksityisomistuksessaan olleen vapaavaltion raakalaismaiseen siirtomaa-armeijaan erityisesti skandinaaveja. Siirtomaa-armeijan johtoon nousi tanskalainen. Suomalaiset puolestaan yhdessä muiden pohjoismaalaisten kanssa työskentelivät Kongo-joen laivamiehinä huolehtien Kongon kumin, palmuöljyn ja muiden luonnonvarojen virtaamisesta maailmanmarkkinoille.

Miten ihminen muuttuu hurskaasta henkilöstä ruoskanheiluttajaksi?

Kongoon matkannut konemies Akseli Leppänen (1879–1938) oli rehti, hyväsydäminen ja uskovainen mies, joka kohtaa nopeasti kolonialismin julman todellisuuden. Se laittaa lopulta Akselin omat asenteet koetukselle. Väkivaltaa karsastava Akseli muuttuu itsekin ruoskanheiluttajaksi. Kongossa moni suomalainen sairastui ja pettyi. Eivät kuitenkaan kaikki. Akseli Leppänen palasi Kongosta Suomeen vuonna 1931 vauraana miehenä, joka oli konemiehestä kohonnut siirtomaainsinööriksi ja valtiollisen laivatelakan johtajaksi.

Suomalaiset lehdet raportoivat terrorista

Myös suomalainen lehdistö oli hyvin perillä Kongon julmuuksista ja kirjoitti niistä maakuntalehtiä myöten 1880–1920-luvuilla. Varsinkin lähetystyöhön liittyvä lehdistö julkaisi tietoja Kongon kumiterrorin kauheuksista ja ihmisten silpomisista hyvin varhain. Belgialaiset ja muut eurooppalaiset olivat menneet Kongoon viemään valoa ja sivistystä, mutta pian tuli ilmi, että käynnissä oli kansanmurha. Se ei ollut suunnitelmallinen, mutta käytännössä yksi suurimmista vainoista ihmiskunnan historiassa. Kongon väkiluku laski kumiterrorin seurauksena 1880-luvulta 40 vuodessa 20 miljoonasta 10 miljoonaan.

Kongolla on pitkä ja synkkä siirtomaahistoria

Ennen kumiterroria arabit olivat harjoittaneet alueella orja- ja norsunluukauppaa. 1910-luvulla käynnistyi palmuöljybisnes, joka jatkuu vielä tänäkin päivänä, kuten kaivostoimintakin mineraalirikkaalla maaperällä.

Jouko Aaltonen on dokumenttielokuvantekijä, tuottaja ja tietokirjailija. Hän on myös tutkija ja Aalto-yliopiston dosentti. Aaltonen ohjasi elokuvan Akseli Leppäsestä vuonna 2009.

Seppo Sivonen on yleisen, erityisesti Afrikan historian dosentti, joka on kirjoittanut useita teoksia Afrikan ja Aasian historiasta, kolonialismista ja eri kulttuurien kohtaamisesta.

Tekijöiden aiempi kirja Orjia ja isäntiä (2019) sai Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon ja oli ehdolla Kanava-palkinnon saajaksi.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Innon uutuuskirjoissa rangaistuspataljoonan vaiheita, Ruotsi-Suomen orjakauppaa ja kohtalokas tutkimusmatka

Mauri Paasilinna kuvaa jatkosodanaikaisen rangaistuspataljoonan vaiheita uutuuskirjassaan Mustan nuolen miehet. Jouko Aaltosen ja Seppo Sivosen teos Orjia ja isäntiä puolestaan valottaa, miten orjakaupan tarina on myös meidän tarinamme. Tämän lisäksi Aura Koiviston Mies ja merilehmä kertoo luonnontutkija Georg Stellerin huikean tutkimusmatkan Alaskaan. Käännöskirjallisuuden puolella John Seedin Ymmärrä Marxia (suom. Kalevi Suomela) syventyy tarkastelemaan ajattelijaa, jonka vaikutus historiaan ja akateemiseen maailmaan on valtava.

Kirjailija Mauri Paasilinna johdattelee meidät uutuuskirjassaan Mustan nuolen miehet alikersantti Aron johtamaan sotilasyksikköön, joka ei ole maineeltaan parhaasta päästä. Ryhmä on osa Mustan nuolen pataljoonaa, joka koostuu eturintamaan laitetuista, vankilasta värvätyistä murhamiehistä ja rintamakarkureista. Miehiä yhdistää hihamerkki, joka osoittaa heidän kuuluvan rangaistuspataljoonaan, jota muut vieroksuvat. Aron pohtiessa, kuinka hän selviytyy sodassa sellaisen rosvolauman kanssa, juna kulkee vääjäämättömästi kohti määränpäätään samalla kun sekä hänen että miesten tunnelmat synkkenevät.

