Aihearkisto: Uutiset

Lataa alkuperäinen kuva ▼

Oikeuslääkäri Ursula Vala puhuu avoimesti työstään kuolleiden parissa – paljastaa mitä ihmiselle todella tapahtuu kuoleman jälkeen

Ursula Vala kirjoittaa kuolemasta ja oikeuslääkärin arjesta yksityiskohtaisen rehellisesti. Käsityksemme kuolemasta muuttuu tämän kirjan myötä.

”Tuntui kuin olisin käynyt jossain todella syvällä pimeässä ja palannut taas elävien maahan”, kirjoittaa Vala ensimmäisistä kohtaamisistaan henkirikoksen uhrin kanssa. Sittemmin kuoleman kohtaamisesta on tullut hänelle arkipäivää.

Kuoleman monet kasvot kuvaa oikeuslääkärin työn arkipäivää, kuolinsyitä ja ihmisruumiin kummallisuuksia. Oikeuslääkärin tärkein työtehtävä on vainajan kuolemansyyn selvittäminen. Työ alkaa, kun poliisilta tulee ruumiinavausmääräys. Näin käy silloin, kun poliisi epäilee esimerkiksi henkirikosta, tapaturmaa, myrkytystä tai itsemurhaa tai kuolinsyy on muuten epäselvä. Aina syy ei ole löydettävissä, ja välillä se yllättää kokeneenkin oikeuslääkärin.

Vala kuvaa kirjassaan taitavasti ja avoimesti oikeuslääkärin ammatin eri puolia sekä omaa kasvuaan ammattiin. Jotta voisi ymmärtää oikeuslääkärin työtä, on ymmärrettävä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen. Me kaikki kuolemme joskus – joten on hyvä tietää mikä meitä odottaa.

Ursula Vala (s. 1961) on toiminut oikeuslääkinnän alalla yli neljännesvuosisadan ajan. Tällä hetkellä hän toimii oikeuslääkärinä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Kuoleman monet kasvot on Valan esikoisteos. Hän on antanut työstään useita haastatteluja.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Pentti Sainio in memoriam

Saimme suru-uutisen: Toimittaja, tietokirjailija Pentti Sainio menehtyi vakavaan sairauteen lauantaina 23.4.2022. Hän oli kuollessaan 71-vuotias.

Jäämme kaipaamaan hyvää yhteistyökumppaniamme, joka väsymättä nosti esiin tärkeitä turvallisuuspoliittisia asioita ja jonka kanssa kävimme monta merkittävää keskustelua puolustuspolitiikasta. Hänen asiantuntemuksensa avasi uusia näkökulmia meille kaikille. Jäämme syvästi kaipaamaan myös hänen lämmintä ihmisläheistä huumoriaan.

Sainio oli syntynyt 29.9.1950. Hän valmistui Sanoman toimittajakoulusta vuonna 1976 ja  työskenteli sen jälkeen muun muassa Helsingin Sanomissa, Turun Sanomissa, Pohjolan Sanomissa ja Avussa. Sainio oli opiskellut myös Kadettikoulussa ja yleistä historiaa Helsingin yliopistossa.

Pentti Sainio on julkaissut yhdeksän kirjaa, kuten Mitä tapahtui Urho Kekkoselle, Ministeri Mattila, Operaatio Ahtisaari, Harkimoiden hattutemppu, Maanpuolustusta vai suurvaltapolitiikkaa? , Armeijan hukatut miljardit, Minne Suomi pommittaa? Kummolan kääntöpiiri – Urheiluviihteen kulissien takaista peliä, Punaisia tappamassa – Valkoisen nuoren Osmo Selinheimon sota 1918

 

 

 

 

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Meidän pitäisi puhua turvallisuudesta, sanoo Kimmo Kiljunen uudessa kirjassaan, jossa tarkastellaan NATO-kysymystä historian valossa

Kyseessä ei ole vastakkainasettelu puolesta tai vastaan, vaan tärkein kysymys on: vahvistuuko turvallisuus Nato-jäsenyyden myötä? Tätä Kimmo Kiljunen pohtii kirjassaan  Pienen maan selviytymistarina.

Venäjän käynnistämä sota Ukrainassa romutti luottamuksen eurooppalaisessa turvajärjestelmässä. Vanhoihin kysymyksiin kaivataan nyt uusia vastauksia. Kansanedustaja Kimmo Kiljunen halusi ymmärtää tehtävän ratkaisun merkityksen koko laajuudessaan. Syntyi teos Pienen maan selviytymistarina – ei ja kyllä sotilaalliselle liittoutumiselle.

– En halua tehdä päätöstä mielijohteesta, tunnesyistä, tarkoitushakuisesti tai opportunistisesti. Halusin ymmärtää, mitä päätämme ja miksi, Kiljunen painottaa.

Julkaisu kartoittaa historian kautta tähän päivään Suomen turvallisuuspolitiikan reunaehdot ja ne vaihtoehdot, jotka nykyisillä päättäjillä on käsissään. Kiljunen punnitsee Suomen ja Ruotsin geopoliittisen aseman samankaltaisuutta ja erilaisuutta sekä erilaisten ratkaisujen merkitystä.

”Onko Yhdysvaltojen sotilaallinen läsnäolo Euroopassa ehdottoman välttämätöntä, jotta EU-maiden suvereniteetti ja alueellinen koskemattomuus on turvattu? Vai palveleeko transatlanttisuus enemmän Yhdysvaltojen valtaintressejä kuin Euroopan turvallisuustarpeita?

Tarvitsemme loogisia johtopäätöksiä ja nimenomaan tässä ajassa

Jo 1990-luvulla eduskunnassa käytiin vilkas Nato-keskustelu ja silloin Kiljunen esitti 6 kysymystä, jotka kannattaa kysyä nytkin:

  1. Varaudummeko turvallisuuden horjumiseen tavalla, joka itse horjuttaa turvallisuutta?
  2. Haluammeko jyrkentää raja-aitaa itärajallamme?
  3. Joudummeko sidoksiin konflikteihin, joiden osapuolia emme haluaisi olla?
  4. Onko Suomi rinnasteinen itäisen Keski-Euroopan maihin turvatakuiden haikailijana?
  5. Luovatko omat päätöksemme uusia sotilaallisia jakolinjoja ja vastakkainasettelua Eurooppaan?
  6. Ovatko turvallisuusriskimme ensi sijassa muita kuin sotilaallisia?
Kimmo Kiljunen kirjoitti kirjan Suomen puolustuksen historiasta.

Kiljusen kirjoittama teos on osa Työväen Sivistysliiton turvallisuuspoliittista julkaisusarjaa ja jatkaa omalta osaltaan turvallisuuspoliittisen keskustelun näkökulmien avaamista.

Lataa sähköinen julkaisu

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Koirakamut – hulvaton uusi kirjasarja kaikille koirafaneille

Mitä koirien päässä liikkuu? Sen meille avaavat komediakirjoittajat Rachel Wenitsky ja David Sidorov lastenkirjoissa, jotka viihdyttävät myös aikuista lukijaa.

”Mikä tuo haju on? Onko toinen koira pissannut lähistölle? Vautsi, maailma on täynnä tutkittavaa! Pitäisikö minun mennä haistelemaan? hän harkitsi. Pitäisikö minun pissata samaan paikkaan? Ei, jatkan matkaa. Samassa hänen nenäänsä leijaili niin houkutteleva tuoksu, että hän unohti kaiken muun. Tuoksu tuli HODAREISTA!”

Koirakamut-kirjojen Hugo, Lulu ja Kingi ovat karvaiset kaverukset, jotka käyvät samaa koirapäiväkotia. Vaikka he ovat keskenään erilaisia – yksi on uskollinen kultainennoutaja, toinen Instagram-julkkis ja kolmas innokas pentu – on jokainen heistä todella kiltti koira. He kävelevät kauniisti samaa tahtia, eivät turhia hauku ja noudattavat sääntöjä jopa puistoreissuilla. Mutta pitääkö kilttien koirien olla aina niin kilttejä?

Koirakamut ja täystuho ­-kirjassa koirapuistoon ilmes­tyy uusi koira, joka ei ole lainkaan kiltti, mutta joka vaikuttaa nauttivan hurjasta elämästään. Hugo, Lulu ja Kingi ottavat uudesta tuttavastaan mallia ja päätyvät kukin tekemään koiruuksia kotonaan.

”Sekä hulvaton että karvat pystyyn nostava, seikkailuntäyteinen ja elävöitetty ilmeikkäillä piirroksilla. Iloinen ja energinen kerronta soljuu vaivattomasti kuvatessaan koirien luonteenomaisia näkökulmia. Sarjan aloituskirja on hitsin hyvä.”

– Kirkus Reviews

Koirakamut viihdyttävät kaikenikäisiä koirafaneja myös äänikirjoina

Koirakamut ja huono turkkipäivä -kirjassa koirapäiväkodin kaverukset ovat täpinöissään, kun päivä alkaa mahtavalla yllätyksellä. Tiedossa on isot juhlat, sillä Laura, heidän lemppari­-ihmisensä koirapäiväkodista, on menossa naimisiin! Ennen juhlatilaisuutta on paljon valmisteltavaa, ja koirakamut joutuvat kohtaamaan monia epämukavia yllätyksiä. Stressaantuneena ihmiset hölmöilevät ja tekevät virheitä, jotka voivat pahimmillaan tuhota koko hääjuhlan. Koirien on lyötävä viisaat karvakuononsa yhteen ja keksittävä, miten tärkeä päivä voidaan pelastaa.

Kirjojen ikäsuositus on 7+, mutta niistä nauttivat varmasti myös nuoremmat sisarukset sekä aikuiset lukijat. Kirjat on suomentanut Sari Kumpulainen ja äänikirjat lukee Markus Bäckman.

Rachel Wenitsky ja David Sidorov  ovat kokeneita komedian asiantuntijoita ja Los Angelesissa asuva aviopari. Wenitsky on komediakirjoittaja ja näyttelijä, joka on käsikirjoittanut muun muassa ohjelmiin The Tonight Show Starring Jimmy Fallon ja Saturday Night Live.

Rachel Wenitsky ja David Sidorov. Kuva: Lynn Weingarten

Tor Freeman on kotoisin Lontoosta. Hän opiskeli kuvittamista Kingstonin yliopistossa ja on kirjoittanut ja kuvittanut monia lastenkirjoja. Hänen töitään on julkaistu lehdissä ja hän on opettanut taidetta eri ikäisille oppilaille.

Tor Freeman on piirtänyt Lulun, Kingin ja Hugon, jotka seikkailevat Koirakamut-kirjoissa
Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Poliisin kirjoittamassa dekkarissa on umpikiero juoni ja mestarillinen lopetus

Anna Karolina kuvaa rikosten maailmaa niin osuvasti, että kirjoista on tullut erityisen suosittuja vankien keskuudessa. Toinen meistä kuolee tänään on uuden dekkarisarjan avaus.

On jouluaatto, kun Jasmine Moretti lausuu kaksoisveljelleen kohtalokkaat sanat: ”Toinen meistä kuolee tänään.” Nicolasta tokaisu ei hetkauta, ja kaksoset päätyvät vetämään kokaiinia baarin wc-­tiloihin. Illan päätteeksi he menettävät tajuntansa ja aamulla vain toinen heistä herää.

Naiskaksikko murhan jäljillä

Poliisin tehtävistä hyllytetty Ebba Tapper herää ovelta kuuluvaan koputukseen. Rappukäytävässä seisoo paha­maineinen puolustusasianajaja Angela Köhler, joka haluaa palkata Ebban avukseen Ruotsin puhutuimpaan murhatutkimukseen. Oikeustapauksesta kehkeytyy valtataistelu, jonka molemmat osapuolet tavoittelevat epätoivoisesti voittoa – mutta kuka haluaa sitä eniten?

”Toinen meistä kuolee tänään on uuden sarjan avaus ja niin huikea veto, että ei ole vähään aikaan osunut omalle kohdalle mitään vastaavaa.” 

Kansan Uutiset

”Anna Karolina onnistuu myös siinä, missä vain harvat rikoskirjailijat ovat viime aikoina onnistuneet: kirjan lopetus on henkeäsalpaava.”

– DAST Magazine

Kirjan on suomentanut Jonna Joskitt-Pöyry ja äänikirjan lukee Satu Paavola.

Dekkarikirjailijaksi ryhtynyt poliisi Anna Karolina kuvaa uskottavasti rikosten maailmaa.

Anna Karolina (s. 1974) on poliisi, josta tuli nopeasti yksi Ruotsin huomattavimmista rikoskirjailijoista. Hän kuvaa teoksissaan rikosten ja rangaistusten maailmaa niin vaikut­tavasti ja tarkasti, että niistä on tullut erityisen suosittuja vankien keskuudessa. Toinen meistä kuolee tänään on ylistetyn rikoskirjailijan uuden dekkarisarjan avausosa, jota on myyty Ruotsissa jo yli 55 000 kappaletta.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Suomalaisten eläinsuhde on egoistinen, sanoo eläinfilosofi Elisa Aaltola uutuuskirjassaan Esseitä eläimistä

Mitä, jos alkaisimme kohdella eläimiä paremmin?

Esseitä eläimistä on kertomus pienen kylän maalaislapsesta, joka alkaa kyseenalaistamaan eläinten kohtelua ja josta aikuisena tulee eläinfilosofi. Aaltola kuvaa, miten lapsuus eläintuotannon keskellä sai hänet huolestumaan eläinten kohtelusta, ja minkälaisiin selkkauksiin työ eläinten puolesta on hänet vienyt.

Eläin on ”hän”

Aaltola asettaa ihmiset ja eläimet samalle viivalle. Kirjassa onkin hätkähdyttävä kielellinen valinta: eläimistä käytetään termiä ”toislajiset” ja pronominia ”hän”. Tällä tavoin Aaltola haluaa alleviivata sitä, että myös ihminen on eläin, ja että myös eläin on itseisarvoinen yksilö.

Yhteys luontoon ja eläimiin korjaantuu vasta eläinteollisuuden alasajosta

Kirjassa käsitellään eläinten kohtelua, arvoa sekä asemaa. Aaltola kritisoi eläintuotantoa suorin sanoin.

”Miten on mahdollista, että yhteiskunnassamme kohdellaan vuosittain yli 80 miljoonaa eläinyksilöä tavalla, joka aiheuttaa voimakasta stressiä, turhautumista, kipua ja kärsimystä? Miten on mahdollista, että sivistysvaltiossa on laillista esimerkiksi kastroida eläimiä ilman minkäänlaista puudutusta, pakkoerottaa emot poikasistaan luonnottoman aikaisin tai pitää emakkoja kääntymisen estävissä porsitushäkeissä?”

Eläinteollisuus on vieraannuttanut ihmiset muusta eläinkunnasta. Sen myötä ihminen on menettänyt yhteytensä toisiin lajeihin, mikä puolestaan on johtanut ennennäkemättömään tuhoon niin eläinten kuin luonnonkin kannalta. Tuon yhteyden palauttaminen alkaa eläinteollisuuden alasajosta.

Ristiriita eläinsuhteen keskellä: lihaparadoksi

Miksi yhtäältä rakastamme lemmikkejä ja toisaalta syömme lihaa, jonka tuottaminen on aiheuttanut kärsimystä? Lapsena Elisa Aaltola ei niele vastausta eläinten alemmasta arvosta, vaikka lihakeitto ja maito vielä maistuvat, niin kuin useammalle muullekin 1980-luvun kasvatille. Aikuisena Aaltola puhuu lihaparadoksista, jonka myötä ihmiset psykologisesti unohtavat lihan alkuperän eli mielellisen eläinyksilön, ja avaa sen kulttuurisia syitä. Ilmiötä on pidetty yhtenä keskeisimmistä länsimaisen eläinsuhteen ongelmista, ja Aaltola tuo sitä koskevan keskustelun Suomeen.

Kohu rautakarhuista

Kirjassa kuvataan, miten Aaltola puhui tassuistaan pyyntirautoihin jääneiden karhujen puolesta, ja minkälainen julkinen kohu asiasta lopulta syntyi Jenni Haukion mukaantuloa myöden. Miksi karhuja ei haluttu auttaa, ja mitä tämä kertoo eläinsuhteestamme? Entä mitä tapahtui ”karhukohun” kulisseissa?

Filosofi kapisen ketun jäljillä

Miksi yhteiskunta auttaa pulassa olevia joutsenia, muttei kapisia kettuja? Aaltola kertoo oman tarinansa kapisen ketun loukuttamisesta ja tarjoaa syitä sille, miksi luonnonvaraisten eläinten auttaminen on Suomessa retuperällä ja miksi sitä olisi radikaalisti tehostettava.

Metsästys ei aja eläinten etua

Aaltolan mukaan Suomessa on ”metsästyssyndikaatti”, joka häikäilemättä ajaa metsästäjien omaa etua luonnonvaraisten eläinten ja lajisuojelun kustannuksella. Syndikaatti ei ole salajuoni vaan arkinen, metsästyskeskeinen ideologia, joka suhtautuu eläinetiikkaan erittäin penseästi, ja johon ottavat osaa maa- ja metsätalousministeriö, Suomen riistakeskus ja monet viranomaiset. Sen seurauksena Suomessa metsästetään kohtuuttoman paljon mm. petoeläimiä tavoitteena saaliseläinkantojen turvaaminen metsästäjille. Metsästyksen kyseenalaistamiselle puolestaan ei haluta antaa sijaa. Aaltolaa voidaan pitää Suomen äänekkäimpänä metsästyskriitikkona, ja kirjassa hän kuvaa kritiikkinsä syitä.

Korruptoitunutta susipolitiikkaa

Aaltola väittää, että ”susien ”kannanhoidollisen metsästyksen” edistämiseen liittyy päivänvaloa kestämätöntä junailua, oman edun ajamista ja populismia, jota hän kirjassa valottaa. ”Suomalaisessa susipolitiikassa onkin korruption sävyjä.” Toinen Aaltolan yllättävä väite on, että susiviha koskettaa lopulta susien sijaan ihmisidentiteettiä:

”Susivihassa on kyse identiteetistä ja ideologiasta, ei itse susista. Jotta susiasiassa päästäisiin eteenpäin, olisi siksi tärkeää viimein keskustella identiteetin ja ideologian roolista.” 

Ihminen on haittaeläimistä tuhoisin

Kirjassa kritisoidaan käsitettä ”haittaeläin”. Esimerkiksi supikoiriin kohdistuvaa vainoa Aaltola pitää kohtuuttomana. Kritiikin kärkenä on, että ihminen on empiirisen tutkimuksen perusteella selvästi lajeista haitallisin, jonka aiheuttamaan luontokatoon ja ympäristöongelmiin verrattuna on esimerkiksi supikoira häviävän pieni ”ongelma”.

”Puhe ’haittaeläimistä’ ja ’haitallisista vieraslajeista’ vie huomion pois ihmisestä ja siten piilottaa syyllisyytemme ja vastuumme. Juuri tästä syystä tuo puhe on niin yleistä. Jos todella haluaisimme torjua lajikatoa ja ympäristöongelmia, olisi viimein syytä puhua nimenomaan ihmisen haitallisuudesta.”

 

Elisa Aaltola kuvaa lapsuuttaan ja suhdettaan eläimiin. Kuva: Suvi Elo

Elisa Aaltola toimii eläin- ja ympäristöetiikan dosenttina ja tutkijana Turun yliopistossa. Hän on kansainvälisesti arvostettu eläinfilosofi, ja vuonna 2021 hänelle myönnettiin Pro Animalia -palkinto elämäntyöstä eläinten hyväksi. Aaltola on julkaissut eläinkysymyksestä 11 kirjaa, muun muassa Eläinten moraalinen arvo (Vastapaino 2004) ja Häpeä ja rakkaus: ihmiseläinluonto (Into 2019).

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Juha Heinonen: Vankeinhoidon laadun kriittinen tarkastelu muurien sisältä

Entisen elinkautisvangin Juha Heinosen mukaan vankien kuntouttaminen yhteiskuntakelpoisiksi jää käytännössä sanahelinäksi. Vankilan tehtävä on yksinomaan tuomioistuimessa päätetyn tuomion täytäntöönpano. Kirjassaan Vanki 237/01 Heinonen avaa vankilan arkea ja käytäntöjä.

Juha Heinosen elämän taitekohta oli synkkä. Kohtalokas automatka heinäkuisena iltana 2001 päättyi kaksoismurhaan, josta Juha tapahtumien yhtenä osapuolena tuomittiin lopulta elinkautiseen vankeuteen. Neljätoista ja puoli kiven sisässä vietettyä vuotta tuovat näkökulman paitsi suomalaiseen vankeinhoitoon ja oikeuskäytänteen vallankäyttöön myös inhimillisen ihmisyyden oikeuksiin ja perusteisiin.

Vanki 237/01 syntyi Heinosen vankeusaikana Kylmäkosken suljetussa vankilassa. Kirjassa Heinonen avaa suljetun vankilan karua arkea, joka suurimmalle osalle kansasta on täysin tuntematon ja raakuudessaan jopa käsittämätön. Eri vankiloiden käytänteissä on paljon ristiriitoja. Esimerkiksi se, miten vankien kohtaamiset estetään lähes täysin suljetuilla osastoilla. Eristäminen tuskin edistää valmiutta palata yhteiskuntaan – päinvastoin.

Heinosen mielenterveyden pelasti taide. Vankeusajan työtoiminnassa hän pääsi perehtymään saven ja keramiikan saloihin ja laskee, että vankilavuosien aikana hänen käsiensä kautta kulki noin 12 000 kiloa savea.

”Keramiikan teko oli minulle suoranainen taivaan lahja ja yksi merkittävä keino selviytyä päivästä päivään, kuukaudesta toiseen ja vuodesta seuraavaan.”

Vanki 237/01 kuvaa vankien erilaiset taustat ja tarpeet

Vankeinhoidossa tulisi panostaa ammattitaitoiseen henkilökuntaan ja kiinnittää huomiota vankien monimuotoisuuteen, jotta alkoholistit, narkomaanit, asunnottomat ja tavikset saisivat räätälöityä kuntoutusta. Mielenterveysongelmat ja persoonallisuushäiriöt ovat vangeilla paljon yleisempiä kuin väestöllä keskimäärin. Päihderiippuvuus on kymmenkertaista.

”Väärältä puolelta muuria katsoessa kaikki näyttäytyy tavoittamattomana, korkealle ylös taivaaseen saakka piirtyvänä, vaikka toisaalta ajatellen; jos aidan takana ei ole mitään, eikä sen toisella puolella sen enempää, on täysin yhdentekevää, kummalla puolella aitaa seisoo.”

Juha Heinonen (s. 1966) on freelance-toimittaja ja -kirjoittaja, joka vapautui vankilasta vuonna 2014. Siviiliin astumisen kynnyksellä Heinonen työskenteli muun muassa Koko Teatterissa Helsingissä ja Legioonateatterissa Tampereella. Hän kirjoitti teatteri- ja kuunnelmakäsikirjoituksia, joista tunnetuimpia ovat Kuningaskahle (2009), Ääniä kiven sisältä (2012) sekä Toinen valinta (2014). Ennen vankilaan johtaneita tapahtumia Heinonen oli av-alan käsikirjoittaja osaksi omistamassaan yrityksessä. Nykyään hän suunnittelee ja ylläpitää yritysten web-sivustoja ja hoitaa näiden some-markkinointia kirjoittamisen ohessa.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Tympeät tytöt saavat jatkoa ja laajenevat Makian vaatemallistoksi

Riina Tanskanen tuo Tympeät tytöt -näyttelyn Helsinkiin ja toteuttaa Makian kanssa yhteistyömalliston. Tanskasen suositun feministisen sarjakuva-albumin toinen osa ilmestyy 2024.

Tympeät tytöt nähdään tänä keväänä katukuvassa Tanskasen ja Makian yhteistyömalliston myötä. Tanskasen mukaan Makia valikoitui yhteistyökumppaniksi juuri siksi, että se vetoaa hyvin erilaiseen kohderyhmään kuin Tympeät tytöt. Yleisöön, joka ei välttämättä eksy Tympeiden tyttöjen pariin itsenäisesti – hyvinä esimerkkeinä maakunnat ja nuoret miesporukat. Tavoitteena siis varmistaa, että feministinen sanoma tavoittaa myös miehet.

”Tällä yhteistyöllä haluamme nostaa keskusteluun sen, ettei feminismissä ole kyse vain “tyttöjen jutuista”, vaan jokaisen oikeudesta leveämpään tilaan. Sukupuolittuneet normit osuvat kyllä ihan kaikkiin sukupuoliin. Feminismissä on kyse energiasta, joka vapautuu, kun kenenkään sukupuolesta riippumatta ei tarvitse tunkea itseään normien mukaiseen muottiin tai elää pelossa. Feminismi tavoittelee yhdenvertaisuutta ihan jokaiselle.”

Mallisto tulee myyntiin Makian Helsingin myymälään, verkkokauppaan sekä muutamille valituille jälleenmyyjille.

Tympeät tytöt X Makia mallisto
Tympeät tytöt ja Makia tuovat feminismin laajemmalle yleisölle.

Seuraavat kirjat käsittelevät kriittisesti kapitalismia

Vaatemallisto on Tanskasen ensimmäinen kaupallinen yhteistyö, ja päätös sen tekemisestä aiheutti paljon pohdintaa kaupallisuuden, kuluttamisen ja vastuullisuuden suhteen. Syksyllä 2023 Tanskaselta ja Samu Kuopalta ilmestyy kapitalismia käsittelevä kirja. Tavoitteena on tehdä koko kansan antikapitalistinen teos, joka murtaa kapitalistisen yhteiskunnan absoluutteja ja tuo etäännyttävää talouskeskustelua lähelle ihmisiä.

Tympeät tytöt syntyivät Tanskasen tarpeesta löytää lohtua epätasa-arvoisen maailman keskellä. Tavoitteena ei ollut luoda kaupallista ilmiötä, mutta nyt Tympeistä tytöistä on kasvanut brändi, jonka ensisijainen alusta on läpeensä kapitalistisen logiikan mukaan toimiva Instagram.

”On aika lailla mahdotonta olla näkyvä ja täysin antikapitalistinen toimija kapitalistisessa maailmassa. Tämä yhteistyö on ehdottoman strateginen tasa-arvotyön mielessä: Makian ja Tympeiden tyttöjen yhteistyön lähettämän viestin suuruudella voi olla iso yhteiskunnallinen merkitys.”

Tympeät tytöt – Aikuistumisriittejä -kirjaa on myyty lähes 7000 kappaletta ja se oli myös Sarjakuva-Finlandiaehdokkaana 2021. Tympeät tytöt II ilmestyy 2024. Kirja käsittelee kapitalistisen talousjärjestelmämme suhdetta tyttöyteen: kuten luokkakipuja, trickle down -feminismiä, näkymättömäksi tehtyä hoivaa, tasa-arvopuheella höystettyä uusliberalismia, somen spektaakkelia ja psykokapitalismia.

Tyttöyden sirpaleet -näyttely auki 11.5 asti

”YK:n maailmanlaajuisen naisiin kohdistuvia ennakkoluuloja kartoittavan tutkimuksen mukaan yli 90 % ihmisistä ajattelee, että naiset ovat jollain tavoin miehiä huonompia. Kun maailma on lapsesta asti opettanut, että ’maskuliiniset’ piirteet ovat ’feminiinisiä’ arvokkaampia, on naisvihan sisäistäminen helppoa.”

Tympeät tytöt – Aikuistumisriittejä (2021)

Tympeät tytöt sarjakuva-albumi saa jatkoa 2024.

Naisviha on läsnä kaikkialla ja meissä kaikissa. Se on iskostunut pahaa tarkoittamattomista kommenteista, tieteestä, mediasta, rivien väleistä, kulttuurituotteista, ylisukupolvisista ”tosiasioista”, koulusta. Se on niin aktuaalista väkivaltaa, arkisia kipuja kuin rakenteellisia nyansseja. Naisvihan olemus on niin sirpaleista, että on vaikeaa hahmottaa, mitä kaikkea se lopulta onkaan ja miten se meihin vaikuttaa.

Taidenäyttely Tyttöyden sirpaleet 19.4.-11.5.2022 ti-la klo 12–19 osoitteessa Uudenmaankatu 11.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Denise Rudbergin tuoreimmassa romaanissa Vieras joukossa Ruotsin tiedustelupalvelu tukee Suomen taistelua Venäjää vastaan

Toiseen maailmansotaan sijoittuvan historiallisen romaanisarjan odotettu kolmas osa muuttui ajankohtaiseksi.

Lisää on pakko saada. Sen tietää jokainen Liittolaiset-sarjan lukija. Sarjan kolmas kirja Vieras joukossa kertoo siitä, miten uusi sotasuunnitelma vaikuttaa Elisabethin, Signen ja Iriksen työhön tiedustelupalvelussa. On kesä 1941, ja Ruotsin puolueettomuus on vaarassa. Karlaplan-aukion reunamilla, talossa numero neljä, on työ täydessä vauhdissa. Naiskolmikko selvittää koodeja ja oman elämänsä kiemuroita sodan hiipiessä yhä lähemmäs Ruotsin rajoja.

”Mitä mieltä neiti Herrman on Suomesta? Tekeekö Suomi oikein tukiessaan Saksaa?

– Suomalaiset tekevät sen mikä heidän on tehtävä. Suomi taisteli ankarasti talvisodassa ja on saanut osakseen kovaa kohtelua joka taholta. Mielestäni meidän on vaikea asettua Suomen asemaan. Mutta jos Suomen puolustus pettää, saamme Venäjän lähimmäksi naapuriksemme. Olen kiitollinen siitä, että Suomi pitää pintansa. ”

Elisabeth Herrman, Vieras joukossa

Vieras joukossa on Tukholmaan sijoittuva vakoojaromaani toisen maailmansodan tapahtumista. Todellisiin tapahtumiin ja paikkoihin perustuva Liittolaiset-sarja on kunnianosoitus viime vuosisadan teräville, vahvoille naisille. Elisabethin, Signen ja Iriksen henkilöhahmojen esikuvat ovat kirjailijan omassa suvussa.

”Mielenkiintoinen, helppolukuinen ja ajatuksia herättävä kirja.”

Erika, lukija

Kirjan on suomentanut Anu Koivunen ja äänikirjan lukee Meri Nenonen.

Teos on Denise Rudbergin historiallisen romaanisarjan kolmas itsenäinen osa. Aiemmin sarjassa ilmestyneet: Salainen koodi, Vaarallinen yhteys. Kirjasarjasta on tekeillä tv-sarja.

Denise Rudberg
Kuva: Anna-Lena Ahlström

Denise Rudberg (s.1971) on Ruotsin menestyneimpiä kirjailijoita, jonka Marianne Jidhoff -dekkareita on myyty yli kolme miljoonaa kappaletta.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Heine Bakkeidin Haudattu salaisuus palkittiin Norjassa parhaana dekkarina 2021

Riverton-palkinnon raati kuvailee suomeksi syyskuussa 2022 ilmestyvää jännäriä erityisen taitavasti kirjoitetuksi. Teos pitää lukijan otteessaan loppuun asti.

Riverton-seura on palkinnut dekkarikirjailijoita vuodesta 1972 ja on hyvin harvinaista, että kultaisen revolverin saa näin tuore kirjailija. Heine Bakkeidin dekkarisarjan ensimmäinen Thorkild Asken tutkinnoista kertova teos, Meren aaveet, ilmestyi norjaksi vuonna 2016.

Haudattu salaisuus on sarjan neljäs itsenäinen osa. Kirjassa Norjan Stavangerin hiekkadyyneiltä löytyy runneltu ruumis, jonka uskotaan kuuluvan viisi vuotta sitten kadonneelle konstaapelille Simon Bergelandille. Thorkild Aske lähtee etsimään vastauksia kaupungista, josta hän näkee yhä painajaisia.

”Norjalaista rikolliskirjallisuutta parhaimmillaan”

Palkintoraati ylistää Heine Bakkeidin taitavaa kerrontaa, juonen kehitystä ja hahmojen kuvausta.

”Kaikella on merkitys ja menneillä tapahtumilla yhteys nykyhetkeen. Kirja on erinomaisesti kirjoitettu ja jäsennelty.”

Riverton-raati

Heine Bakkeid (s. 1974) on varttunut Pohjois-Norjassa, jonka jylhistä seuduista ja tummista sävyistä hän ammentaa myös kirjoitustyössään. Jo Nesbøn veroinen lahjakkuus on pantu laajalti merkille ja hänen tuotantoaan on julkaistu jo yli 15 maassa.

Heine Bakkeid
Heine Bakkeid on kotoisin Pohjois-Norjasta. Kuva: Harriet M. Olsen

Dekkarisarjan kirjat on suomentanut Jonna Joskitt-Pöyry ja äänikirjat lukee Toni Kamula. Haudattu salaisuus ilmestyy suomeksi syyskuussa 2022. Aiemmin sarjassa ilmestyneet: Meren aaveet, Paratiisin kutsu, Nuku lapsi armaani.

Tutustu syksyn uutuuskirjoihin:

Into syksy 2022
Syksyn kirjat vievät varjoyhteiskuntaan.
Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Lasten tietokirja Se on ihan susi kertoo kuvien kautta sosiaalisesta laumaeläimestä

Miten sudet viestivät toisilleen ja minkälaisia sudenpennut ovat syntyessään? Näihin kysymyksiin Maia Raitanen vastaa uusimmassa lastenkirjassaan Se on ihan susi.

Suden levinneisyys maapallolla on yksi suurimmista heti ihmisen ja hiiren jälkeen. Suomen susi valloitti jo jääkauden päätyttyä, ja aluksi ihmiset ja sudet tulivat hyvin toimeen keskenään. Susi on sosiaalinen, viisas ja taitava eläin, jolle perhe ja lauma ovat luonnollinen tapa elää – silti se on vahva myös yksin.

Se on ihan susi on kiehtova kirja parjatusta ja rakastetusta petoeläimestämme. Ihastuttavasti kuvitettu kaikenikäisten tietokirja tutustuttaa lukijan suden elämään, lajityypilliseen käyttäytymiseen ja historiaan. Kirjan ikäsuositus on 6 +.

Raitasen teokset ovat riemastuttavia koko perheen tietokirjoja, joissa tutustutaan Suomen kaloihin, nisäkkäisiin ja lintuihin. Sano muikku -kirjasta sanottua:

”Kirja on tiivistetyn informatiivisyytensä lisäksi värikkään iloinen kuvakirja, jonka hauskat piirrokset herättävät lastenkin kiinnostuksen kaloihin ja kalojen sielunelämään. Humoristisin ja sarjakuvamaisin keinoin Sano muikku! myös pysäyttää lukijan. Joko hymyilemään, naureskelemaan tai miettimään elämän syntyjä syviä, mutta kepein lyhyin aforismein. Mainio teos!”

Matti Rämö, Yle

Taitavana pitkän linjan biologian kuvittajana tunnettu Maia Raitanen on kuvittanut oppikirjoja ja tietokirjoja vuodesta 1980. Sarjassa aikaisemmin ilmestyneet: Västäräkistä vähäsen, Happamia, sanoi kettu, Valas, valas, Sano muikku! ja Muurahainen lypsyllä.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Sisarusten selviytymistarina kidutuksen ja nöyryytyksen täyttämästä lapsuudesta

Äitimme oli sarjamurhaaja kertoo Shelly Knotekista, joka piinasi läheisiään vuosien ajan, mutta kukaan ei puuttunut ennen kuin oli jo liian myöhäistä. Kesäkuussa sarjamurhaaja-äiti pääsee vapaaksi.

Karmivat muistot piinasivat vuosikausia Nikki, Sami ja Tori Knotekia aina kun he kuulivat sanan ”äiti”. Kukaan ei arvannut, mitä maalaistalossa Washingtonin osavaltiossa Yhdysvalloissa tapahtui.

Perheen äiti Shelly alisti tyttärensä järkyttävälle hyväksikäytölle, kidutukselle ja henkiselle väkivallalle. Painajainen kärjistyi useisiin murhiin. Äitimme oli sarjamurhaaja on paitsi raastava tositarina myös kolmen vahvan naisen selviytymiskertomus absoluuttisesta pahasta sekä vapaudesta ja oikeudesta, joiden edestä he panivat henkensä alttiiksi.

Pahasta kodista lähteminen ei ole itsestään selvää

Kirja imaisee mukaansa kuin nopeatahtinen trilleri, mutta valitettavasti kirjan jokainen musertava yksityiskohta on totta. Michelle ”Shelly” Knotek vapautuu vankilasta kesäkuussa 2022. Sisarukset Nikki, Sami ja Tori halusivat kertoa tarinansa julkisuuteen, jotta heidän äitinsä ei enää koskaan pääsisi toistamaan julmuuksiaan.

”Tämän kirjan pitäisi lukea vähintään jokainen, joka työskentelee lasten parissa, kuinka suuri voikaan olla lapsen kiintymys vanhempaansa, vaikka tuntisi että jokin elämässä ei ole oikein. Ja kuinka epänormaalista tulee ihmiselle normaali, kun ei ole vertailukohtaa. Ja toisaalta myös ne jotka elävät väkivaltaisessa suhteessa, kun tarpeeksi itsetuntoa ja ihmistä vähätellään, henkinen ja fyysinen väkivalta tekee sen ettei ole voimia lähteä pois.”

Suvi, Suomalainen Kirjakauppa, Jyväskylä

Palkittu bestsellerkirjailija Gregg Olsen on yhdysvaltalainen true crimen ja jännityskirjallisuuden mestari. Hän on kirjoittanut urallaan yli 30 kirjaa. Äitimme oli sarjamurhaaja -alkuteosta on myyty yli 1,2 miljoonaa kappaletta ja kirja oli Wall Street Journalin ja Washington Postin bestsellerlistojen kärkisijoilla.

Jaa tämä: