Kaikki kirjoittajan Mika Rönkkö artikkelit

Lataa alkuperäinen kuva ▼

Häpeä ja rakkaus & Ulkonäköyhteiskunta ilmestyvät Turun kirjamessuilla

Turun kirjamessuilla julkistetaan perjantaina kaksi populaaria, yhteiskuntatieteellistä teosta: Elisa Aaltolan Häpeä ja rakkaus – Ihmiseläinluonto pohtii, mikä on tunteiden rooli ilmastonmuutoksen, lajisukupuuton ja eläinteollisuuden aikakaudella. Ulkonäköyhteiskunta – Ulkoinen olemus pääomana 2000-luvun Suomessa ruotii ulkonäön ja elämässä menestymisen välistä yhteyttä yhteiskunnassa.

Elisa Aaltolan tietokirjassa Häpeä ja rakkaus -ihmiseläinluonto erityisen huomion kohteena ovat häpeä ja rakkaus luonto- ja eläinsuhteessa: mikä näiden tunteiden rooli on ilmastonmuutoksen, lajisukupuuton ja eläinteollisuuden aikakaudella?

Häpeä ja rakkaus ovat voimakkaita moraalitunteita, joista kuitenkin tiedetään vähän: kirja toimiikin yleisenä johdatuksena häpeän ja rakkauden sekä kipuisiin että mahdollistaviin maastoihin. Ilmastonmuutosta ja lajien massasukupuuttoa voi olla itsekunkin vaikea kohdata, mihin häpeä saattaa vaikuttaa. Länsimaisessa luonto- ja eläinsuhteessa onkin paradoksaalista, että eläimiä sekä syödään että rakastetaan yhä enemmän. Elisa Aaltola ruotii kirjassa muun muassa “lajihäpeän” käsitettä sekä uudenlaisia eläin- ja luontorakkauden muotoja.

Elisa Aaltola on Turun yliopistossa työskentelevä filosofi, joka on keskittynyt eläin- ja ympäristöfilosofiaan sekä moraalipsykologiaan. Hän on julkaissut kymmeniä tieteellisiä artikkeleita sekä useita kansainvälisiä kirjoja. Aaltolan suomenkielisiin kirjoihin lukeutuvat Empatia – Myötäelämisen tiede (yhdessä Sami Kedon kanssa), Eläimet yhteiskunnassa (toim. yhdessä Sami Kedon kanssa), Johdatus eläinfilosofiaan (toim.) ja Eläinten moraalinen arvo.

Elisa Aaltola puhuu Turun kirjamessuilla perjantaina 4.10. kello 14:50 Onverva-salissa ja kello 15:30 Tieto-lavalla.

Ulkonäköyhteiskunta – Ulkoinen olemus pääomana 2000-luvun Suomessa taas ruotii ulkonäön ja elämässä menestymisen välistä yhteyttä suomalaisessa yhteiskunnassa. Osaatko arvata, kuinka monta kuukautta suomalainen nainen viettää peilin edessä elämänsä aikana? Entä mies? Kuinka paheksuttua mahtaakaan olla ulkonäön hyödyntäminen palkkaneuvotteluissa?

Kirja tarjoaa tilastotietoa ja tositarinoita aiheesta. Kirjoittajat kutsuvat lukijan pohtimaan kanssaan ulkonäköpääoman kasaamista ja hyödyntämistä ja siitä luopumista. Käsitellyksi tulevat niin ulkonäköön kohdistuvan kulutuksen mielekkyys ja mielettömyys kuin ulkonäön merkitys pari­suhteessa, työelämässä ja ystävyyssuhteissa. Hyväksytyn ulkonäön määrittelyä tarkasteltaessa media saa osansa, mutta keskustelua käydään ennen kaikkea ulkonäölle annettujen merkitysten määrittelystä erilaisissa sosiaalisissa ympäristöissä.

Kirjan ovat kirjoittaneet turkulaiset taloussosiologit dosentti Outi Sarpila, VTM Iida Kukkonen, VTM Tero Pajunen ja VTM Erica Åberg. Lisäksi mediatutkija FM Kaisu Hynnä on kirjoittanut luvun mediasta ulkonäön normittajana. Kirjan julkistus Turun kirjamessuilla sunnuntaina 6.10. kello 13:35 Onerva-salissa.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Lasten tietokirja Ihme ilmat! valloittaa maailmaa

Laura Ertimon & Mari Ahokoivun Ihme ilmat! -kirjan oikeudet on myyty Ruotsiin ja Viroon. Lajissaan ensimmäinen, lapsille suunnattu tietokirja ilmastonmuutoksesta julkistetaan suomeksi lauantaina 28.9. Ihme ilmat! vastaa lasten kiperiin kysymyksiin ilmastonmuutoksesta ja kertoo, miten voimme pistää sille yhdessä hanttiin.