Ensimmäisen kirjansa jo kymmenvuotiaana julkaisseen Aura Koiviston Mies ja merilehmä  puolestaan vie lukijansa intohimoisen saksalaisen tiedemies Georg Stellerin kohtalokkaalle tutkimusmatkalle 1700-luvulle. Steller purjehti 1740-luvulla Alaskaan legendaarisen Vitus Beringin retkikunnan jäsenenä. Tiesitkö, että matkan aikana Steller löysi lukuisia uusia eläin- ja kasvilajeja, muun muassa stellerinmerilehmän, jota kukaan muu tutkija ei koskaan nähnyt: laji kuoli sukupuuttoon vain 27 vuotta myöhemmin. Yksi luuranko on säilynyt meillä Suomessa, Helsingin Luonnontieteellisessä museossa.

Elokuvaohjaaja Jouko Aaltosen ja yleisen historian dosentti Seppo Sivosen uutuusteos Orjia ja isäntiä asettaa suurennuslasin ruotsalais-suomalaisen siirtomaaherruuden aikakaudelle. Vuonna 1784 kuningas Kustaa III hankki Kari­bialta pikku­riikkisen Saint-Barthélemyn kalliosaaren, josta tuli hyvän sataman ansiosta orjatalouden solmukohta. Tiesitkö, että saaren ylläpitämiseen osallistuivat myös suomalaistaustaiset kuvernöörit, sotilaat ja merimiehet? Onko orjakaupan tarina näin ollen myös meidän suomalaisten tarina? Tähän kysymykseen kirja tarjoaa näkökulmia.

Historiantutkija John Seedin Ymmärrä Marxia (suom. Kalevi Suomela) selvittää, mitkä olivat yhteiskuntafilosofi Karl Marxin keskeiset ajatukset. Miksi Marx ajatteli ja kirjoitti niin kuin teki? Mikä oli se maailma ja se poliittinen ympäristö, johon hän reagoi? Kirja avaa oleellisia näkökulmia, jotka auttavat sijoittamaan Marxin ajatukset poliittisen ajattelun historiaan ja tämän päivän yhteiskuntapoliittiisiin keskusteluihin.

Arvostelukappaleet: arvostelukappaleet@intokustannus.fi

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Lauri Nurmi paljastaa mikä johti Timo Soinin ja Jussi Halla-ahon välirikkoon

Lauri Nurmen 24.10. julkaistava kirja Perussuomalaisten hajoamisen historia kertoo yhden nykyaikamme kovimman poliittisen kamppailun syyt ja taustat useiden eri puolueiden lähteiden pohjalta.

Kirja julkaistaan tiedotustilaisuudessa
tiistaina 24.10. kello 9.30
Akateemisessa kirjakaupassa (Keskuskatu 1, Helsinki, 2. kerros).
K
irjan kirjoittaja Lauri Nurmi on paikalla.

Kirjan yleisöjulkistus on Helsingin kirjamessuilla torstaina 26.10 klo 12–12.30 Aleksis Kivi -lavalla.

Jussi Halla-ahon ja Timo Soinin välillä käytiin pitkä valtataistelu. Polttavassa uutuuskirjassa politiikan toimittaja Lauri Nurmi kertoo runsaasti uutta tietoa perussuomalaisten sisäisistä jännitteistä, Halla-ahon noususta puolueen johtoon, etukäteen laaditusta soinilaisten varasuunnitelmasta ja muiden hallituspuolueiden osuudesta perussuomalaisten hajoamisessa.

Kirja kertoo asioista, joista poliitikot eivät koskaan puhu julkisesti. Ääneen pääsevät – nimillään tai luottamuksellisesti – kymmenet tapahtumiin eri vaiheissa osallistuneet poliitikot, joita Nurmi on haastatellut.

Kirja on kertomus vaikeudesta nostaa populistipuolueen kannatusta ja säilyttää puolueen yhtenäisyys.

Aamulehden ja Lännen median toimittaja Lauri Nurmi ennakoi puolueen hajoamista jo kaksi vuotta sitten.

Lauri Nurmi (synt. 1980) on Aamulehden Lännen Mediassa työskentelevä politiikan toimittaja, joka työssään analysoi suomalaista valtapolitiikkaa.

Keväällä 2017 Sanomalehtien Liitto palkitsi Nurmen vuoden 2016 parhaan näkökulmakirjoituksen kirjoittajana Vuoden paras -kilpailussa. Raati perusteli Nurmen ykkössijaa hänen Syyria-aiheisen tekstinsä rohkeudella ja tiukalla näkökulmalla.”Juttu on samalla historiatietoinen ja sidottu tähän aikaan. Kirjoittaja perustelee näkemyksensä, tekee synteesin ja pitää lukijan mukana riippumatta hänen taustatiedoistaan aiheessa”, ammattilaisraati arvioi. Samalla analyyttisellä, faktapohjaisella, rohkealla ja mukaansa tempaavalla kirjoitusotteella Nurmi kertoo perussuomalaisten hajoamisesta.

Kirja julkaistaan 24. lokakuuta, jolloin se myös on kirjakaupassa.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Sakari Pälsi – Elämä ja työt

Tekisi mieli lähteä eteenpäin etsimään uusia nähtäviä seutuja maailmasta. Pitäisi nähdä kaikki, mitä on olemassa…

Sakari Pälsi (1882–1965) oli suomalainen tutkimusmatkailija, arkeologi, kirjailija, valokuvaaja ja elokuvantekijä. Pälsin elämäntyö tarkastelee ihmisluonnetta laajasti: teemoina ovat suhteemme kanssaihmisiin ja luontoon sekä ihmiskunnan aikaansaannokset kautta aikojen. Hänen työnsä arkeologina, kansatieteilijänä, kuvaajana ja kirjailijana saa 2000-luvulla uuden arvioinnin ja päivityksen seitsemäntoista taiteen ja tieteen asiantuntijan voimin. Moniulotteisessa muotokuvassa on valoa ja varjoa.

Mirja Metsolan ja Jukka Relaksen toimittamassa kirjassa Sakari Pälsi – Elämä ja työt tutustutaan päähenkilöön, hänen matkoihinsa ja tapaamiinsa ihmisiin 1800-luvun puolelta 1960-luvulle. Runsaasti kuvitettuun teokseen sisältyy myös ainutlaatuista kirje- ja muistikirja-aineistoa, ennen näkemättömiä valokuvia sekä Pälsin lyhyitä aiemmin julkaisemattomia tekstejä. Kirjan artikkelit palvelevat myös arkeologian, valokuva- ja elokuvataiteen ja kirjallisuudentutkimuksen opetusta. Monikielistä lukijakuntaa palvelevat artikkeleiden englanninkieliset tiivistelmät.

Kirjan kirjoittajat ovat arkeologeja, kansatieteilijöitä, lingvistejä, tietokirjailijoita, valokuvaajia, elokuvantekijöitä sekä Pälsin kirjallisen tuotannon ja hänen synnyinseutunsa Lopen tuntijoita.

 

Mirja Metsola & Jukka Relas (toim.): Sakari Pälsi – Elämä ja työt (Into, 2017)

ISBN: 978-952-264-745-0

390 sivua

Sakari Pälsi – elämä ja työt

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Pieni kansa pyristeli – uutuuskirja itsenäisen Suomen vaiheista

Petri Laukan uutuuskirja kertoo 100-vuotiaan Suomen vaiheista. Pieni kansa pyristeli – sata tarinaa itsenäisestä Suomesta esittelee lukijalle merkittäviä tapahtumia, ilmiöitä ja vaikuttajia kulttuurin, politiikan, sodankäynnin ja arjen kentiltä aina itsenäistymisestä nykyhetkeen.

”Sisällissotaan päätyneet ääripäät, punaiset ja valkoiset, muokkasivat toisistaan kammottavia mielikuvia, joita vastaan he hyökkäsivät ensin kirjoituksin, lopulta asein. Sen aikaisena somena toimivat kunkin ryhmittymän julkaisemat lehdet ja painatteet sekä joukkokokousten kiihotuspuheet.”

Katsaus kansakunnan menneisyyteen auttaa hahmottamaan nykyajan muutoksia historian näkökulmasta. Satavuotias tasavalta on aina ollut muutoksessa.

Aatteet, asenteet, muoti ja päätöksentekomallit ovat imeytyneet Suomeen sekä idästä että lännestä. Ideologiat ovat saaneet Suomeen tultuaan kummallisia piirteitä. Rotuopin avulla löytyi kansan heikko viinapää. Äärioikeistolaiset ryhtyivät tekemään maailmankatsomuksensa nojalla väkivaltaisia muilutuksia, kommunistit järjestivät vallankumoukseen tähtääviä lakkoja. Keskustalla oli halu pitää sama, muistinsa menettänyt vanhus presidenttinä ikuisesti. Ja niin edelleen.

Euroopan peräkolkkana pidetty maa on osannut käyttää perifeeristä tarkkailuasemaansa hyödykseen. Suomalaiset kävivät menestyksekkäästi kauppaa Neuvostoliiton kanssa: Kokaiinin ja amfetamiinin salakuljetuksella 1920-luvulla alkanut kauppa huipentui kokonaisten kaupunkien rakentamiseen itärajan taakse. Suomi on osannut kehittää läntistä teknologiaa ja keksiä uutta: Teollisuushistorian mahtavin menestystarina päättyi vasta 2000-luvulla, kun Nokian pääkonttoriin Espoon Keilaniemeen tuotiin Kaliforniasta ostettu iPhone-puhelin. Hopeinen suorakaide luhisti pian kaiken.

Petri Laukka on filosofian tohtori ja kulttuurihistorioitsija. Hän työskentelee sanomalehti Kalevassa Oulussa, jossa hän on toiminut kulttuuritoimituksen päällikkönä, uutispäällikkönä ja pääkirjoitustoimittajana. Laukka on aiemmin julkaissut 70-luvun kulttuurielämää luotaavan kirjan Remu ja Hurriganes Kekkoslovakiassa (2014) ja artikkeleita yliopistollisissa julkaisuissa. Hän on luennoinut Suomessa ja ulkomailla.

https://kauppa.intokustannus.fi/kirja/pieni-kansa-pyristeli/

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan historia julkaistaan kirjana

 

Tervetuloa Maritta Pohlsin kirjoittaman Viini, laulu ja taustajoukot − Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan historia -kirjan julkistamistilaisuuteen maanantaina 23.5. kello 14.0016.00. Tilaisuus järjestetään Hotelli- ja ravintolamuseossa, Kaapelitehtaalla osoitteessa Tallberginkatu 1 G, Helsinki. Kirjan julkaisee Into Kustannus yhteistyössä Palvelualojen ammattiliitto PAMin kanssa.

Viini, laulu ja taustajoukot kertoo ravintoloissa, kahviloissa, baareissa, työpaikkaruokaloissa ja majoitusliikkeissä työskentelevien ihmisten työstä 1930-luvulta 1990-luvulle. Kirja kuvaa yhden matalapalkka-alan palkkausjärjestelmän muodostumista: lähtökohtaa naispalvelijan palkkauksesta, palkkasäännöstelyn naispalkkaluokkia ja hidasta hivutusta kohti teollisuuden palkkoja.

Kirjassa kuvataan Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL:n tekemää työtä alan työntekijöiden aseman parantamiseksi ja kerrotaan siitä, miten omistajan taloudessa elävät palkolliset muuttuivat itsenäisiksi ammatti- ihmisiksi. HRHL:n historian kautta seurataan, mikä on palvelualan liiton asema suomalaisessa ammattiyhdistysliikkeessä ja miksi naisia ei juuri näy liittojen ja keskusjärjestöjen johtotehtävissä. Kirjassa nostetaan esille myös alan työntekijöiden ajatuksia turvattomuuden tunteen lisääntymisestä johtuen osa-aikaisuuden, ekstratyövoiman ja vuokratyön tullessa yhä yleisemmiksi työnteon muodoiksi.

Tilaisuudessa kuullaan kirjoittaja Maritta Pohlsin haastattelu sekä PAMin puheenjohtaja Ann Selinin sekä Into Kustantajan Jaana Airaksisen puheenvuorot. Tilaisuudessa on tarjolla aiheeseen liittyen kuohuviiniä ja cocktailpaloja 1930-luvun tyyliin. Tilaisuuden lopuksi osallistujilla on mahdollisuus tutustua museossa avoinna olevaan Rinta rinnan -näyttelyyn.  Median on mahdollista haastatella kirjantekijöitä historiallisessa miljöössä.

arvostelukappaleet@intokustannus.fi

lisätiedot: timo.forss@intokustannus.fi 040 5332961

Ilmoittautumiset tilaisuuteen 20.5. mennessä timo.forss@intokustannus.fi

 

Jaa tämä: