Venäjä on arvaamaton – mitä enem­män tiedät, sitä huonommin nukut. Onko tietämättömyys vaihtoehto? Ei, vastaavat tutkijat.

Venäjä­tutkimuksen kärkihah­mo katsoo historioitsijan silmin niin Stalinin vainoissa Sandarmo­hin joukkohautaan päätyneiden suo­malaisten kohtaloa, kuin Skolkovon tiedekeskuksen suurhanketta. Alek­santeri-­instituutin johtajan Markku Kangaspuron tutkimuksen kohteena on historian poliittinen käyttö, natio­nalismi ja identiteetti. Nämä teemat yhdistävät kokoelman kirjoituksia.

Kirjan ensimmäisen osa käsittelee nykypäivää. Markku Kivinen ehdot­taa tutkimukseen uutta monitieteistä näkökulmaa, Richard Sakwa pohtii Venäjän uhan olemusta, Dieter Se­gert päivittää Ukrainan kiperää his­toriapoliitikkaa. Vladimir Gelman selkeyttää ”liberaalien” ja ”demo­kraattien” jakolinjaa, Katja Lehtisaa­ri nationalismin ja mediapolitiikan kytköksiä. Saara Ratilainen valottaa naisten osuutta internetin valtaku­lussa, Tatjana Žurženko tuo pohjoi­sen näkökulmia paikalliseen muistiin.

Kirjan toinen osa syventää historian pitkää varjoa, mutta kertoo myös aat­teista ja niiden toteuttajista.