Kauden odotetuimman lasten tietokirjan Ihme ilmat! julkaisee Ruotsissa arvostettu lastenkirjakustantamo Rabén & Sjögren ja Virossa Eesti Raamat. Ulkomaisten oikeuksien myynnistä vastaa kirjallisuusagentuuri Elina Ahlbäck Literary Agency. Suomenkielinen kirja julkistetaan lauantaina 28.9. Akateemisen Kirjakaupassa Lasten karnevaaleilla.

Ihme ilmat -kirjassa kaksi nokkelaa kaverusta Lotta ja Kasper, kyllästyvät vanhempiensa vältteleviin vastauksiin kummista keleistä. He päättävät selvittää, mistä ilmaston muuttumisessa todella on kyse. Lotta ja Kasper lähettävät viestiä maailmalle:

Subject: How do you explain climate change?

Hi!
How’s it going? A long, hot summer is coming to an end here, and school has already started. But is there any point going to school if it and everything else might be drowned in a flood in less than a hundred years? Maybe—it depends on what schools teach!
We were thinking that first we need to imagine a better future and then make it happen. We know that you’re already seeing climate change where you are, and there’s a lot of trouble coming during our lifetimes if we don’t act now.
But what do you hope for? What will your home be like in 2050 if we do everything we can to prevent climate change? Then we’ll be our parents’ age, so super old! :D

Sincerely,
Lotta and Kasper from Finland

Laura Ertimon & Mari Ahokoivun Ihme ilmat! on topakka ja toiveikas lasten tieto­kirja siitä, miten ihminen aiheuttaa ilmastonmuutoksen ja mitä me voimme tehdä paremman tulevaisuuden puolesta. Samalla se vinkkaa, miten ihan jokainen pystyy treenaamaan omia ilmastotaitojaan ja elämään niin, ettei hiilidioksidi pöllyä joka käänteessä. Ilmaston­muutoksen pinteestä ei kuitenkaan selvitä pelkillä arjen nikseillä. Siksi tämä kirja kertoo innostavasti myös yhdessä tekemisen voimasta.

Laura Ertimo (s. 1977) on maantieteilijä ja tietokirjailija. Teoksissaan hän kutoo oivaltavasti yhteen tarkat faktat ja mieltä kutkuttavat tarinat. Ertimon tietokirjat ovat herättäneet paljon huomiota myös ulkomailla. Mari Ahokoivu (s. 1984) on Kööpenhaminassa asuva kuvittaja ja sarjakuvataiteilija. Hänen kynästään ovat syntyneet muun muassa sarjakuvaromaani ­Oksi, lastensarja Sanni & Joonas ja ranskalainen elefantti Lola Olifante.

Katso lukunäyte kirjasta (sivut 2-5, 20-23):

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Matti Rinteen Kulttuuritoimittaja julkistetaan 30.9. kello 16:30

Matti Rinne oli Ilta-Sanomien vastaava kulttuuritoimittaja kolmekymmentä vuotta. Hänellä oli erinomainen näköalapaikka kuohuvaan kulttuurielämään 1960-luvulta lähtien aikaan, jota värittivät kirjasodat, teatterielämän kahinat, kulttuurielämän politisoituminen ja monet muut koko Suomea puhuttaneet tapahtumat.

Rinteen monivaiheinen ura vei hänet Harry Belafonten edustajaksi Kongon Brazzavilleen, kirjailijain rauhankongressiin Sofiaan, käsikirjoittamaan Risto Jarvan elokuvaa ja tapaamaan Ranskan uuden romaanin äitiä Nathalie Sarrautea. Kulttuuritoimittaja – Kurkistus elettyyn on kiehtova katsaus poikkeuksellisen uran tehneen miehen elämään ja ajatuksiin.

Lehtimiesuransa lisäksi Rinne on kirjoittanut useita tietokirjoja ja toiminut Suomen sanomalehtimiesyhdistyksen, Suomen arvostelijain liiton ja Kirjailija- ja taiteilijaryhmä Kiilan puheenjohtajana.

Matti Rinteen Kulttuuritoimittaja – Kurkistus elettyyn julkistetaan Rosebudin Kolmen sepän kirjakaupassa maanantaina 30.9. kello 16:30.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Uutuuskirjoja ilmastonmuutoksen torjunnasta, suomalaisesta siirtomaaherruudesta ja sisällissodasta

Into julkaisee syksyn avaukseksi sarjan tietokirjoja ilmastonmuutoksesta ja sen torjumisesta: Jessica Haapkylän “Meren tarinan” tutkimusmatkasta Arktiksen muutoksiin, “Ihme ilmat!”, lajissaan ensimmäisen lapsille suunnatun tietokirjan ilmastonmuutoksesta, sekä Leo Straniuksen “Ekoistin muistelmat” hiili­jalanjäljen optimoinnista arjessa. Jouko Aaltosen ja Seppo Sivosen uutuusteos “Orjia ja isäntiä” pureutuu puolestaan ruotsalais-suomalaisen siirtomaaherruuteen. Pentti Sainion “Punaisia tappamassa” avaa ainutlaatuisen ikkunan sisällissodan kärsimysten raakaan temmellyskenttään. Matti Rinteen “Kulttuuritoimittaja” on kurkistus näköalapaikalta kuohuvaan kulttuurielämään 1960-luvulta lähtien, Harry Belafontesta Nathalie Sarrauteen.

Leo Stranius on ekologisesti elävä yhteiskunnallinen vaikuttaja ja perheenisä, jonka uutuuskirja Ekoistin muistelmat on tarina hyvinvointivaltiosta, ekologisten kysymysten murtautumisesta valtavirtaan ja vapaaehtoisesta luopumisesta. Miten Stranius otti ekologisen mittatikun kauniiseen käteensä ja optimoi oman hiili­jalanjälkensä piiruntarkasti? Millaisten valintojen ja käänteiden myötä hänestä lopulta tuli hyväntuulinen inspiraation lähde kaikille maailmanparantajille?
Ekoistin muistelmat julkistetaan Oodin Kirjataivaassa perjantaina 27.9. klo 16: Leo Straniuksen kanssa keskustelee kirjailija Laura Gustafsson, Mari Pantsar Sitrasta, Pentti Stranius ja europarlamentaarikko Heidi Hautala.

Lajissaan ensimmäinen, lapsille suunnattu tietokirja ilmastonmuutoksesta julkistetaan lauantaina 28.9. Akateemisen Kirjakaupan Lasten karnevaaleillaLaura Ertimon
& Mari Ahokoivun Ihme ilmat! vastaa lasten kiperiin kysymyksiin ilmastonmuutoksesta ja kertoo, miten voimme pistää sille yhdessä hanttiin. Kaksi nokkelaa kaverusta, Lotta ja Kasper, kyllästyvät vanhempiensa vältteleviin vastauksiin kummista keleistä. He päättävät selvittää, mistä ilmaston muuttumisessa todella on kyse.
Ihme ilmat! on topakka ja toiveikas lasten tieto­kirja siitä, miten ihminen aiheuttaa ilmastonmuutoksen ja mitä me voimme tehdä paremman tulevaisuuden puolesta. Samalla se vinkkaa, miten ihan jokainen pystyy treenaamaan omia ilmastotaitojaan ja elämään niin, ettei hiilidioksidi pöllyä joka käänteessä. Ilmaston­muutoksen pinteestä ei kuitenkaan selvitä pelkillä arjen nikseillä. Siksi tämä kirja kertoo innostavasti myös yhdessä tekemisen voimasta.

Meribiologi Jessica Haapkylän Meren tarina puolestaan selvittää, mitä pohjoisille merille oikein on tapahtumassa. Jessica Haapkylä oli Jean-Michel Cousteaun filmiryhmän jäsenenä Alaskassa jo vuonna 2004. Ilmastonmuutoksesta ei tuolloin juuri puhuttu, vaikka merkkejä ikiroudan sulamisesta näkyi jo. Syvennyttyään 15 vuodeksi trooppisiin meriin ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin koralleihin, hän matkusti taas Huippuvuorille ja Grönlantiin ja selvitti, kuinka eteläiset merieliöt tunkeutuvat pohjoisille vesille ja syrjäyttävät arktisia lajeja.
Esimerkiksi miekkavalas on siirtymässä pohjoiseen. Se saalistaa hylkeitä ja vie elintilaa muun muassa sarvi- ja grönlanninvalaalta, joita uhkaavat jäättömät olosuhteet. Myös turska ja makrilli ovat levinneet entistä pohjoisemmaksi, jossa jäämerenseitin elinympäristö on jo kutistumassa. Muutokset kalalajistossa vaikuttavat tuhansia vuosia vanhaan pyynti- ja kalastuselinkeinoon.

Elokuvaohjaaja Jouko Aaltosen ja historiantutkija Seppo Sivosen uutuusteos Orjia ja isäntiä taas asettaa suurennuslasin ruotsalais-suomalaisen siirtomaaherruuden aikakaudelle. Vuonna 1784 kuningas Kustaa III hankki Kari­bialta pikku­riikkisen Saint-Barthélemyn kalliosaaren, josta tuli hyvän sataman ansiosta orjatalouden solmukohta. Tiesitkö, että saaren ylläpitämiseen osallistuivat myös suomalaistaustaiset kuvernöörit, sotilaat ja merimiehet? Suomalaiset myös sijoittivat orjatalouteen ja hyötyivät kaupasta. Onko orjakaupan tarina näin ollen myös meidän suomalaisten tarina?

Meren tarina sekä Orjia ja isäntiä julkistetaan maanantaina 7.10. kello 17–19 Rosebudin Kolmen sepän kirjakaupassa.

Pentti Sainion kirja Punaisia tappamassa avaa ainutlaatuisen ikkunan sisällissodan kärsimysten raakaan temmellyskenttään. Kirjan perustana ovat myöhemmin majuriksi ylenneen Osmo Selinheimon pikkutarkat, noin 1 300 sivua käsittävät päiväkirjamerkinnät toiminnastaan. Valkoinen upseeri kirjoitti ne aikanaan itseään ja omiaan varten. Ne ovat olleet suvun hallussa julkisuudelta piilossa tähän päivään.
Paljastava kirja tuo 100 vuoden takaa eläväksi Etelä-­Savossa käytyjä sodan ratkaisevia taisteluja. Näihin Savon rautatiesodan taisteluihin Mikkelin lyseolainen Osmo Selinheimo osallistui 18-vuotiaana vapaaehtoisena suojeluskuntalaisena. Samoihin taisteluihin osallistui myös Kajaanin yhteiskoulun abiturientti, 17-vuotias vapaaehtoinen suojeluskuntalainen Urho Kaleva Kekkonen – tuleva tasavallan presidentti. Osmo ja Urho osallistuivat moniin samoihin taisteluihin ja heidän sotatiensä osuivat yksiin noin kahden kuukauden ajan.
Punaisia tappamassa – Valkoisen nuoren Osmo Selinheimon sota 1918 julkistetaan torstaina 3.10. klo 17 Akateemisen kirjatalon kohtaamispaikalla.

Matti Rinne sen sijaan oli Ilta-Sanomien vastaava kulttuuritoimittaja kolmekymmentä vuotta. Hänellä oli erinomainen näköalapaikka kuohuvaan kulttuurielämään 1960-luvulta lähtien aikaan, jota värittivät kirjasodat, teatterielämän kahinat, kulttuurielämän politisoituminen ja monet muut koko Suomea puhuttaneet tapahtumat. Rinteen monivaiheinen ura vei hänet Harry Belafonten edustajaksi Kongon Brazzavilleen, kirjailijain rauhankongressiin Sofiaan, käsikirjoittamaan Risto Jarvan elokuvaa ja tapaamaan Ranskan uuden romaanin äitiä Nathalie Sarrautea.
Matti Rinteen Kulttuuritoimittaja – Kurkistus elettyyn julkistetaan Rosebudin Kolmen sepän kirjakaupassa maanantaina 30.9. kello 16:30.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Nina Honkasen Pohjakosketus julki

Nina Honkasen kolmas romaani Pohjakosketus on menneestä nykyiseen ja takaisin liikkuva kuvaus huojuvasta avioliitosta. Takana on pitkä yhteinen elämä, jossa on ollut alusta asti säröjä. Vai onko kohtuullista, että puoliso hallitsee raivokohtauksillaan koko perhettä, päättää mitä toinen laittaa päälleen ja huutaa keskellä katua, oli lapsi sitten vielä kohdussa tai unilla vaunuissaan?

Pohjakosketus on mustan huumorin ja elämänilon maustama selviytymistarina. Tarina ravistelee, mutta myös lohduttaa ja kannustaa.

Kirjailija-käsikirjoittaja Nina Honkanen syntyi Porissa vuonna 1968, varttui Raumalla ja muutti Helsinkiin 80-luvulla. Muun muassa kaksi romaania, tietokirjoja, kuunnelmia, dokumentteja, tv-sarjan, näytelmän, kolumneja ja neljä poikaa maailmaan saattanut Honkanen on kirjoittanut työkseen 25 vuotta, viimeisimpänä Onnelliseksi – Seksuaalisuus läpi elämänkaaren-tietokirjan. Hän on myös työskennellyt radio- ja tv-toimittajana. Esikoisromaanista Gladiaattori on tekeillä kansainvälinen elokuva.

Lukukokemus oli hypnoottinen: en voinut laskea kirjaa käsistä, vaan luin Pohjakosketuksen viime yönä yhteen menoon.” – Lukija

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Innon koulunavaus: sorrettujen pedagogiikkaa, peruskoulun alkuunpanijat ja Gandhin, Steinerin ja Arnedtin filosofiaa

Monet tuntevat Paulo Freiren Sorrettujen pedagogiikka -teoksen, mutta tunteeko kukaan kirjan kirjoittajaa? Tiesitkö, että suuren peruskoulu-uudistuksen takana ei ollut valtio vaan asialle vihkiytyneet kansalaisjärjestöt ja vapaaehtoiset? Mitä on sosiaalipedagoginen hevostoiminta? Mitä ratkaisuja 100 vuotta täyttävä steinerkoululiike voi tarjota digitalisaation ja monikulttuuristumisen esille tuomiin haasteisiin? Mitä Paulo Freire, Hannah Arendt ja Mahatma Gandhi oikeastaan halusivat sanoa? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin antaa vastauksia Innon syksyn kasvatuksen ja oppimisen käsikirjat.

Kasvatuksella ihmiset voidaan pitää tietämättöminä – tai edistää heidän kehittymistään kriittisiksi yhteiskunnallisiksi tekijöiksi, kirjoittaa aikuiskasvatuksen professori Juha Suoranta uudessa teoksessaan Paulo Freire, sorrettujen pedagogi. Freire kehitti lukutaidon opetusta, mutta korosti, että sen edellytys on tasa-arvoinen yhteiskunta.
Suorannan kirja on ajankohtainen, sillä maailmassa on edelleen satoja miljoonia köyhyydessä eläviä, luku- ja kirjoitustaidottomia lapsia ja nuoria. Paulo Freire, sorrettujen pedagogi kuuluu jokaisen kasvattajan ja kasvatusalan asiantuntijan peruslukemistoon.

Markku Niemen tietokirja Peruskoulun unohdetut alkuunpanijat kertoo vapaan kansalaistoiminnan roolista 1960- ja 1970-lukujen suuressa koulunuudistuksessa.
Maamme yksi ylpeyden aihe on kansainvälisissäkin vertailuissa laadukkaaksi todettu koululaitos. Yhtenäisen, mullistavan peruskoulun toteuttaminen ei kuitenkaan tapahtunut kivuttomasti. Koulu-uudistuksen takana ei ollut kuitenkaan ensisijaisesti valtio vaan asialle vihkiytyneet kansalaisjärjestöt ja vapaaehtoiset. Vapaaehtoisiin kuuluivat esimerkiksi Aarne Hellemaa ja Onni Niemi, joiden aktiivisuuden seurauksena pieneen satakuntalaiseen Kiukaisten kuntaan perustettiin kokeiluoppikoulu, jossa jo 1950-luvulla testattiin peruskoulumallia.

Marianne Kiskolan Toiskan filosofia etsii hyvän elämän avaimia: Perhekoti Toiskan arki ihmisineen ja eläimineen sisältää oivalluksen siitä, mistä voi rakentua hyvä ja onnellinen elämä. Toiskan elämänmakuisten tarinoiden kautta avautuva maailma haastaa miettimään, mikä lopulta on tärkeää.
Toiskassa toteutetaan systeemisen lastensuojelun toimintamallia ja sosiaalipedagogista hevostoimintaa. Kirja taipuu myös ammattilaisen käsissä työkaluksi, ja antaa käytännönläheisiä eväitä näiden toimintatapojen toteuttamiseen.  Äänen saavat nuorten ohella Toiskan työntekijät ja yhteistyökumppanit. Pienet lastensuojeluyksiköt ovat avainasemassa nuorten pitämisessä yhteiskunnan voimavaroina. Toiskan toimintamallilla on saatu hyviä tuloksia ja lähes kaikki nuoret ovat kiinni yhteiskunnassa ja elävät omannäköistä elämäänsä.

Koulujen avaukseksi ilmestyy myös toinen painos Jarno Paalasmaan teoksesta Steinerkoulun ABC. Paalasmaa kehittää ajatusta kokonaisvaltaisesta kasvatuksesta, joka huomioi tietojen ja taitojen oppimisen ohella myös luovuuden, tunne-elämän ja vuorovaikutustaitojen kehityksen. Steinerpedagogiikka saa kirjassa ajan hermolla olevaa tutkimusperustaista läpivalaisua ja kuvausta siitä, miten sitä voi soveltaa uusissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa.

Innon kesän painosta on ehtinyt tupsahtaa myös Gandhin Tärkeimmät kirjoitukset ja Hannah Arendt – Suuren ajattelijan elämä. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta Gandhin syntymästä. Mahatma Gandhinalkuperäiskirjoitusten kokoelma välittää ”suuren sielun”, ajatuksia politiikasta ja taloudesta, väkivallasta ja väkivallattomuudesta, uskonnosta ja moraalista. Perustana on totuudessa pysyminen ja muutos väkivallattomin keinoin.

Kurt Sontheimerin elämäkertateos Hannah Arendt – Suuren ajattelijan elämä kertoo, kuinka Arendtin poikkeuksellinen elämä loi perustan hänen itsenäiselle ajattelulleen.
Filosofi ja poliittinen teoreetikko Hannah Arendtin elämäntarina ja teokset kiehtovat edelleen lukijoita ympäri maailman. Hänellä oli intohimoinen rakkaussuhde filosofi Martin Heideggerin kanssa, ja hänen oli juutalaisena paettava natseja 1933 ensin Ranskaan ja myöhemmin Yhdysvaltoihin. Amerikasta tuli hänen toinen kotimaansa, jossa hän kirjoitti monet arvostetut teoksensa. Näitä ovat muun muassa ihmisen toiminnan merkitystä pohtiva
Vita activa ja hänen Eichmann-oikeudenkäyntiraporttinsa, joka herätti voimakkaita ja vihamielisiä reaktioita niin Israelissa, USA:ssa kuin Saksassakin.
Kurt Sontheimer onnistuu kirjassaan luomaan Arendtista selkeän kokonais­kuvan, mikä puolestaan helpottaa filosofin muun tuotannon ymmärtämistä.

Arvostelukappaleet: arvostelukappaleet@intokustannus.fi

Into Kustannuksen verkkosivuille pääset tästä.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Monta oksaa: ruotsinsuomalaisiin kohdistuneita ennakkoluuloja ja juurettomuutta taiteilijoiden silmin

Monta oksaa yhdistää ruotsinsuomalaisten siirtolaisten elämää, kulttuuria ja identiteettiä tarkastelleen tutkimuksen, eri taiteilijoiden 21 tarinaa ja upeat mustavalkokuvat 157-sivuiseksi kirjaksi. 

Kirja julkaistaan torstaina 25.7. klo 17.00 Työväen Musiikkitapahtumassa.

Kirja maalaa kuvan ruotsinsuomalaisista, joita yhdistävät kieli, karaoke, sauna, luonto ja arvet. Arvilla viitataan Ruotsiin muuttaneita yhdistäneeseen koti-ikävään ja kotimaan jättämisen aiheuttamaan haikeuteen. Kirjan 21 tarinaa kertovat näistä arvista eri sanoin. Mukana ovat mm. Ruotsissa tunnettu popartisti Miriam Bryant ja hänen äitinsä Outi Köster, laulaja-lauluntekijä Anna Järvinen sekä HIM-yhtyeen pitkäaikainen rumpali Mika “Kaasu” Karppinen eli Gas Lipstick. Lisäksi mukana on mm. Toimittajia, kirjailijoita, näyttelijöitä ja kuvataiteilijoita.

“Suomalaisuus oli lapsena ja teini-ikäisenä hävettävää. Mä en halunnut puhua suomea. Se riippuu vanhemmista miltä suomalaisuus tuntuu. Suomalaisuus ei ollut seksikästä, tottakai se lyö leimansa. “Hitsi että on suomalainen tunnelma..” Sehän on käsite. Koulu oli sellainen, että jos oli valkoinen, oli suomalainen – tai no, musiikkiluokissa oli ruotsalaisiakin – mutta maahanmuuttajajengeihin hyväksyttiin valkoinenkin mamu”, summaa ruotsinsuomalaiseksi ja englantilaiseksi itsensä määrittelevä Miriam Bryant.

Johdantoartikkelissa tartutaan erityisesti ensimmäisen polven ruotsinsuomalaisten kokemuksiin uudessa ympäristössä. Kielen lisäksi musiikilla ja työllä oli keskeinen merkitys siirtolaisten identiteetin ja kulttuurielämän rakentumisessa. Toiselle polvelle kysymykset juurista ja identiteetistä näyttäytyvät erilaisessa valossa, joten suhde suomalaisuuteenkin on muuttunut. Monessa tarinassa kuvataan ylisukupolvisesti siirtyneitä sotatraumoja tai käsitellään sodan varjoa, jonka on voinut jakaa vain muiden ruotsinsuomalaisten kanssa. Kirjan lopussa Kai Latvalehto valottaa “ruotsinsuomalaiseksi musiikki-ihmeeksi” kutsuttua ilmiötä, jolla viitataan toisen polven ruotsinsuomalaisten muusikkojen voimakkaaseen vaikutukseen Ruotsin nykypäivän musiikkikentällä.

Kaksikielisen kirjan ovat toimittaneet Marianne Haapoja ja Saijaleena Rantanen. Heidän lisäkseen kirjoittajia ovat Heidi Kaarto ja Kai Latvalehto, jotka ovat vastanneet myös kirjan ruotsinkielisestä käännöksestä. Valokuvat on ottanut AJ Savolainen ja kirjan on taittanut Ville Helttula. Teoksen julkaisee Työväen Musiikkitapahtuma ja kustantaa Into Kustannus.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Norjalaisdekkaristi Heine Bakkeidin ylistetty debyytti Meren aaveet julkaistaan Dekkarilauantaissa 15.6.

Into julkaisee Jo Nesbøksi verratun norjalaisdekkaristi Heine Bakkeidin odotetun rikosromaanin Meren aaveet 15. kesäkuuta keskuskirjasto Oodissa järjestettävässä Dekkarilauantaissa.

Tiheätunnelmainen Meren aaveet kuljettaa lukijansa pohjoisen karuihin maisemiin ja ihmismielen tummiin vesiin. Syyllisyyden riivaama ex-poliisi Thorkild Aske ottaa vastaan erikoisen tehtävän ja lähtee Pohjois-Norjan perukoille etsimään kadonneeksi ilmoitettua nuorta rikasta miestä, Rasmus Moritzenia. Lopulta vimmaiset aallot tuovat rantaan ruumiin – mutta se ei suinkaan ole Rasmuksen.

Norjalaislahjakkuus Heine Bakkeid on pantu maailmalla laajalti merkille ja hänen tuotantoaan on julkaistu jo yli 15 maassa. Muun muassa Bergens TidendeBOKDagensNyheterEkstra BladetFemina ja Søndag ovat ylistäneet Meren aaveita – erityismaininnan on saanut Bakkeidin tapa luoda väkeviä dialogeja, mustanpuhuvia miljöitä ja arvaamattomia juonenkäänteitä. Teos myös yhdistelee genrerajoja odottamattomalla tavalla.

Heine Bakkeid saapuu julkistamaan uutuusdekkarinsa 15.6. Helsingin keskuskirjasto Oodiin, jossa kolmatta kertaa järjestettävä Dekkarilauantai tuo yhteen rikos- ja jännityskirjallisuuden ystävät suorittamaan pitkän oppimäärän rakastamansa lajityypin parissa. Heine Bakkeid esiintyy Meren aaveiden tiimoilta keskuskirjasto Oodin auditoriossa 15:00. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Lue lisää kirjasta täältä.

Dekkarilauantaista voi lukea lisää täältä.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Pauli Kopun tutkimusmatka tarinoiden tulevaisuuteen

Miten tarinankerronta ja tiedonvälitys muuttuvat? Miten perinteinen yksikanavainen media sopeutuu mullistukseen? Entä miten käy tieteelle, journalismille ja yhteiskunnalliselle yhteenkuuluvuudelle, kun uutislähteet sirpaloituvat? Pauli Kopun uutuuskirja Media television jälkeen selvittää kuinka emme ole alkuunkaan valmistautuneita ja tietoisia siitä mitä tulee tilalle kun massamediat ovat saaneet rinnalle sosiaalisen median.

Media television jälkeen – Tutkimusmatka tarinoiden tulevaisuuteen julkaistaan 6. kesäkuuta kello 17 Akateemisen Kirjakaupan Kohtaamispaikalla (Pohjoisesplanadi 39, Helsinki), jossa Pauli Kopun kanssa keskustelussa Markkinointi & Mainonta -lehden Jani Niipola. Sitä ennen kello 16:30 Kohtaamispaikalla haastatellaan tietokirjailija Risto Isomäkeä uutuusteoksestaan Miten Suomi pysäyttää ilmastomuutoksen. Tervetuloa!

“Mikään media ei ole enää vain yksi kanava vaan monikanavaisuus pirstaloi yllättävällä tavalla myös Suomen kansaa. Meidän etuna ovat vahvat monikanavaiset mediatalot joiden intresseissä on vahva suomalainen sisältö: ulkomaiset toimijat eivät ole kiinnostuneita suomalaisille tärkeistä arvoista, uutisista ja kulttuurista”, sanoo kirjan kirjoittaja, liikkuvan kuvan asiantuntija Pauli Kopu. “Monikanavainen kotimainen media on meille arvokas niin polittisesti, taloudellisesti kuin kulttuurisesti – tehtävämme on pitää oma media arvossaan.”

Media television jälkeen kertoo murroksen tarinan teknologian, liiketoiminnan ja luovuuden kautta. Nämä kolme synnyttivät digitalisaation, joka muutti musiikin, printin ja lopulta television. Yli 50 vuotta jatkunut massamedian kausi on ohi. Kirjaa varten on haastateltu lukuisia kansainvälisiä asiantuntijoita median, viihteen, markkinoinnin, teknologian, akatemian, rahoituksen ja kasvuyrittäjyyden kentältä.

Ohjaajana, käsikirjoittajana, tuottajana ja puolustusvoimien taistelukuvaajana toiminut Kopu palkittiin Cannesissa 2012 maailman lupaavimpana nuorena tuottajana, ja on työskennellyt Los Angelesissa sisällöntuottajana Roviolle, NASAlle, Microsoftille ja National Geographicille. Pauli Kopu on yksi YouTube-fanitapahtuma Tubeconin perustajista sekä avainhenkilöitä startup- ja teknologiatapahtuma Slushin alkuvaiheiden luovassa timissä. Kopu on liikkuvaan kuvaan erikoistuneen toimiston KLOKin perustaja.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Suomi voi nousta ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun supervallaksi

Suomi on jo pieni teknologinen suurvalta ja suomalaiset yritykset, yliopistot ja kansalaisjärjestöt ovat käynnistäneet kymmeniä tärkeitä, ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyviä hankkeita. Monilla hankkeista voi olla maailmanlaajuista merkitystä, ainakin jos myös Suomen valtiovalta tukee niitä eikä yritä viedä asioita toiseen suuntaan.

“Suomi voisi muun muassa nopeuttaa sähköautojen läpimurtoa sillä Suomella on maailman ensimmäinen kunnollinen natriumakku ja suomalaiset metsäyhtiöt ovat olleet edelläkävijöitä ligniinin valmistusmenetelmien kehittämisessä. Autojen valmistaminen puupohjaisista hiilikuiduista puolittaisi niiden päästöt tai kaksinkertaistaisi sähköautojen kantosäteen”, Isomäki kirjoittaa.

“Suomi on kehittänyt ilmastoystävällisempiä vaatekuituja ja elintarvikkeita, biopolttoaineiden tuotantoa ja energiaa säästävää laivatekniikkaa. Suomalaiset keksinnöt saattavat avata tien entistä suuremmille tuuliturbiineille.  Maailman ensimmäiset hyvin toimivat perovskiitista tehdyt aurinkopaneelit ja kaksipuoliset aurinkopaneelit tulevat todennäköisesti Suomesta.  Suomalaisilla voisi olla merkittävä rooli myös ilmastoinnin kuumissa maissa aiheuttamien päästöjen vähentämisessä, sillä jäähdytyksen energiantarvetta on mahdollista vähentää samoilla keinoilla, joilla Suomessa on pienennetty talojen lämmityksen vaatiman energian kulutusta.”

Miten Suomi pysäyttää ilmastonmuutoksen käy läpi tärkeimmät suomalaiset ilmastohankkeet ja väittää, että Suomi voisi niiden kautta auttaa maailmaa vähentämään päästöjään kymmeniä tai mahdollisestii jopa satoja kertoja omia päästöjämme enemmän.

Kirja sisältää myös tähän asti laajimman ja tarkimman analyysin Suomessa kuumana käyneestä metsien hiilinielukeskustelusta.

Risto Isomäki (s. 1961) on laaja-alainen ja arvostettu kirjailija, kolumnisti ja ympäristöaktivisti. Hän on julkaissut yli 30 romaania ja tietokirjaa ja hänen kirjojaan on käännetty lähes 20 kielelle.

Jaa tämä: