Aihearkisto: Uutiset

Lataa alkuperäinen kuva ▼

Uutuuskirja kertoo Suomen Supernannyna tunnetun Pia Penttalan vinkit perhearjen kiperiin tilanteisiin

Penttala ei kursaile eikä kiertele, vaan iskee suoraan ongelman ytimeen. Hän ohjaa perheet uusille urille pienillä, mutta jämäköillä muutoksilla ennen kuin pienistä ongelmista kasvaa ylitsepääsemättömän suuria.

Miten perheen arkirutiinit saadaan rullaamaan niin, etteivät päivät täyty tappelusta? Miten teini-ikäisen tunnemyrskyistä selvitään? Kuinka paljon isovanhemmat saavat puuttua lastenlastensa kasvatukseen? Suomen Supernannyna tunnetun Pia Penttalan ja toimittaja, kirjailija Risto Pakarisen juuri ilmestynyt uutuuskirja Suomen Supernanny – Pienillä teoilla parempaa perhe-elämää tuo toivoa kaikille kasvatushaasteiden kanssa painiville. Kirja sisältää uusia tarinoita, joita ei nähdä televisio-ohjelmassa.

Pia Penttala on erityistason psykoterapeutti, lastensuojelualan ammattilainen ja kolmen lapsen äiti. Suosittua Supernanny Suomi -ohjelmaa on tehty kolme tuotantokautta, ja se on jatkuvasti kanavan katsotuimpien ohjelmien joukossa.

Toimittaja Risto Pakarinen on aiemmin julkaissut esikoisromaaninsa Jonain päivänä Jennifer (Harper Collins, 2019) sekä yhdessä Alpo Suhosen kanssa Markku Kanerva – Näin valmennan voittajia -elämäkerran (Into, 2020)

 

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Elokuun kirjakattaus pitää sisällään muun muassa tuttujen tv-kasvojen tietokirjallisuutta

Suomen Supernannyn ja ulkomaankirjeenvaihtaja Petri Sarasteen kirjat ilmestyvät elokuussa. Elokuun puolivälin tienoilla ilmestyy myös nykynoituutta ja noituuden historiaa käsittelevä ”Noitakirja”, Eveliina Talvitien uutuusromaani ”Kävin vaan uimassa, sisko” ja tyttöyden kipupisteisiin iskevä ”Tympeät tytöt – Aikuistumisriittejä” -sarjakuvakirja.

1.8. ilmestyvässä Suomen Supernanny – pienillä teoilla parempaa perhe-elämää -kirjassa lukija kulkee Supernannyn kanssa perheisiin ratkaisemaan kiperiä tilanteita, jotka ovat monille tuttuja omassa arjessa. Kirja sisältää tarinoita, joita ei ole televisio-ohjelmassa aiemmin käsitelty. Supernanny Pia Penttala jakaa myös yleisiä ajatuksiaan perheestä ja lasten kasvatuksesta. Penttala ei kursaile, eikä kiertele, vaan iskee suoraan ongelman ytimeen.

Pia Penttala on erityistason psykoterapeutti, lastensuojelualan ammattilainen ja kolmen lapsen äiti. Suosittua Supernanny Suomi -ohjelmaa on tehty kolme tuotantokautta, ja se on jatkuvasti kanavan katsotuimpien ohjelmien joukossa. Penttala on kirjoittanut kirjan yhdessä toimittaja, kirjailija Risto Pakarisen kanssa.

Harva ihminen tai edes kirjeenvaihtaja on elämänsä aikana todistanut hätää, kaaosta ja selviytymistä yhtä läheltä kuin pitkän linjan ulkomaankirjeenvaihtaja Petri Saraste.
15.8. ilmestyvässä Kirjeenvaihtaja-kirjassaan Saraste kuvaa elävästi kirjeenvaihtajan työtä, joka näkyy katsojalle puolentoista minuutin katkelmina TV:ssä, mutta saattaa viedä tekijältään päivien työn. Millaista on matkustaa kriisipaikoille yksin yön pimeinä tunteina? Miten omat pelot voitetaan maailman kiehumispisteissä? Kuinka ihmisten luottamus saavutetaan kriisien keskellä?

Suomalaiset ovat aina olleet noitakansaa. Noita on alun perin tarkoittanut yhteisön kunnioittamaa tietäjää, parantajaa ja shamaania. Kristinuskon ja vainojen myötä noita muuttui pahaksi olennoksi, paholaisen liittolaiseksi. 15.8. ilmestyvä Noitakirja palauttaa noitien kunnian, oikoo virheellisiä väitteitä ja hälventää ennakkoluuloja. Kirjassa noituudesta kertovat myös nykynoidat itse.

Kirjan on kirjoittanut Kuparikettu ja Heikki Saure. Kuparikettu on tunnettu meditaatio-ohjaaja, meedio, nykyaikainen noita ja sosiaalisen median vaikuttaja. Aiemmin toimittajana ja kriitikkona työskennellyt Heikki Saure on monipuolinen kirjailija, joka on erityisen kiinnostunut kansanperinteestä, taosta ja dadasta.

Eveliina Talvitien 16.8. ilmestyvä uutuusromaani Kävin vaan uimassa, sisko on tosielämän tragediaa hengittävä kolmiodraama. Talvitie purkaa herkästi ja samalla väkevän ilmaisuvoimaisesti mysteeriä, jonka taustalla olevat syyt kumpuavat syyllisyydestä, vapaudenhalusta, väkivallasta ja rakkaudesta.

Yhtä Suomen seuratuimmista taidetileistä Instagramissa pitävä Riina Tanskanen on kuvataiteilija, kirjoittaja ja yhteiskunnallinen ajattelija. Tanskasen värejä, suloisuutta ja vastarintaa pursuavat sarjakuvat iskevät tyttöyden kipupisteisiin. 9.8. ilmestyvä Tympeät tytöt – Aikuistumisriittejä -sarjakuvakirja on riemastuttava ja tuiki tärkeä teos ahtaista asenteista ja arvoista, kehosta ja ulkonäöstä, pelosta ja miellyttämisen halusta.

Muita elokuussa ilmestyviä:

– 15.8. Siamäk Naghian & Minna Kettunen: Siamäk Naghianin uskomaton elämä – Tuulen kieltä etsimässä
– 16.8. Sergei Lukjanenko: Kuudes vartio
– 3.8. Susan Schwake & Charlotte Farmer: Nauti taiteesta joka päivä!
– 3.8. Clive Gifford & Anne Wilson: Ihmeaivot – Miten aivot toimivat, erehtyvät ja oppivat
– 15.8. Vuokko Hurme & Noora Katto: Hirveä nälkä
– 25.8 Jaana Tornioja-Latola: Sylvi-Kyllikki Kilpi – Matka valtakunnan vaikuttajaksi
– 15.8. Moona Laakso: Vaurastu kuin nainen
– 15.8. Eeva Puumala, Karim Maïche, & Salome Tuomaala-Özdemir (toim.): Naapurusto – tarinoita moniäänisestä lähiöstä
– 15.8. Mari Hyypiä: Kirjontaa niille, joita v*tuttaa

 

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Kotimaiset lastenkirjauutuudet – Me Karhuset, Aika matka! ja Hirveä nälkä

Hannu Laakson kansainvälisesti palkitut luontokuvat ja faktatietoa sisältävä fiktiivinen kertomus avaavat metsän kuninkaiden elämää. Lapsiperheiden arkea käsittelevä uusi lastenkirjasarja alkaa ja kansainvälinen myyntimenestys ”Ihme ilmat!” saa jatkoa.

Juuri ilmestynyt Me Karhuset kuvaa suloisen karhunpennun kasvua aikuiseksi ja auttaa ymmärtämään karhujen elämää. Kirjassa tieto, upeat valokuvat ja mukaansatempaava tarina yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla. Miten karhut valmistautuvat talviuneen? Miksi karhu kyhnyttää itseään puunrunkoa vasten? Mitä yhteistä on karhulla ja möröllä?

Helppolukuinen tarinallinen tietokirja sopii perheen pienimmille, kouluikäisille ja kaikille eläinten ystäville. Kirja seuraa karhun kasvua vauhdikkaista pentuajoista aikuisuuden kynnykselle.

KTM Hannu Laakso (s. 1963) on voittanut yli 100 kansainvälistä valokuvapalkintoa, ja yli 400 hänen kuvaansa on hyväksytty kansainvälisiin kilpailu­näyttelyihin noin kahdeksassakymmenessä eri maassa. Laakson seikkailulliset tarinat ja väkevät valokuvat auttavat vahvistamaan lasten luontosuhdetta ja lukuharrastusta. Hannu Laakson edellinen lasten tietokirja Me Kettuset ilmestyi vuonna 2020.

Rakastettujen lastenkirjojen tekijöiden Vuokko Hurmeen ja Noora Katon uusi kirjasarja käsittelee lapsiperheiden arkea lapsentajuisesti ja hauskasti, jännittävyyttä unohtamatta. Elokuussa ilmestyvä sarjan avausosa Hirveä Nälkä on ehdoton ääneen luettava kirja kaikille pikku ronkeleille. Runsas kuvitus ja ytimekkäät tekstit tekevät tutuiksi erilaiset ruoat, ruoka-aikojen nimet ja ateriarytmin.

16.8. ilmestyvä Laura Ertimon ja Mari Ahokoivun Aika matka! – Lotta, Kasper ja luontokadon arvoitus on jatkoa kansainväliselle myyntimenestykselle Ihme ilmat! – Miksi ilmasto muuttuu, jonka käännösoikeudet on myyty jo 14 eri maahan. Ystävykset Lotta ja Kasper hyppäävät aikakapseliin ja lähtevät uskomattomalle matkalle menneisyyteen. Miten yli 300 miljoonaa vuotta vanhat metsät liittyvät meidän arkeemme? Ja miten arkemme jättää jälkiä, jotka luetaan tulevaisuuden kallioista?

 

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Venäjän vakoojaverkosto – hyytävä tosielämän jännityskertomus nykyajan vakoojista

Palkittu Guardianin toimittaja ja New York Times bestsellerkirjailija Luke Harding paljastaa Vladimir Putinin vakoojien verkoston, joka operoi myös Suomessa.

Venäjän Vakoojaverkosto on mukaansatempaava selonteko siitä, kuinka Kreml käy agenttiensa avulla yhä röyhkeämpää sotaa muovatakseen maailmaa sekä rikkoakseen Yhdysvaltojen ja Euroopan välit. Vaakalaudalla on koko länsimainen demokratia.

Vakuuttavaan aineistoon pohjautuva kirja avaa Ukrainan tilannetta, vaalihäirintää, murhia ja henkilöitä niiden takana. Lisäksi se tuo esiin kaikenkirjavan joukon ihmisiä, joita on kiristetty tai lahjottu palvelemaan Venäjän etua.

Suomen painoksen jälkisanoissa Harding kirjoittaa: ”Tähän saakka Suomi on voinut antaa Venäjän vapaasti ostaa saaria ja jääkiekkojoukkueita sekä värvätä entisiä poliitikkoja, jotka kaipaavat tunnustusta…. nähdäkseni Helsingin tulisi kuitenkin suhtautua venäläisten jakamiin lahjoihin hieman aiempaa suuremmalla varovaisuudella.”

Harding iloitsee, että suomennos ilmestyy juuri nyt, kun katseemme kohdistuu jälleen Putiniin: ”USA:n ja Venäjän huippukokous huomenna on ensimmäinen sitten kaikkien aikojen epäonnistuneimman kokouksen Helsingissä heinäkuussa 2018. Tuon kokouksen jälkeen Venäjä on kaikin keinoin pyrkinyt horjuttamaan länttä kyberhyökkäyksillä, myrkytyksillä, vaalivaikuttamisella ja muilla toimilla.”

Venäjän vakoojaverkostoon ainutlaatuinen teos jokaiselle, joka haluaa tietää miten venäläiset vakoojat nykyisin toimivat. Suomennokseen on lisätty myös kattava henkilöhakemisto.

Luke Harding on toimittaja, kirjailija ja Guardian-lehden palkittu kirjeenvaihtaja. Vuosina 2007–2011 hän toimi Guardianin Moskovan toimiston johtajana. Kreml karkotti hänet maasta ensimmäisenä tapauksena sitten kylmän sodan. Vuonna 2014 hän voitti arvostetun James Cameron -palkinnon.

Harding on käsitellyt Venäjää aiemmin kirjoissaanMafiavaltioSalajuoni – Kuinka Venäjä auttoi Trumpin Valkoiseen taloon ja Vaiennettu – Agentti Litvinenkon murha ja Venäjän sota lännen kanssa. Luke Harding asuu Hertfordshiressä Englannissa.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Henkimaailman sotureita, tummaihoinen sankaritar ja murhamysteeri – ”Kuolleetkin ghostaa” aloittaa uuden jännittävän nuortenkirjasarjan

Suomessa asuva intialais-amerikkalainen nuortenkirjailija Mintie Das käsittelee rotuun, rasismiin ja tasa-arvoon liittyviä teemoja uudessa yliluonnollisessa nuortenkirjassaan ”Kuolleetkin ghostaa”.

Kirjassa 16-vuotias intialais-amerikkalainen Violet haluaa elää normaalia teini-ikäisen elämää ja sopeutua joukkoon pienessä kaupungissa Yhdysvaltojen Keskilännessä. Se ei ole kuitenkaan helppoa, sillä hän on yksi harvoista kaupungin ruskeista tytöistä. Violet ei ole ihan tavallinen tyttö, sillä hän on Aiedeo, soturikuningattarien perillinen, joka pystyy näkemään henkiä.

Koulun huutosakin kapteenista kuvattu seksivideo päätyy sosiaaliseen mediaan ja hänet tapetaan pian sen jälkeen. Violetin on aika osoittaa kykynsä ja näyttää, että hän on valmis seuraamaan soturikuningattarien jalanjälkiä. Violetin on löydettävä tappaja – tai muuten hän itse on seuraava uhri.

15.6. ilmestyvä Kuolleetkin ghostaa on yliluonnollinen #metoo-trilleri, joka kertoo ilkeistä tytöistä, murhasta, rotuun liittyvistä teemoista ja henkimaailman sotureista. Vaikka kirjan teemat ovat vakavia, Das käsittelee niitä huumorin kautta. Kirja on ensimmäinen osa uutta nuorten aikuisten sarjaa. Samaan aikaan julkaistaan myös rap-artisti Yeboyahin lukema äänikirjaversio kirjasta. Kirjan alkuperäinen englanninkielinen teos Brown Girl Ghosted julkaistiin Yhdysvalloissa viime vuonna Houghton Mifflin Harcourtin kustantamana.

Kirjan teemat pohjautuvat omakohtaisiin kokemuksiin

Kuolleetkin ghostaa on fiktiota, mutta se pohjautuu Dasin omiin lapsuuden ja nuoruuden kokemuksiin intialaisena maahanmuuttajana Yhdysvalloissa. Tuolloin pikkukaupungissa ei juuri muita tummaihoisia asunut, ja rodun takia hänet jätettiin usein huomiotta. Ulkopuolisuuden tunne on ollut Dasin elämässä aina läsnä.

Das tietää, että rotu voi tuoda mukanaan paljon painolastia. Siksi hän kirjoitti tarinan inklusiivisuudesta, joka kerrotaan hauskalla tavalla upean ja voimakkaan sankarittaren kautta.

“Kirja on kirjoitettu erityisesti ensimmäisen ja toisen sukupolven maahanmuuttajille, jotka joutuvat kohtaamaan vihaa ja suvaitsemattomuutta. Lapsille ja nuorille, jotka eivät ole löytäneet omia kasvojaan, ääntään tai tarinoitaan kirjallisuudesta vielä tänäkään päivänä, kaksi vuosikymmentä omien teinivuosieni jälkeen”, Das sanoo.

Alkuperäisen tarinan Das kirjoitti jo kuusitoista vuotta sitten, mutta työsti viimeisen version teoksestaan asuessaan Helsingissä. Kirjaan peilautuvat myös hänen kokemuksensa maahanmuuttajana Suomessa.

Mintie Das, 44, syntyi Intiassa Assamin osavaltiossa ja kasvoi Illinoisissa Yhdysvalloissa. Yhdentoista vuoden ajan Das on asunut Helsingissä. Hän on työskennellyt globaalina PR-konsulttina kansainvälisille asiakkaille kahdenkymmenen vuoden ajan ja järjestänyt YK:lle useita kansainvälisiä tapaamisia. Hän on puhunut paneeleissa ja suunnitellut tapahtumia, jotka käsittelevät identiteettiä, rotua ja tarinankerrontaa. Hänen ensimmäinen ya-sarjansa, Storm Sisters (Rovio), julkaistiin kahdessakymmenessä maassa ja käännettiin kahdeksalle kielelle. Legendary Entertainment on ostanut TV- ja elokuvaoikeudet Dasin seuraavaan projektiin Tough Cookie (2023).

 

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Asiantuntijat arvioivat 10.6. julkaistavassa uutuuskirjassa hävittäjähankintaprosessia ja sen eri vaihtoehtoja

Ovatko hävittäjälentokoneet tarpeellisia Suomen turvallisuuden ja maanpuolustuksen kannalta? Vai onko kyseessä virheinvestointi nopeasti vanhenevaan teknologiaan? Heikentääkö kymmenien miljardien investointi pahimmillaan turvallisuuttamme? Ja mistä maasta hävittäjät hankitaan?

Eduskunta on päättänyt hävittäjien hankinnasta. Ratkaisematta on vielä tärkein: mistä ne ostetaan. Päätös määrää turvallisuuspoliittisen riippuvuuden puoleksi vuosisadaksi.

Ilmavoimat asettaa hävittäjäkandidaatit paremmuusjärjestykseen sotilaallisen suorituskyvyn pohjalta. Kilpailevia hävittäjiä on syytä julkisuudessa vertailla myös elinkaarikustannusten, huoltovarmuuden, teollisen yhteistyön ja ilmastovaikutusten osalta. Raportti uusien hävittäjien hankinnasta analysoi näitä kysymyksiä. Se arvioi poliittista päätöksentekoa ja aikaisempia hävittäjäkauppoja.

Raportti uusien hävittäjien hankinnasta -kirjoittajat ovat alansa parhaita suomalaisia asiantuntijoita. He edustavat monitahoisesti suomalaista yhteiskuntaa eivätkä jaa yhteistä näkemystä hävittäjähankkeen tarpeellisuudesta. Raportin on koonnut ja toimittanut Helsingin yliopiston dosentti, kansanedustaja Kimmo Kiljunen.

Kirjanjulkistamistilaisuutta vietetään Zoomissa/ Facebookissa torstaina 10.6. klo 10. Kimmo Kiljusta haastattelee Unto Hämäläinen. Toimittajilla mahdollisuus kysyä kysymyksiä tilaisuuden lopuksi. Tervetuloa!

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Uudet opaskirjat retkeilyn ilot löytäneille – Ei mikä tahansa metsä ja Lappi pintaa syvemmältä

Aura Koivisto pohtii ihmisten luontoasenteita ja tutustuttaa lukijan metsään ja sen eläimiin. ”Lappi pintaa syvemmältä” on kattava tietopaketti Lapin nähtävyyksistä ja monipuolisista kulttuurikohteista yksissä kansissa.

Ei mikä tahansa metsä
 sopii kaikille, jotka ovat löytäneet retkeilyn ilot ja haluavat tutustua luontoon entistä paremmin. Kirjassa kuljeskellaan Kainuun suojelualueilla: suurten puiden juurella, naavakuusikoissa, soilla ja metsälampien rannoilla. Samalla kurkistetaan kotimaisten metsän eläinten kiehtovaan elämään. Kirjoittaja pohdiskelee myös ihmisten asenteita luontoa kohtaan.

Aura Koivisto vietti lapsuutensa Korkeasaaren eläintarhassa ja viihtyy edelleen muiden lajien seurassa. Hän kirjoittaa luontoaiheisia lehtijuttuja ja on julkaissut sekä lapsille että aikuisille suunnattua tieto- ja kaunokirjallisuutta.

Lappi pintaa syvemmältä on kattava tietopaketti Lapin nähtävyyksistä ja monipuolisista kulttuurikohteista. Hiihtokeskusten, tuntureiden, porosafarien ja revontulien keskeltä löytyy myös valtavasti kulttuurielämää: arkkitehtuuria, elokuvia, festivaaleja, historiallisia tarinoita, kirjallisuutta, kuvataiteen ja käsityön tekijöitä, murteita, museoita, musiikkia, mytologiaa ja ruokakulttuuria. Sekä tietysti saamelainen kulttuuri kaikessa moninaisuudessaan.

Hanna Apajalahti on kulttuurista laajasti kiinnostunut vapaa kirjoittaja. Hänen teoksensa Kulttuurimatkailijan Lappi ilmestyi alunperin 2017. Lappi pintaa syvemmältä on kirjan päivitetty laitos. Apajalahti itse on syntyjään lapinhullu; äidin perintönä itälappilainen ja poromiehen lapsenlapsenlapsi.

 

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Denise Rudbergin ja Heine Bakkeidin kirjasarjat saavat jatkoa ja amerikansuomalaisen sarjamurhaajan tarina kuullaan ensimmäistä kertaa hänen itsensä kertomana

Denise Rudbergin kolmesta koodinmurtajanaisesta kertova Liittolaiset-sarja perustuu todellisiin tapahtumiin ja paikkoihin. Norjalaisen Heine Bakkeidin omintakeista nordic noiria sävyttävät terävä tyyli, huumori ja jännitys. ”Monster” kertoo Aileen Wuornosin elämäntarinan uhrista väkivallantekijäksi.

Vaarallinen yhteys
 on Tukholmaan sijoittuva historiallinen vakoojaromaani toisen maailmansodan tapahtumista, jossa myös Suomen ja Viron kohtalot ovat osana juonenkäänteitä. Tositapahtumiin ja paikkoihin perustuvan Liittolaiset-sarjan päähenkilöinä on kiehtova, taitava ja rohkea naiskolmikko, joka työskentelee armeijan tiedustelukeskuksessa salakoodien purkajina. Heidän esikuvinaan ovat Denise Rudbergin virolaiset ja ruotsalaiset isoäidit.

Tukholmassa asuva Denise Rudberg (s. 1971) on yksi Ruotsin menestyneimmistä kirjailijoista. Suomeksi 1.6. ilmestyvä sarjan toinen osa Vaarallinen yhteys nousi myyntilistojen kärkeen Ruotsissa ja sarjan kirjoja on myyty yli 150 000 kappaletta.

Heine Bakkeid (s. 1974) on varttunut Pohjois-Norjassa, jonka jylhistä seuduista ja tummista sävyistä hän ammentaa myös kirjoitustyössään. Bakkeidin dekkarit pitävät otteessaan, järkyttävät ja viihdyttävät samaan aikaan. Sarjan päähenkilö, entinen poliisi Thorkild Aske on pillereistä eroon pyristelevä antisankari, jonka lumoa on mahdoton vastustaa. Sarjan kolmas osa Nuku lapsi armaani ilmestyy 1.6.

Niin ikään 1.6. ilmestyvä Monster kertoo amerikansuomalaisen Aileen Wuornosin järkyttävän tarinan ensimmäistä kertaa hänen suullaan ja omasta näkökulmastaan. Jo eläessään ja etenkin kuolemansa jälkeen kulttiasemaan noussut Aileen Carol Wuornos on harvinaisuus: naispuolinen sarjamurhaaja.

Heti syntymän jälkeen äitinsä hylkäämä Wuornos kasvoi suomalaissyntyisten, väkivaltaisten isovanhempiensa kodissa. Hän elätti itsensä prostituutiolla ja eli turmiollisissa suhteissa sekä miesten, että naisten kanssa. Wuornos koki asteittaisen muodonmuutoksen uhrista väkivallantekijäksi ja seuraukset ovat hiuksia nostattavat – hän murhasi seitsemän miestä.

Aileen Wuornos tuomittiin kuolemaan vuonna 1992 ja tuomio pantiin täytäntöön 2002. Monster on Wuornosin tarina niin kuin hän sen kertoi kirjailija Christopher Berry-Deelle. Wuornosista on tehty lukuisia elokuvia, mutta yksikään ei ole vielä rohjennut tarttua hänen väkivaltaiseen lapsuuteensa.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Tympeät tytöt – Aikuistumisriittejä -sarjakuvakirjan mesenaattikampanja on nyt käynnissä

”Mä olen oppinut olevani tyttö. Ja se tarkoittaa, että mun keho on kaikkea muuta kuin henkilökohtainen asia.”

Tympeät tytöt – Aikuistumisriittejä -sarjakuvakirja räjäyttää normikritiikillään määritelmät siitä, millaisia tyttöjen kuuluu olla. Värejä ja vastarintaa pursuavat sarjakuvat iskevät tyttöyden kipupisteisiin, kuten hoivavastuuseen, seksuaalisen väkivallan pelkoon ja kulttuurikentän mieskatseeseen.

Tympeät tytöt eivät etsi syntipukkia, vaan joutuvat kerta toisensa jälkeen toteamaan, että asenteet elävät kaikkialla yhteiskunnassamme, myös heissä itsessään. Kirja on armoton ja tärkeä teos ahtaista asenteista ja arvoista, kehosta ja ulkonäöstä, pelosta ja miellyttämisen halusta. Se on elintärkeää kapinaa ja niin samastuttavaa siksi, että se on totta. Tympeät tytöt – Aikuistumisriittejä ilmestyy 9.8.2021.

Tympeät tytöt -mesenaattikampanja on käynnissä 3.-30.5. välisen ajan. Mesenaattisivuilta voit ostaa vastikkeita, joiden avulla osallistut kirjan tuotantokuluihin sekä tuet Tympeitä tyttöjä ja taiteilija Riina Tanskasta. Vastikkeiden joukosta löydät muun muassa Tympeät tytöt x Makia -kangaskassin, Riina Tanskasen originaalin taideteoksen, Tympeät tytöt – Aikuistumisriittejä -sarjakuvakirjan sekä Riina Tanskasen vetämän luennon yrityksellesi tai oppilaitoksellesi. Tule mukaanlevittämään Tympeiden tyttöjen sanomaa ja raivaamaan tytöille lempeämpää maailmaa.

Riina Tanskanen on taiteilija, yhteiskunnallinen ajattelija ja kansansivistäjä, joka syttyy kirjastoista ja ihmisoikeuksista.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Tänä vuonna 180 vuotta täyttävän Lapinlahden sairaalan tarina yksissä kansissa

Lapinlahden sairaala on Suomen ensimmäinen psykiatriseen sairaalakäyttöön valmistunut hoitolaitos, jossa on elänyt ja työskennellyt tuhansia ihmisiä. Kertojina kirjassa toimivat sairaalan entiset työntekijät, potilaat ja alueella asuneet perheet ja lapset, sekä nykyiset Lapinlahden ystävät.

Lapinlahden sairaala on täynnä ihmisten kohtaloita ja elettyä elämää. Rakennuksen seiniin, käytäviin, potilashuoneisiin ja portaisiin on tarttunut lähes kahdensadan vuoden aikana kaikuja kuolleiden ja elävien äänistä. Sairaalassa on kärsitty ja raivottu, mutta myös iloittu, parannuttu ja tehty psykiatrisen hoidon historiaa.

Matka vankilamaiselta houruinhuoneelta avoimeen mielen hyvinvoinnin keskukseen ja kohtaamispaikkaan on ollut pitkä. Vuosikymmenten aikana jalkaraudat, pakkopaidat, elohopeahoidot, pitkät kylvyt ja insuliinisokit ovat jääneet historiaan. Uusia hoitomenetelmiä on kehitetty ja asenteet ovat muuttuneet.

1.5. ilmestyvässä Väkevät sielut -kirjassa oven sairaalaan avaa ensimmäinen potilas Birgitta ja oven sairaalatoiminnan loputtua sulkee viimeinen potilas Jenni.

Teoksen takaa löytyy kokenut kirjailijakolmikko, joiden aikaisempiin teoksiin lukeutuu tietokirjoja useilta eri aloilta. Tarja Heiskanen on sosiaalipsykologi, tietokirjailija ja terveystoimittaja, joka on työskennellyt MIELI ry:ssä lähes 30 vuotta. Mirja Vallisaari on pitkään kustannusalalla ja äidinkielenopetajanakin toiminut tietokirjailija ja toimittaja. Katja Liuksiala on toimintaterapeutti, toimittaja ja jooganopettaja. Hän toimii Lapinlahden Lähteellä toimintakoordinaattorina ja on työskennellyt Lapinlahden sairaalassa toimintaterapeuttina ja sairaalatoiminnan lopettamisen jälkeen useita vuosia Pro Lapinlahden puheenjohtajana.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Kenen lapset saavat syntyä ja kenen lapset jäävät syntymättä? Entä minkälaista elämämme on tulevaisuudessa, jos antibioottien teho häviää?

Heikki Hiilamo pohtii uutuuskirjassaan, miksi syntyvyys Suomessa laskee, mitä laskusta seuraa ja mitä sille pitäisi tehdä. Reetta Huttunen ja Salla Nazarenko puolestaan selvittävät miten käy ihmisen ilman antibiootteja.

Syntymättömät lapset valottaa alhaisen syntyvyyden syitä ja seurauksia. Se laajentaa keskustelua syntyvyyteen vaikuttavista yhteiskunnallisista tekijöistä ja selvittää, miksi lasten saamiselle koetaan olevan aiempaa enemmän esteitä. Pelkkien syntyvyyslukujen huomioiminen ei riitä. On tärkeää nähdä, kenen lapset saavat syntyä ja kenen lapset jäävät syntymättä.

Suomi on tunnettu pitkään suhteellisen korkean syntyvyyden maana, jossa perhepolitiikka on helpottanut työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Huolta herättää kuitenkin vuonna 2008 alkaneen globaalin talouskriisin jälkeen alkanut syntyvyyden lasku. Mutta onko syntyvyydestä syytä tehdä julkinen kysymys vapaassa yhteiskunnassa? Kenenkään ei pitäisi joutua tuntemaan lapsen saamista velvollisuudeksi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo on tunnettu ja arvostettu yhteiskunnallinen keskustelija. Hän on julkaissut aikaisemmin muun muassa kirjan Uusi hyvinvointivaltio ja tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon saaneen Hyvinvoinnin vakuutusyhtiö -teoksen.

Reetta Huttusen ja Salla Nazarenkon Miten käy ihmisen ilman antibiootteja herättää ajattelemaan, mitä antibioottiresistenssille voidaan tehdä niin yhteiskunnan kuin yksilönkin tasolla.

Antibiootit kuuluvat ihmiskunnan suuriin keksintöihin. Ne ovat pidentäneet ihmiselämää ja mahdollistaneet uskomattomia lääketieteellisiä toimenpiteitä.
Antibiootteja on kuitenkin käytetty muuhunkin kuin bakteeritautien hoitoon. Niillä on hoidettu virustauteja, kasvatettu eläimiä ja niitä on päässyt vesistöihin. Näistä syistä bakteerien vastustuskyky antibiooteille on lisääntynyt, ja tällä hetkellä vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamiin infektioihin kuolee maailmassa yli 700 000 ja Euroopassa yli 30 000 ihmistä vuosittain.

Maailman terveysjärjestö WHO on jo kauan pitänyt antibioottiresistenssiä yhtenä suurimmista globaaleista terveysuhista. Uhka on kuitenkin jäänyt yhteiskunnallisessa päätöksenteossa muiden ongelmien alle. Resistenssi ei ole vain lääketieteellinen ongelma – se koskettaa ruoantuotantoa, lääketeollisuutta ja jopa suhdettamme lemmikkieläimiin.

Reetta Huttunen on infektiosairauksien dosentti ja apulaisylilääkäri Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Hän hoitaa mm. resistenttien bakteerien aiheuttamia sairauksia ja seuraa antibioottien kulutusta. Salla Nazarenko on toimittaja ja tietokirjailija. Hän on aiemmin tehnyt kirjoja muun muassa seksuaalisuudesta ja korruptiosta.

 

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Minja Koskelan ”Äidiksi tuleminen” on kirja raskaudesta ja rakkaudesta, mutta myös odotuksista ja oletuksista

Millaista on tulla äidiksi yhteiskunnassa, jossa äitiys oletetaan tietynlaiseksi? Koskela kyseenalaistaa yhteiskunnan asettamat äitiyden ehdot ja pyrkii rikkomaan pinttyneitä oletuksia, jotta jokainen voisi tulla äidiksi omalla tavallaan.

Miten raskaus muuttaa kehoa ja millaisia merkityksiä muuttuvalle keholle ladataan? Kuinka keskenmeno vaikuttaa seuraavaan raskauteen? Siirtyvätkö sukupolvien myötä ketjuuntuneet tavat vääjäämättä seuraavalle sukupolvelle? Millaista on tulla äidiksi yhteiskunnassa, jossa äitiys oletetaan tietynlaiseksi?

Juuri ilmestynyt Äidiksi tuleminen on tutkimusmatka raskaana olemiseen ja äidiksi kasvamiseen. Koskela kirjoitti teoksen odottaessaan ensimmäistä lastaan. Kirja on kuvaus siitä, miten raskaus on jatkuvaa neuvottelua itsemääräämisoikeudesta kun arkielämässä törmää muiden oletuksiin ja äitiydelle asetettuihin ehtoihin. Koskela tarkastelee annettuja ehtoja ja miettii, miten äitiyskeskusteluun olisi mahdollista tuoda moninaisempia kokemuksia ja useampia ihmisiä huomioivia puhetapoja – jotta jokainen voisi tulla äidiksi omalla tavallaan.

Minja Koskela (YTM, MuM) on politiikan asiantuntijatehtävissä työskentelevä kirjailija, joka on tullut tunnetuksi yhteiskunnallisena keskustelijana.

 

Jaa tämä: