Avainsana-arkisto: elämäkerta

Lataa alkuperäinen kuva ▼

Juha Heinonen: Vankeinhoidon laadun kriittinen tarkastelu muurien sisältä

Entisen elinkautisvangin Juha Heinosen mukaan vankien kuntouttaminen yhteiskuntakelpoisiksi jää käytännössä sanahelinäksi. Vankilan tehtävä on yksinomaan tuomioistuimessa päätetyn tuomion täytäntöönpano. Kirjassaan Vanki 237/01 Heinonen avaa vankilan arkea ja käytäntöjä.

Juha Heinosen elämän taitekohta oli synkkä. Kohtalokas automatka heinäkuisena iltana 2001 päättyi kaksoismurhaan, josta Juha tapahtumien yhtenä osapuolena tuomittiin lopulta elinkautiseen vankeuteen. Neljätoista ja puoli kiven sisässä vietettyä vuotta tuovat näkökulman paitsi suomalaiseen vankeinhoitoon ja oikeuskäytänteen vallankäyttöön myös inhimillisen ihmisyyden oikeuksiin ja perusteisiin.

Vanki 237/01 syntyi Heinosen vankeusaikana Kylmäkosken suljetussa vankilassa. Kirjassa Heinonen avaa suljetun vankilan karua arkea, joka suurimmalle osalle kansasta on täysin tuntematon ja raakuudessaan jopa käsittämätön. Eri vankiloiden käytänteissä on paljon ristiriitoja. Esimerkiksi se, miten vankien kohtaamiset estetään lähes täysin suljetuilla osastoilla. Eristäminen tuskin edistää valmiutta palata yhteiskuntaan – päinvastoin.

Heinosen mielenterveyden pelasti taide. Vankeusajan työtoiminnassa hän pääsi perehtymään saven ja keramiikan saloihin ja laskee, että vankilavuosien aikana hänen käsiensä kautta kulki noin 12 000 kiloa savea.

”Keramiikan teko oli minulle suoranainen taivaan lahja ja yksi merkittävä keino selviytyä päivästä päivään, kuukaudesta toiseen ja vuodesta seuraavaan.”

Vanki 237/01 kuvaa vankien erilaiset taustat ja tarpeet

Vankeinhoidossa tulisi panostaa ammattitaitoiseen henkilökuntaan ja kiinnittää huomiota vankien monimuotoisuuteen, jotta alkoholistit, narkomaanit, asunnottomat ja tavikset saisivat räätälöityä kuntoutusta. Mielenterveysongelmat ja persoonallisuushäiriöt ovat vangeilla paljon yleisempiä kuin väestöllä keskimäärin. Päihderiippuvuus on kymmenkertaista.

”Väärältä puolelta muuria katsoessa kaikki näyttäytyy tavoittamattomana, korkealle ylös taivaaseen saakka piirtyvänä, vaikka toisaalta ajatellen; jos aidan takana ei ole mitään, eikä sen toisella puolella sen enempää, on täysin yhdentekevää, kummalla puolella aitaa seisoo.”

Juha Heinonen (s. 1966) on freelance-toimittaja ja -kirjoittaja, joka vapautui vankilasta vuonna 2014. Siviiliin astumisen kynnyksellä Heinonen työskenteli muun muassa Koko Teatterissa Helsingissä ja Legioonateatterissa Tampereella. Hän kirjoitti teatteri- ja kuunnelmakäsikirjoituksia, joista tunnetuimpia ovat Kuningaskahle (2009), Ääniä kiven sisältä (2012) sekä Toinen valinta (2014). Ennen vankilaan johtaneita tapahtumia Heinonen oli av-alan käsikirjoittaja osaksi omistamassaan yrityksessä. Nykyään hän suunnittelee ja ylläpitää yritysten web-sivustoja ja hoitaa näiden some-markkinointia kirjoittamisen ohessa.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Sodan jaloista selvinneen evakkotytön matka professoriksi ja naisvaltaisen hoitotyön puolestapuhujaksi

Suomen hoitotieteen äiti, Sirkka Sinkkosen resepti hoitajapulaan on alan arvostuksen lisääminen ja palkkojen nostaminen.

 

Piiasta professoriksi on tarina sodan alta kammottaviin olosuhteisiin piiaksi joutuneen evakkotytön matkasta kohti hyvinvointia ja tasa-arvoa. Se on kertomus merkittävästä ja ainutlaatuisesta elämäntyöstä, mutta se on myös suuri selviytymistarina.

”Suomea rääkättiin, mutta kuitenkin se jäi henkiin. Niin kävi myös minulle.”

Rankan lapsuuden ja työntäyteisen nuoruuden jälkeen professori emerita Sirkka Sinkkonen (s. 1935) aloitti terveydenhuollon hallinnon koulutuksen vuonna 1975. Tutkimustyönsä ansiosta hänestä tuli kysytty puhuja Suomessa ja maailmalla. Sinkkosen toiminnan taustavaikuttimia ovat olleet naisvaltaisen hoitotyön arvostuksen kohottaminen ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen.

Oikeudenmukaisuuden vaalija

Jo 1980-luvulla Sinkkonen tutki johtamista ja löysi selvän yhteyden ihmisläheisen johtamistyylin ja hoitohenkilöstön tyytyväisyyden välille. Hän oli myös ensimmäisten joukossa kysymässä palautetta potilailta. Myös potilaiden kokemaan hoidon laatuun osoitettiin selvä yhteys osastonhoitajien johtamistyylillä.  Sinkkosen jäädessä eläkkeelle Kuopion yliopistosta vuonna 1999, hoitotiedettä opetettiin maamme viidessä yliopistossa.

”Olen elänyt kotimaani kanssa sodat, köyhyyden, heikot terveysolot ja monenlaiset vaikeudet. Olen pyrkinyt kohti parempia aikoja opiskelemalla, itseäni sivistämällä sekä tekemällä paljon työtä. Ja olen päässyt poimimaan koulutuksen, edistyksen ja hyvinvoinnin hedelmiä.”

Kun Sirkka Sinkkoselta, 86, kysytään neuvoa hoitajapulaan ja pakoon hoitoalalta, selkeä vastaus kuuluu:

”Hoitotyön palkkausta on nostettava ja arvostusta lisättävä.”

Kirjailija Minna Kettunen (s.1968) on julkaissut elämäkertoja ja muita tietokirjoja, kolumneja, näytelmiä ja lauluja. Hänen teoksiaan ovat mm. Siamäk Naghianin uskomaton elämä – Tuulen kieltä etsimässä (Into Kustannus 2021) ja esikoisteos Halosen taiteilijasuku (Tammi 2001), joka oli Tieto-Finlandia-ehdokkaana.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Juice 70 vuotta! Tervetuloa Juice puhuu -kirjanjulkistamistilaisuuteen

Kansantaiteilija Juice Leskisen syntymäpäivää juhlistetaan tänään 19.2.2020 sekä Bar Loosessa että Helsingin Akateemisen Kirjakaupan Kohtaamispaikalla. Klo 17 alkava Bar Loosen tilaisuus on samalla Juice puhuu – Kootut muistelmat -kirjanjulkistamistilaisuus.

Suomirockin legenda Juice Leskinen täyttäisi tänään 70 vuotta. Edesmennyttä legendaa muistellaan tänään Bar Loosessa (Annankatu 21, 00100 Helsinki) klo 17 alkavassa kirjanjulkistamistilaisuudessaJuice puhuu perustuu leikkaamattomiin, alkuperäisiin haastattelunauhoihin, joita ei koskaan aikaisemmin ole päässyt julkisuuteen. Leskinen itse pyysi nauhat viimeisinä vuosinaan 2000-luvun alussa CD-levyille poltettuna antaakseen ne uudelle vaimolleen, koska ei itse jaksanut kertoa tälle tarinaansa.

 

Illan aikataulu:
17:00 Tilaisuus alkaa
18:00 Juice-paneelikeskustelussa kirjan tekijät Kaj Lipponen, Harri Tuominen, Waldemar Wallenius ja kirjailija Arno Kotro
19:00 Juho Pitkänen tulkitsee Juicea

Lisätietoja löydät täältä.

Juice puhuu – Kootut muistelmat teoksen tekijät Harri TuominenWaldemar Wallenius ja Kaj Lipponen saapuvat myös Arno Kotron haastateltaviksi Helsingin Akateemisen Kirjakaupan Kohtaamispaikalle tänään kello 17 (Kirjatalo, Keskuskatu 1, 00100 Helsinki).

Lue lisää tilaisuudesta täältä.

Lämpimästi tervetuloa molempiin tilaisuuksiin!

Arvostelukappaleetarvostelukappaleet@intokustannus.fi

Haastattelupyynnöt:
Camilla Gabrielsson
markkinointi- ja viestintäkoordinaattori
Puh. 045 668 2223
Sähköp. camilla.gabrielsson@intokustannus.fi

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Erakot, Juice Leskinen ja muita omintakakeisia suomalaisia

Juice Leskinen täyttäisi 70 vuotta 19. helmikuuta 2020, jolloin Into julkaisee ”Juice puhuu – Kootut muistelmat”. Ainutlaatuinen teos perustuu 40-tunnin leikkaamattomiin haastattelunauhoihin, joita ei koskaan aikaisemmin ole päässyt julkisuuteen. Juice oli luonteenlaadultaan erakko ja perin omintakeinen ihminen. Suomi on erakkojen luvattu maa, mutta erakotkaan eivät ole niinkuin ennen. Milla Peltosen ”Erakot – Omintakeisten suomalaisten elämäntarinoita” kertoo yhteiskunnan “ulkopuolelle” vetäytyneistä yksineläjistä. Se tutustuttaa lukijansa omintakeisiin persooniin pohjoisen erämaissa, korpien kätköissä, kaukaisilla saarilla ja vuorilla, peräkylillä ja kaupunkien reunamilla. Se kurkkii myös menneisyyteen ja kulttuuriseen kuvastoonkin, ja kertoo niin tunnettujen kuin tuntemattomien erakkojen kiehtovia tarinoita.

Marilyn, Syksyn sävel, Viidestoista yö, Ei elämästä selviä hengissä…
1990-luvun alkuun tultaessa Juice Leskinen oli muuttanut suomalaisen rockmusiikin.
Hän täytti 40 vuotta ja keskittyi myöhempinä vuosina kirjoittamiseen, perheeseen ja sairastamiseen. Tässä käännekohdassa toimittajat Harri Tuominen ja Waldemar Wallenius pistivät nauhurin pyörimään ja haastattelivat Juicea kuukausien ajan.
Tuloksena syntyi ensin huikea 40-tuntinen radio-ohjelma, ja nyt 30 vuotta myöhemmin kustannustoimittaja Kaj Lipponen on herättänyt henkiin alkuperäisestä haastatteluaineistosta teoksen Juice puhuu – Kootut muistelmat.
Ainutlaatuinen kirja perustuu leikkaamattomiin haastattelunauhoihin, joita ei koskaan aikaisemmin ole päässyt julkisuuteen. Se julkaistaan Juicen 70-vuotispäivillä 19. helmikuuta kello 18 Bar Loosessa (Annankatu 21, Helsinki), tervetuloa!

Suomi on erakkojen luvattu maa, mutta erakotkaan eivät ole niinkuin ennen. Tai ainakaan niinkuin yksioikoiset käsityksemme heistä. Keitä ja mitä erakot ovat? Miksi he ovat valinneet elämän muiden ulottumattomissa, vai ovatko? Mitä he haluavat elämäntavallaan sanoa, vai haluavatko? Mitä erakkous meikäläisissä oloissa oikeastaan merkitsee?
Kirjallisuudentutkija Milla Peltosen tietokirja Erakot – Omintakeisten suomalaisten elämäntarinoita kertoo yhteiskunnan “ulkopuolelle” vetäytyneistä yksineläjistä. Se tutustuttaa lukijansa omintakeisiin persooniin pohjoisen erämaissa, korpien kätköissä, kaukaisilla saarilla ja vuorilla, peräkylillä ja kaupunkien reunamilla.
Se kurkkii menneisyyteen ja kulttuuriseen kuvastoonkin, kertoo Lapin kultaerokkojen tarinoita ja kulkee legendojen jäljillä mutta keskustelee ennen muuta suomalaisten nykyerakkojen kanssa. Ja kertoo heidän kiehtovat tarinansa.

Jukka Tapio ”Waldemar” Wallenius on suomalainen musiikkijournalisti. Wallenius on uransa aikana perustanut viisi populaarimusiikkiin erikoistunutta lehteä (mm. Soundin), ja neljässä niistä hän on toiminut päätoimittajana. Lisäksi hän on juontanut 1980-luvun lopulla Yleisradion TV-musiikkiohjelmaa Yölinja ja työskennellyt myös tamperelaisessa Radio 957:ssa.
Harri Tuominen on Ylen musiikkitoimittaja, joka pitää Yle Radio 1-kanavalla maailmanmusiikki- ja jazz-ohjelmia. Hän toimi Radio 957:n musiikkipäällikkönä kanavan perustamisesta lähtien vuodesta 1985 vuoteen 1992 asti. Yle Radio Suomen musiikkitoimituksen päällikkönä Tuominen oli vuosina 1995–2003.
Kaj Lipponen on vuosaarelainen kustannustoimittaja ja suomentaja.
Milla Peltonen on pirkanmaalainen vapaa tutkija ja tietokirjailija, joka haaveilee hiljaisesta elämästä metsässä. Hänen edellinen teoksensa Paperilla seisova perkele – Hannu Salaman elämä ja kirjat (2016) oli arvostelumenestys.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Juice Leskinen omin sanoin, Millenniaalit ja ruokaväärennökset

19. helmikuuta 2020 on suomalaisen populaarikulttuurin merkkipäivä: Juice Leskisen syntymästä tulee silloin 70 vuotta ja Into julkaisee ”JUICE PUHUU – Kootut muistelmat”, joka perustuu Harri Tuomisen ja Waldemar Walleniuksen 90-luvun alussa tekemiin Juicen haastatteluihin. Heti loppiaisen jälkeen kauppoihin ilmestyy Tuija Sorjasen & Annina Vainion “Millenniaalit – Uuden vuosituhannen tekijät” ja Mari Koistisen “Syötkö väärennettyä ruokaa? – Elintarvikepetokset meillä ja muualla“. 

Kun Juice Leskinen täytti 40 vuotta 1990, hän oli jo noussut suomalaisen rock-musiikin legendaksi, ja keskittyi myöhempinä vuosinaan kirjoittamiseen, perheeseen ja sairastamiseen. Tässä käännekohdassa musiikkitoimittajat Harri Tuominen ja Waldemar Wallenius haastattelivat Juicea kuukausien ajan. Haastattelujen pohjalta tehtiin 40-tuntinen radio-ohjelma.
Juicen 70-vuotispäivänä 19.2.2020 ilmestyvä JUICE PUHUU – Kootut muistelmat perustuu näihin leikkaamattomiin, alkuperäisiin haastattelunauhoihin, joita ei koskaan aikaisemmin ole päästetty julkisuuteen. Leskinen itse pyysi 2000-luvun alussa nauhat CD-levyille poltettuna antaakseen ne uudelle vaimolleen, kun ei itse jaksanut kertoa tälle tarinaansa.

Miten toteuttaa unelmansa maailmassa, jonka ainoa varma asia on jatkuva epävarmuus? Tervetuloa millenniaalien, 1980–1990-luvuilla syntyneiden nuorten aikuisten maailmaan. Tuija Sorjasen & Annina Vainion Millenniaalit – Uuden vuosituhannen tekijät tarjoaa kiehtovan katsauksen siihen yhteiskuntaan ja tulevaisuuteen, jossa nuoret aikuiset elävät.
Edellisten sukupolvien turvallinen elämäntapa on muuttunut millenniaalien maailmassa säännöstä poikkeukseksi. Lyhytikäiset parisuhteet, työn epävarmuus ja huoli tulevasta ovat nuorille aikuisille uusi normaali. Millaista maailmaa tuo sukupolvi haluaa ja voi rakentaa?
Äänessä on 22 kirjaan haastateltua millenniaalia, joiden lisäksi kirjoittajat ovat hyödyntäneet tiedonhankinnassaan tilastoja, tutkimustietoa ja Tampereen yliopiston Jako kahteen? -tutkimushankkeen tuloksia. Haastateltavina on joukko millenniaalisukupolven vahvimpia ääniä. Muun muassa koreografi Sonya Lindfors, palkittu runoilija Susinukke Kosola, demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi ja trap-artisti Wille Hyvönen.
Kirjoittajat Tuija Sorjanen ja Annina Vainio ovat 1980-luvun lopussa syntyneitä journalisteja ja tietokirjailijoita, joita teoksen teemat koskettavat omakohtaisesti.

Ruokaväärennösten maailma on kirjava: värjättyä tonnikalaa, lyijyä sisältävää paprikajauhetta, naudaksi väitettyä hevosenlihaa… Elintarvikepetosten kiemurat ulottuvat syvälle ruokaketjuun, alkaen laittomista kasvinsuojeluaineista ja päättyen ravintoloiden työntekijöiden alipalkkaukseen. Mari Koistisen Syötkö väärennettyä ruokaa? – Elintarvikepetokset meillä ja muualla tarjoaa laajan kattauksen esimerkkejä elintarvikepetoksista ja kertoo niiden selvittelystä.
Kun ruokaväärennöksiä paljastuu, niiden takana ovat hyvin monenlaiset toimijat, niin yksittäiset pienet tahot kuin isot yrityksetkin. Vaikka ilmiö näyttäytyy helposti lähinnä muista maista tulevien kohu-uutisten kautta, niin myös suomalaiset tekevät elintarvikepetoksia.
Väärennösriskiä kasvattaa myös muun muassa ilmastonmuutos, joka muuttaa monien tuttujen kasvien viljelymahdollisuuksia ja vaikuttaa satomääriin. Syötkö väärennettyä ruokaa? tarjoaa kuluttajalle vinkkejä siihen, miten ruokaväärennösriskiä voi pienentää omilla valinnoilla.

 

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Gösta Sundqvist elää musiikissa ja kirjan sivuilla – useita julkistustilaisuuksia Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Kuopiossa

Suomirockin suurmies, Leevi and the Leavingsin nerokas Gösta Sundqvist (1957–2003), jätti pysyvän jäljen suomalaiseen sielunmaisemaan. Nyt julkaistava elämäkerta Gösta Sundqvist – Leevi and the Leavingsin dynamo pureutuu moniulotteiseen persoonaan myytin takana.
Julkisuutta ja keikkailua karttanut Gösta Sundqvist on ollut salaperäisyyden verhoama myytti. Hänen tekemistään lauluista, kuten ”Teuvo, maanteiden kuningas”, ”Pohjois-Karjala” ja ”Mitä kuuluu Marja-Leena?” on tullut klassikkoja, joissa suomalainen arkitodellisuus jäsentyy lempeän humoristiseksi kokonaisuudeksi. Lauluissaan Gösta oli aina heikoimman puolella.

Elämäkerta  koostuu työtovereiden ja ystävien haastatteluista, arkistomateriaalista sekä Sundqvistin laajan tuotannon esittelystä ja analysoinnista. Kirja valottaa myös Sundqvistin uraa jalkapallojoukkueen valmentajana, huikeita radio-ohjelmia, kuten Koe-eläinpuistoa, ja viimeisiä vuosia.Gösta Sundqvist – Leevi and the Leavingsin dynamo
Elämäkerran julkaisua juhlitaan useissa eri tapahtumissa:

Torstaina 16.8. klo 18.30 Timo Forss kertoo kirjasta Turun Akateemisessa kirjakaupassa

Tiistaina 22.8. osana Art Goes Kapakka -tapahtumaa pidetään Bat Dubrovnikissa Gösta-ilta, jossa on mm. yhteislaulua ja biisikilpailu.

Torstaina 24.8. Helsingin Taiteiden yössä on luvassa muun muassa yllätysnumero Akateemisessa kirjakaupassa, kun kello 18.30 lavalle nousee Ylioppilaskunnan laulajien kvartetti tulkitsemaan Leevi and the Leavingsin lauluja.

Lauantaina 26.8. klo 12.00 Forss keskustelee kirjastaan Rosebudin kirjateltassa Kuopion torilla

Lauantaina 2.9. klo 12.00 keskustelu jatkuu Työväenkirjallisuuden päivässä Työväenmuseo Werstaalla Tampereella

Perjantaina 29.9. klo 19.00 Timo Kalevi Forss analysoi Leevi and the Leavingsin tuotantoa Bar Dubrovnikissa Tutkijoiden yössä

Varsinaiset julkistuskonsertit Tavastialla ja Tampereen Pakkahuoneella ovat siirtyneet sairaustapauksen vuoksi. Lisätietoja lähiaikoina Tiketin sivuilla.

>> Tilaa Gösta Sundqvist – Leevi and the Leavingsin dynamo klikkamaalla tästä!