Kolmivuotias tyttöpanda Jin Bao Bao ja nelivuotias Hua Bao eivät olisi Sichuanissa syntyessään ja kasvaessaan voineet kuvitella päätyvänsä joskus pieneen Ähtärin kaupunkiin Suomeen tuhansien kilometrien päähän synnyinseuduiltaan. Kirja kertoo Suomeen saapuneiden kahden pandan tarinan.

Tarinaan liittyy paljon eri vaiheita. Tärkeimpiä niistä ovat Suomen ja Kiinan välinen neljä vuosikymmentä kestänyt metsiensuojeluohjelma, uhanalaisten pandojen asema, yksi aikakautemme tuhoisimmista maanjäristyksistä ­Wenchuanissa, Suomen ja Kiinan välinen ulkopolitiikka ja hyvät suhteet, Kiinan uusi ympäristöpolitiikka ja Suomen korkeatasoinen karhu­tutkimus.

Lumi ja Pyry ovat sopeutuneen uuteen hienoon kotitaloonsa Ähtärissä loistavasti ja parin vuoden kuluessa odotellaan jo mahdollisesti jälkikasvua, jos kaikki hyvin menee. Kirja kertoo myös pandojen jännittävästä lentomatkasta venäläisellä Iljushin-rahtikoneella Kiinasta Suomeen, jossa toinen tämän kirjan kirjoittajista matkusti mukana.

• Miksi panda on mustavalkoinen? Syökö panda bambun lisäksi lihaa? Miksi pandanaaras pissii purossa?
• Rakkaalla lapsella on monta nimeä: jättiläispanda, isopanda, bambupanda tai kiinalaksi kissakarhu, Xiongmao. Pandat ovat eläneet Kiinan vuoristo-alueella jo noin 2 miljoonan vuoden ajan. Luonnonvaraisina niiitä elää kuitenkin enää noin 2 000.
• Pandan elämä alkaa kaljuna, vaaleanpunaisena ja sokeana ja tuskin tuttipullon kokoisena, alle 150 gramman painoisena. Pandaemo synnyttää yleensä kaksoset, joista toinen menehtyy usein vain muutaman tunnin ikäisenä. Yleensä niiden elämän alkua keskoskaapissa seurataan ympäri maailmaa henkeä pidätellen.