Lataa alkuperäinen kuva ▼

Risto Isom?en ?ljypalmukysymys julkistetaan ke 9.11. klo 13.30-14.30.

RISTO ISOMÄEN UUSI PAMFLETTI HAASTAA ÖLJYPALMUN KRIITIKOT

Risto Isomäen kirjoittama Into-pamfletti ÖLJYPALMUKYSYMYS julkistetaan keskiviikkona 9.11. kello 13.30-14.30 Lasipalatsissa, Helsingin kaupunginkirjaston Kohtaamispaikassa (Mannerheimintie 22-24, Lasipalatsin 2. kerros, Ravintola Lasipalatsin sisäänkäynti). Paikalla kirjan kirjoittaja Risto Isomäki. Tervetuloa!

ÖLJYPALMUKYSYMYS väittää, että trooppisten sademetsien ja turvemaiden ulkopuolella tapahtuva öljypalmujen viljely voi olla paras ja ekologisin tapa tuottaa biopolttoainetta tulevaisuuden autoille, laivoille ja lentokoneille.

Isomäki sanoo, että suuri osa kosteasta tropiikista oli vielä viisisataa vuotta sitten luonnontilaisten tai ihmisten luomien palmumetsien peitossa.

”Kun katsoo eurooppalaisten löytöretkeilijöiden kertomuksia 1400- ja 1500-luvuilta, niin niillä kaikilla on yksi yhteinen piirre. Kaikki mainitsevat aina palmumetsät, oli kyse Karibianmeren saarista, Brasiliasta, Länsi-Afrikan rannikosta tai Filippiineistä”, sanoo Isomäki. ”Ei ole sattumaa, että palmuilla oli niin iso rooli kostean tropiikin maataloustuotannossa. Ne tuottavat valtavan määrän ruokaa ja niillä on erittäin hyvä vastustuskyky kasvitauteja ja tuhohyönteisiä vastaan. Sitä paitsi palmujen massiivinen karikkeen tuotanto torjuu eroosiota tehokkaasti.”

Isomäen mukaan satoja miljoonia hehtaareja palmujen hallitsemia maita on sittemmin muutettu laidunmaiksi tai niillä on alettu viljellä kasveja, jotka soveltuvat huonosti kosteaan tropiikkiin. Valtavat maa-alueet ovat tämän seurauksena erosoituneet pahasti ja menettäneet hedelmällisyytensä.

”Olisi järkevää ryhtyä kunnostamaan näitä maita monikerroksisiksi kotipuutarhoiksi, joissa voitaisiin viljellä sekaisin öljypalmuja, muita ruokakasveja sekä isompia puita”, ehdottaa Risto Isomäki. ”Tämä olisi järkevin tapa korvata iso osa öljystä ja maakaasusta. Hakkuiden, laidunnuksen ja peltoviljelyn runtelemia maita kunnostava öljypalmujen viljely olisi voimakkaasti hiilinegatiivista toimintaa, sillä maaperän hiilivarastojen elpyminen poistaisi ilmakehästä suuren määrän hiilidioksidia. Turvemaita tai hyväkuntoisia sademetsiä ei tietenkään saisi raivata öljypalmuviljelmiksi.”

Isomäen mukaan öljypalmuviljelmillä pitäisi hyödyntää yhtä aikaa kolmea eri tekniikkaa. Viljelmien pitäisi tuottaa palmuöljyn lisäksi biokaasua puristusjätteistä ja etanolia öljypalmujen tuottamasta puumaisesta biomassasta.

”Jos veteen sekoittuneista puristusjätteistä ei tehdä biokaasua vaan ne lasketaan vesistöihin, syntyy paljon metaania. Tällöin suuri osa saavutetusta ilmastohyödystä menetetään”, sanoo Isomäki.

Isomäen mukaan öljypalmun viljelyyn liittyy myös merkittäviä kansanterveydellisiä näkökohtia.

”Indonesiasta tuleva palmuöljy on mennyt lähes kokonaan ruokaöljyksi ja elintarviketeollisuuden raaka-aineeksi. Tämä on ongelma, sillä puolet palmuöljystä on sydämen ja verisuonten kannalta erittäin haitallista tyydyttynyttä palmitiinihappoa”, selittää Isomäki. ”Afrikkalainen öljypalmu tuottaa yksin jo kolmanneksen maailman syötävistä rasvoista ja öljyistä, mutta sen osuus haitallisesta tyydyttyneestä rasvasta on vielä paljon suurempi. Syötävien rasvojen kulutus maailmassa kaksinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä, ja näillä näkymin kasvava kysyntä tyydytetään pääosin palmuöljyllä. Tämä olisi suuri onnettomuus, sillä sydän- ja verisuonitauteihin kuolee jo nyt 17 miljoonaa ihmistä vuodessa. Intiassa sepelvaltimotauti on jo tärkein ja aivohalvaukset kolmanneksi tärkein kuolinsyy, vaikka valtaosa intialaisista on kasvissyöjiä. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että Intia tuo 60 prosenttia kasviöljystään ja siitä että suuri osa Intian tuonnista on juuri indonesialaista palmuöljyä.”

Isomäen mielestä olisi tärkeää kasvattaa terveellisempien ruokaöljyjen kuten avokado-, rypsi- ja oliiviöljyn tuotantoa.

”Suomen ja EU:n pitäisi käyttää tähän paljon nykyistä enemmän kehitysyhteistyövaroja. Terveellisemmät ruokaöljyt voisivat estää miljoonia pahasti ennenaikaisia kuolemantapauksia vuodessa. Samalla myös Indonesian suosademetsiin kohdistuvat käyttöpaineet vähenisivät.”

Risto Isomäki:
ÖLJYPALMUKYSYMYS
Into-pamfletti, nidottu, ISBN 978-952-26-4093-2, suositushinta 17 €
Lataa iso kansikuva täältä.

ARVOSTELUKAPPALEET
arvostelukappaleet@kurvinkirja.fi

INTO
Jaana Airaksinen
jaana.airaksinen@intokustannus.fi
045 6334495

Jaa tämä: