Kaikki kirjoittajan Josefine Janhonen artikkelit

Lataa alkuperäinen kuva ▼

Johanna Paaso Into Kustannuksen toimitusjohtajaksi

Into Kustannuksen toimitusjohtajaksi nimitetty Johanna Paaso uskoo kirjaformaattien monimuotoisuuteen myös tulevaisuudessa.

Johanna Paaso (FM) on nimitetty Into Kustannuksen toimitusjohtajaksi 25.4.2023 alkaen. Paasolla on monipuolinen ja pitkä kokemus kauno- ja tietokirjallisuuden kustantamisesta sekä äänikirja- ja pokkarituotannosta erityisesti Gummerus Kustannukselta. Lisäksi hän on toiminut kustannusalan yrittäjänä Saksassa. Johanna Paaso on saanut kiitosta niin kaupallisista menestystarinoista kuin yhteiskunnallisesti merkittävien teosten löytämisestä.

Into Kustannus erottuu kustannusalalla positiivisesti vahvalla visiolla, rohkealla otteella ja vavahduttavalla kirjalistalla. Aion luotsata Intoa samalla intohimolla eteenpäin toimitusjohtajan roolissa”, Johanna Paaso sanoo.

Into Kustannus on suomalaisena kirjankustantajana toteuttanut visiotaan rohkeasta ja vastuullisesta julkaisutoiminnasta jo vuodesta 2007 alkaen. Toiminnan ytimessä on edistää kirjallisuutta ja tasa-arvoa popularisoimalla tutkittua tietoa.

Kirja-ala elää nopeaa muutoksen kautta, jossa kustantamolta vaaditaan näkemystä ja monipuolista osaamista, jotta painettu ja digitaalinen kirja saavat elää rinnakkain myös tulevina vuosina,” Paaso sanoo.

Johanna Paaso aloittaa työnsä Into Kustannuksen uusissa toimitiloissa Helsingin Etu-Töölössä.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Finlandia-voittajan uutuusteos on lohdullinen käyttöohje hajonneeseen maailmaan

Ville-Juhani Sutisen uusia ajatuksia tarjoava esseekokoelma etsii tuoretta näkökulmaa elämään ekokatastrofin keskellä. Sutinen palkittiin tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnolla vuonna 2022.

Entä jos paras, mihin me pystymme, on sopeutuminen hitaaseen katastrofiin?

Ville-Juhani Sutinen palkittiin tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnolla vuonna 2022. Juuri julkaistussa uutuuskirjassaan Hajonneen maailman käyttöohje Sutinen käsittelee selviytymistä hajonneessa maailmassa. Miten sopeutua elämään ekokatastrofin keskellä? Ilmastonmuutos kiihtyy ja ekologinen romahdus lähestyy. Me tiedämme sen, mutta emme pysty muuttamaan toimintaamme riittävän nopeasti. Onko peli jo menetetty?

”Elämme jo sitä aikaa, jonka kuvittelimme tulevaisuudeksi. Me emme pyri sopeutumaan joskus tuonnempana koittavaan maailmanloppuun vaan olemme parhaillaan sen keskellä, tiedostimme sitä tai emme. Mielenrauhamme vuoksi estetisoimme apokalypsin, mutta tosiasia on, että meidän tuntemamme maailma on raunioina ja elämme uudessa todellisuudessa.”

Teoksen tarinalliset, omakohtaiset tekstit kuljettavat ihmistä ympäröivään luontoon ja maailmaan, joka on rikki mutta ei kuitenkaan täysin käyttökelvoton. Kirja on kriittinen mutta toiveikas matka sienimetsään, hylättyyn huvipuistoon ja lapsettomuusklinikalle, sieltä metsäpalojen Kaliforniaan, kelluviin konttitaloihin ja lopulta mayaraunioiden kautta Islannin laavakentille etsimään keinoja, joilla elämä voi jatkua.

”Ville-Juhani Sutinen saattaa olla omaperäisin suomalainen ympäristöajattelija sitten Pentti Linkolan. -Risto Isomäki

”Ville-Juhani Sutisen kirjallinen tuotanto on ollut ja on edelleen tähtikartta, joka valaisee tietäni.” -Rosa Liksom

Yhden ihmisen ei tarvitse pelastaa maailmaa kokonaan

Sutinen muistuttaa, että Itse katastrofin kanssa lähes yhtä suuri ongelma on, että se on asteittainen ja muuttaa asioita melkein huomaamattamme. Ihmisen siunaukseksi ja kiroukseksi totumme lähes kaikkeen. Ihminen sopeutuu hajoavaan maailmaan niin kuin kameleontit muuttuvaan ympäristöön muuttamalla väriään. Siten ihmiset selviytyvät uusissa olosuhteissa, Sutinen sanoo.

Vallitsevaa tilannetta ei pitäisi ajatella poikkeamana, josta on yhdessä ponnistelemalla mahdollista lopulta nousta ihanne-elämään. Sen sijaan tämä hetki on paras, mitä me saamme aikaan. Järkevämpää kuin vaalia idealistisia kuvitelmia, jotka antavat vaikutelman, että vielä joskus kaikki tulee täysin kuntoon, on tehdä aktiivista työtä sen eteen, että pärjäämme toistemme ja maailman kanssa parhaalla mahdollisella tavalla nyt ja huomenna.”

Maailmanlopun julistaminen on helppoa. Paljon vaikeampaa on, jos maailma ei lopukaan ja on kyettävä selviytymään tuhon jälkien kanssa. Kuinka oppia elämään rikotussa ympäristössä ja vieläpä rakastamaan sitä? Ei ole kovin kiinnostavaa, kuinka voimme kuolla, vaan kuinka voimme elää maailmassa, joka on rikki, kirjoittaa Sutinen.

Hajonneen maailman käyttöohje nyt kaupoissa sekä e- ja äänikirjapalveluissa.

Äänikirjan lukee Markus Niemi.

Ville-Juhani Sutinen Foto Klaus Welp
Finlandia-palkittu Ville-Juhani Sutinen

Ville-Juhani Sutinen on Jyväskylässä asuva kirjailija, kääntäjä ja valokuvaaja. Häneltä on ilmestynyt lähes kolmekymmentä teosta, niin runoutta, esseistiikkaa kuin romaaneja. Tietokirjoissaan Sutinen on käsitellyt lukuisia aiheita, esimerkiksi siirtolaisuutta, Arktista aluetta, Venäjää ja Yhdysvaltoja.

Sutinen palkittiin tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnolla vuonna 2022 raskaimman sarjan pitkiä romaaneja käsittelevästä esseekokoelmasta Vaivan arvoista (Avain).

”Hirveän hienoa tässä palkinnossa on, että se merkitsee tunnustusta kirjallisuudesta kirjoittamiselle, ei siis pelkästään minulle tai edes juuri tälle kyseiselle kirjalle. Huomioidaan, että kirjallisuudesta voi ja pitää kirjoittaa.”

Sutinen oli tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana myös vuonna 2019 yhdessä Ville Ropposen kanssa kirjoittamallaan teoksella Luiden tie (Like). Lisäksi hän saanut kahdesti Vuoden matkakirja -palkinnon kultamaininnan.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Palkitun luontokuvaajan neljäs lastenkirja kertoo vesilintujen elämästä

Ihastuttavan Me Otukset-kirjasarjan neljännessä osassa Hannu Laakso vie lukijan telkänpoikasten lammelle.

Helppolukuinen kirja yhdistää tiedon, tarinan ja upeat luontokuvat. Vaikuttavin luontovalokuvin kuvitetussa lastenkirjassa seurataan telkkäpoikueen seikkailua takaisin pesimälammelleen. Millaisia kommelluksia lentokyvytön untuvikko voikaan kohdata sisarustensa kanssa, kun pienistä uimareista tulee yhtäkkiä jalankulkijoita?

Me Lintuset valottaa lukijalle vesilintujen elinpiiriä ja sen monenkirjavia asukkaita maalla, vedessä ja ilmassa. Telkänpoikanen saa retkellään paljon uusia tuttavuuksia, kuten pöllön, närhen, supikoiran, näädän ja kaakkurin. Mikään niistä ei korvaa omaa emoa, ja jotkut ovat suorastaan vaarallisia.

Seikkailulliset tarinat ja väkevät valokuvat  vahvistavat lasten luontosuhdetta ja lukuharrastusta

Helppolukuinen Me Otukset -kirjasarja yhdistää vastustamattomalla tavalla tiedon, tarinan ja upeat luontokuvat – se sopii koko perheen lukuhetkiin. Sarjassa ovat aiemmin ilmestyneet Me Kettuset (2020), Me Karhuset (2021) ja Me Hukkaset (2022).

Me kettuset on Hannu Laakson kirja, jossa seurataan kettuperheen elämää upeiden luontokuvien siivittämänä. Tämä ihana kirja sopii kaikenikäisille.”Kaleva, 30.8.2020 

”Aikuinen luki luonnosta pitävälle ekaluokkalaiselle tämän kirjan. Lapsi piti kirjasta todella paljon. Keskustelua virisi monista teksteistä/kuvista.” Tuula, Me Hukkaset

KTM Hannu Laakso (s. 1963) on voittanut yli 120 kansainvälistä valokuvapalkintoa, ja yli 500 hänen kuvaansa on hyväksytty kansainvälisiin kilpailu­näyttelyihin yli kahdeksassakymmenessä eri maassa.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Nextory palkinto Laura Juntusen kirjalle Subutex-kaupungin kasvatit

Nextoryn E-book Awards -palkinto myönnetään e-kirjoille, joita lukijat ovat lukeneet eniten alusta loppuun. 

Subutex-kaupungin kasvatit on läheltä kuvattu tositarina Raahen pojista, joiden perheissä Subutex-riippuvuus siirtyi vuosituhannen vaihteessa veljeltä toiselle. Kirja kuvaa valokuvin ja kertomusten kautta Suomessa eniten huumekuolemia aiheuttavan buprenorfinin käyttäjien kaunistelematonta arkea. Laura Juntusen e-kirja palkittiin Non-Fiction -kategoriassa.

Nextory myöntää Suomessa jo neljättä kertaa palkinnon, jossa on kartoitettu e-kirjat, jotka ovat pitäneet lukijansa otteessaan aina viimeiselle sivulle saakka. Verrattuna fyysisten kirjojen top-listoihin, joissa mitataan usein myytyjen kirjojen määrää, on Nextoryn palkinnossa mitattu kuinka paljon kirjoja ollaan konkreettisesti luettu.

Nextoryn tavoitteena on saada yhä useampi löytämään kirjojen maailman sekä rikastuttaa ihmisten elämää mielenkiintoisten tarinoiden avulla. Olemmekin ylpeitä saadessamme myöntää palkinnot e-kirjoille, jotka ovat koukuttaneet lukijoita alusta loppuun, sanoo Nextoryn perustaja ja toimitusjohtaja Shadi Bitar lukuaikapalvelun tiedotteessa.

Laura Juntunen (s. 1991) on raahelaislähtöinen vapaa toimittaja, joka on erikoistunut yhteiskunnallisiin teemoihin ja rakenteellisiin ongelmiin. Juntusen töitä on julkaistu useissa medioissa. Subutex-kaupungin kasvatit on hänen esikoisteoksensa, jota tehdessään hän kulki pohjoissuomalaisten päihteiden käyttäjien mukana yli kahden vuoden ajan.

Innolla odotamme:

Toisen näkökulman Subutexin vaikutuksista yhteiskuntaamme tuo elokuussa ilmestyvä, Aki Ollikaisen kirjoittama Subutex-lääkäri. Se kertoo Pentti Karvosesta, jonka halu auttaa riippuvuuksista kärsiviä ihmisiä on vienyt lain laitamille. Hän menetti lääkärinoikeutensa vuonna 2003. Yli 1 500 opiaattiriippuvaisen elämäntarinan kuultuaan Karvonen on vankkumatta sitä mieltä, että valtiota vastaan asettuminen oli ainoa vaihtoehto.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Äänikirjasarja Mitä eläimet sanoo? tarjoaa lapsille elämysretken luontoon rikastetun äänimaailman siivittämänä

Vuokko Hurmeen äänikirjasarja koukuttaa tutuilla ja vähän tuntemattomammillakin äänimaisemilla, jotka on pakko kuunnella yhä uudelleen ja uudelleen. Äänikirjat houkuttavat arvuuttelemaan, matkimaan tai kuuntelemaan hiirenhiljaa sekä tarjoavat tietoa eri eläinten äänistä.

Hauska ja aktivoiva sarja tuo suosittujen ääninappikirjojen idean äänikirjojen maailmaan: villit ja vinkeät eläinäänet, metsän tunnelmalliset suhinat ja monenmoiset rapinat vievät lapsen suoraan tapahtumapaikoille.

MITÄ KARHU SANOO? Ilmestyy 19.6.2023

Mitä karhu sanoo
Vuokko Hurmeen äänirikastettu lastenkirja

Tunnista metsän eläimiä

Sarjan aloittaa jännittävä Mitä karhu sanoo -äänikirja, joka kuljettaa kuulijan metsään keskelle lintujen liverrystä, hyönteisten surinaa ja tuulen huminaa. Millaista ääntä pitääkään hirvi, entäpä orava? Hyttysen jokainen varmasti tunnistaa… Ja kukas tuolla karjahtikaan?

SEURAAVAKSI:

MITÄ LEIJONA SANOO? Ilmestyy 17.7.2023

Tunnista savannin eläimiä

Jännittävä Mitä leijona sanoo -äänikirja vie kuulijan savannille keskelle eksoottista äänimaailmaa. Millaista ääntä pitääkään sarvikuono, entäpä täplähyeena? Norsun jokainen varmasti tunnistaa… Ja kukas tuolla karjahtikaan?

MITÄ KISSA SANOO? Ilmestyy 17.7.2023

Tunnista kotieläimiä

Mitä kissa sanoo -äänikirja kuljettaa kuulijan kotiympäristöön keskelle tuttujen lemmikkieläinten ääniä. Millaista ääntä pitääkään marsu, entäpä undulaatti? Koiran ääniä jokainen varmasti tunnistaa… Ja kukas tuolla sähiseekään?

Lastenkirjailija Vuokko Hurme

Vuokko Hurme on helsinkiläinen lastenkirjailija, joka on kirjoittanut lapsille useita tietokirjoja, kuvakirjoja ja romaaneja. Hurme palkittiin Tietopöllö-palkinnolla vuonna 2021. Palkinto myönnetään tietokirjailijalle tai tietokirjailijaryhmälle, joka on julkaissut ansiokkaasti lapsille ja nuorille tarkoitettuja tietoteoksia.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Kirjan uusi aika – Innon syksyn kirjat tarjoavat kaivattua eskapismia ja kutsuvat vuoropuheluun

Kirjasyksyssä hiljennymme kuulemaan sodan tallomia ihmisiä ja luonnon kaunista kakofoniaa. Annamme sanan sivaltaa vallitsevaa talousjärjestelmää ja tarjoamme tilan puheenvuoroille, jotka nostavat esiin kiusattuja, näkymättömäksi häivytettyjä tai sivuutettuja.

Rakennamme kirjoillamme myös teitä kuviteltuihin tarinoihin – sillä mikä ihme kirjallisuus onkaan: jokaisen pieteetillä suunnitellun kirjankannen takana lukija päästää itsensä uusiin todellisuuksiin. On sanottu, että fiktiolle on näinä päivinä suurempi tarve kuin koskaan.

Selaa katalogia

Into syksyn 2023 katalogi

Laura Suomela ihastuttaa feelgood-sarjallaan Tulppaanitoiveunia, joka yhdistää huumoria ja elämän kipukohtia. Niin tekee myös Tatiana Elf – vimmaisen dialogin keinoin romaanissaan Erokeskusteluja. Lucy Vinen samaistuttavassa romaanissa Seitsemän eksää tosirakkaus löytyy suhdehistoriasta. Ruotsin dekkarikuningattarelta Denise Rudbergilta ilmestyy yhdeksäs Marianne Jidhoff -dekkari Yhdeksän yön piina.

Esiteineille alkaa jännittävä kotimainen kirjasarja, jossa 12-vuotias Alex seikkailee Super-Rollaattorilla kulkevan supermummonsa kanssa. Agenttimummo ja lentävät tekarit on Ilkka Olavin luoman sarjan ensimmäinen osa.

Tatiana Elfin dialogiromaani Erokesksuteluja

Luonnon armoilla

Fiktio kuvaa myös luontosuhdettamme. Risto Isomäen menestyssarjan odotettu viides osa, Viimeinen erämaa, vie meidät Lauri Nurmen painajaismaiseen eloonjäämistaisteluun keskelle valtamerta. Aura Koiviston romaani Harhamat kertoo ihmisen ylenkatseesta muita lajeja kohtaan ja kysyy: olisiko mahdollista elää harmonisesti monilajisessa yhteisössä.

Tiedon puolella Elisa Aaltola kirjoittaa kielen vaikutuksesta eläimiä koskeviin käsityksiin ja asenteisiin kirjassaan Puhe eläinten puolesta. Jessica Haapkylä tutkii valaiden elämää ja elinympäristöjä Merten jättiläisessä ja Markku Heikkilä johdattaa Arktisen maailman jäljille.

Viimeinen erämaa Risto Isomäki
Viimeinen erämaa tieteisromaani Risto Isomäeltä

Kyseenalaistajat eivät luovuta ennen kuin maailma muuttuu

Aina on tarvetta kiihkottomalle tiedolle. Me elämme preesensissä, maailma tapahtuu nyt. Siksi haluamme Innossa tehdä myös kirjoja, jotka vaikuttavat joukkoihin tänään.

Kapitalismin suuri illuusio paljastaa valheet, jotka ylläpitävät kapitalismia. Samu Kuoppa ja Riina Tanskanen palauttavat talouspuheen arkitasolle ja kutsuvat mukaan vastarintaan.

Pentti Karvosen ja Aki Ollikaisen teos Subutex-lääkäri piirtää kuvan miehestä, joka on koko uransa ajan pysynyt periaatteidensa takana. Karvonen muistetaan lääkärinä, joka toi Subutexin Suomeen. Hän välitti vieroitus- ja korvaushoidoissa käytettäviä lääkeaineita narkomaaneille ja menetti lääkärinoikeutensa vuonna 2003.

Kirjassa Hillasuolla kaikki on toisin Kati Saonegin ja Niina Kivilä puolestaan pohtivat painavia aiheita, kuten lapsettomuuden surua, mielenterveysongelmia, juuria ja ystävyyttä suon hiljaisuudessa.

Aino Pajukangas avaa kirjassaan Suunnannäyttäjät, millaisia reittejä pitkin avautuu tie luotetuksi asiantuntijaksi.

Konfliktien uhrit ja toivo rauhasta

Sotaa käydään eri rintamilla. Kiusatut kertovat siitä, mitä ilkeys ja julmuus aiheuttavat ja miten se vaikuttaa tulevaisuuden ihmissuhteisiin, opintoihin ja työhön. Kouluväkivalta on ainakin osasyy päihde- ja mielenterveysongelmiin, yksinäisyyteen ja syrjäytymiseen, ja alan ammattilaiset esittävät ratkaisuja ongelmiin Elina Välimäen kirjassa Kiusatut.

Venäjän hyökkäyssotaa käsitellään Innon syksyssä eri näkökulmista. No war on ukrainalais-venäläisen toimittajan Marina Ovsjannikovan tarina siitä, miten hänen elämänsä muuttui sen jälkeen kun hän protestoi sotaa vastaan suorassa tv-lähetyksessä. Maa joka heräsi on palkitun Kalle Kniivilän kirja siitä, miksi ja miten Ukraina ei ole Venäjä. Politiikan toimittaja Lauri Nurmi puolestaan on kirjoittanut Suomen salatusta tiestä Natoon.

Marina ovsjannikova No war
Marina Ovsjannikova protestoi suorassa uutislähetyksessä Venäjän hyökkäyssotaa vastaan.

Nykyisessä maailmantilanteessa ei myöskään sovi unohtaa toisen maailmansodan käsittämättömiä puhdistuksia. Anna Stuartin Auschwitzin kätilö on koskettava tositapahtumiin perustuva romaani yhden naisen rohkeudesta suojella elämää käsittämättömän synkkyyden keskellä.

Lasten äänikirjasarja rikastetulla äänimaailmalla

Vuokko Hurmeen hauska ja aktivoiva äänikirjasarja Mitä eläimet sanoo? tuo suosittujen ääninappikirjojen idean äänikirjojen maailmaan. Se houkuttelee arvuuttelemaan, matkimaan tai kuuntelemaan hiirenhiljaa sekä tarjoaa tietoa eri eläinten äänistä.

Hurmeen niin ikään perheen nuorimmille kirjoittama ja Noora Katon kuvittama Hirveä hoppu käsittelee lapsiperheen arkea lapsentajuisesti ja hauskasti.

Jani Kaaron ja Väinö Heinosen Mistä minut on tehty kutsuu mukaan geenien ihmeelliseen maailmaan ja Lotta ja Kasper puolestaan tutkivat vallankäyttöä Laura Ertimon ja Mari Ahokoivun Mikä Mahti-kirjassa.

Naisten puheenvuoro

Lola Baba Lybeck
Lola Lorenzo ja Baba Lybeck.

Baba Lybeckin kirjoittama kirja Lola kertoo somalialaisen transnaisen, rohkean Lola Lorenzon tarinan. Varpu Tavi puolestaan osoittaa kirjassaan Viisaus on vanhoissa naisissa sen, millainen voima ihmisessä on läpi elämän.

Pip Williamsin tositapahtumista ammentava omaperäinen romaani Kadonneiden sanojen kirja paljastaa todellisuuden, joka on kadonnut miesten kirjoittamien historiankirjojen rivien väliin.

Tiina Käpylä ja Anna-Elena Pääkkölä tekevät aikamatkan suomalaisten naisten populaarimusiikin historiaan teoksessaan Lailasta Almaan, ja Inka Valima ja Taika Mannila sukeltavat syvälle hölmöinä pidettyjen naisten historiaan ja perehtyvät bimboilun ytimeen kirjassaan Bimbofikaatio. Nykynoidan käsikirjalla Kuparikettu opastaa noituuden saloihin 2020-luvulla.

Bimbofikaatio

Laadukasta true crimea jännitystä himoaville

Antto Terras kertoo eteläisen naapurimme järjestäytyneen rikollisuuden koko tarinan kirjassaan Viron mafia.

Suositun Kuolemaantuomitut-podcastin tekijä Liisa Saarijärvi vie meidät Yhdysvaltoihin neljän kuolemaantuomitun murhaajan kahleisiin kertoen heidän hyytävät tarinansa. Mitä tapahtuu, kun rikollinen tuomitaan kuolemaan Yhdysvalloissa?

Entä miksi perheenäiti Tanya Reidistä tuli niin julma, että hän petti perheensä pahimmalla mahdollisella tavalla? Gregg Olsen kertoo kirjassaan Äidin julma syli perheen traagisen tarinan, joka johti Morgan Reidin surulliseen kohtaloon.

Äidin julma syli
Gregg Olsenin kuvaus julmasta perheenäidistä

Selaa katalogia

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Historiallisen vakoojasarjan palkittu neljäs osa ilmestyy suomeksi

Tehtävä Berliinissä palkittiin Adlibriksen vuoden romaanina vuonna 2022. Ylistetyn vakoojaromaanisarjan neljäs osa vie lukijan toisen maailmansodan aikaiseen Tukholmaan ja natsien Berliiniin.

Toinen maailmansota riehuu Euroopassa, ja koodinmurtajat Elisabeth, Iris ja Signe keskittyvät sodan varjossa myös oman elämänsä haasteisiin. Huippusuositun Liittolaiset-sarjan neljännessä osassa Tukholmassa työskentelevän tiedustelupalvelun tehtävät käyvät yhä vaarallisemmiksi. Vauhdikkaan kerronnan ansiosta kirja pitää otteessaan ja jännitys tiivistyy.

”Tässä kohtaa sota yltyi ja myös kirjoittaessani huomasin, miten vauhti kiihtyi, joten neljännessä osassa on ehdottomasti enemmän toimintaa kuin aiemmissa kirjoissa, sanoo Denise Rudberg.”

Saksa vie joukkojaan Ruotsin kautta kohti Norjaa, ja Ruotsin puolueettomuus on koetuksella, sillä se pelkää olevansa seuraava miehityskohde. Iris kutsutaan natsimielisen sisarensa häihin Berliiniin – vieraiden joukossa ovat myös Adolf Hitler ja Joseph Goebbels. Juhlat saavat järkyttävän päätöksen, ja Iriksen paluumatka vaarantuu. Elisabeth miettii tulevaisuuttaan uudesta näkökulmasta ja Signe kohtaa menneisyytensä yllättävän kuolemantapauksen vuoksi.

”Tämä oli erittäin kiinnostava ja jännittävä kirja” – Elisabeth, Bookbeat

Todellisiin tapahtumiin ja paikkoihin perustuva Liittolaiset-sarja on kunnianosoitus viime vuosisadan teräville, vahvoille naisille. Elisabethin, Signen ja Iriksen henkilöhahmojen esikuvat ovat kirjailijan omassa suvussa. 

“Dekkarikirjailijana tunnetun Rudbergin trilogia on ollut Ruotsissa menestys. Se perustuu todellisiin paikkoihin ja tapahtumiin ja kuvaa historiaa mukavan ymmärrettävästi ja inhimillisesti. Jatkoa on saatava” – HS

Kirjan on suomentanut Anu Koivunen ja äänikirjan lukee Meri Nenonen.

Tehtävä Berliinissä nyt saatavilla kirjakaupoissa sekä e- ja äänikirjapalveluissa.

Tukholmassa asuva Denise Rudberg (s. 1971) on yksi Ruotsin menestyneimmistä kirjailijoista. Eleganttia jännitystä tarjoavaa Marianne Jidhoff -sarjaa on myyty yli neljä miljoona kappaletta ja sarjan kymmenes osa oli marraskuussa 2020 Ruotsin myydyin kirja. Liittolaiset-sarjan ensimmäinen osa Salainen koodi nousi myös Ruotsissa heti myyntilistojen kärkeen.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Uutuuskirja opastaa helppohoitoiseen ja tuottavampaan hyötypuutarhan istuttamiseen

Metsäpuutarhurin kirja on ensimmäinen suomenkielinen opas puutarhaekosysteemin luontiin. Joel Rosenbergin tapa viljellä on ekologinen ja helpottaa omavaraisuutta.

Hyötymetsäpuutarhalla luodaan omavaraisuutta ja resilienssiä, jota tarvitsemme ruoan ja energian kallistuessa. Itse ja yhdessä tuotettu ravinto tuo turvaa ja riippumattomuutta epidemioiden, sotien ja tuotantoketjujen häiriöiden aikoina. Monipuolinen lajisto taas takaa sen, että jotkut kasveista antavat aina satoa oli kasvukausi millainen hyvänsä.

Syötävä metsäpuutarha on laajennettu kotipuutarha, kokonainen puutarhaekosysteemi, joka tuottaa satoa ja parantaa ympäristön tilaa. Kirja opastaa oman metsäpuutarhan suunnitteluun ja monipuoliseen kasvilajistoon, jolla voi luoda satoisan ekosysteemin niin pienelle pihalle kuin suurelle pellollekin.

Ideana on istuttaa hedelmäpuita, pähkinäkasveja ja marjapensaita. Välit täytetään monivuotisilla vihanneksilla, maanpeitekasveilla, syötävillä köynnöksillä ja luonnonkasveilla. Puutarha jäljittelee metsänreunan lajirunsautta ja se sitoo pitkän elämänsä aikana runsaasti hiiltä maaperään ja luo elinympäristön lukuisille eliöille.

”Toivon, että lukija oppii näkemään ympäristönsä ja hyötykasvien mahdollisuudet uusin silmin ja innostuu kasvattamaan syötävää joka puolella.”

Metsäpuutarhan kasvit viihtyvät lämpenevässä ilmastossa

Rosenberg kirjoittaa lounaisen rannikkoseudun näkökulmasta ja esittelee kokeilukasvilajistoa. Suomessa keskilämpötila on 1850-luvun jälkeen noussut jo lähes 2,5 astetta ja nousu jatkuu.

”Väitänkin, että kaikki kirjan esittelemät lajit tulevat menestymään kuluvan vuosisadan aikana myös sisempänä Suomessa.”

Kuva: Hanna Koikkalainen
Metsäpuutarhuri Joel Rosenberg tähtää omavaraisuuteen.

Joel Rosenberg on vapaa metsäpuutarhuri ja eräopas. Rosenberg työskentelee luonto- ja ympäristöalan kouluttajana ja omavaraistelee vuosi vuodelta enemmän.

Taideteollisesta korkeakoulusta (Environmental Art MA-program) valmistunut Rosenberg on kirjoittanut ja valokuvannut teokset Pähkinöitä omasta puutarhasta – opas suomalaisten pähkinöiden kasvattamiseen (2021) ja Syötävä metsäpuutarha – johdanto suunnitteluun ja lajistoon (2023).

Rosenberg kirjoittaa blogia osoitteessa syötävämetsäpuutarha.fi. Hänet tunnetaan myös kaupunkiviljelyn pioneerina ja Satokartan perustajana.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Olemisen arvoitukseen sukeltava esseeteos ravistelee keskusteluilmapiiriä

Emilia Männynvälin (ent. Kukkala) intensiivinen ja rajoja uhmaava kirja limittää ekologisen, yhteiskunnallisen ja henkisen todellisuuden poikkeuksellisella tavalla.

Toiste en suostu katoamaan -kirjan intensiivisissä ja tarkkanäköisissä teksteissä naiseuden, paikan, luokan ja pyhän kaltaiset teemat punoutuvat toisiinsa muodostaen saumattoman jatkumon.

“Minun ja kaltaisteni sukupolvikertomus ei ole yksikään niistä, jotka kertovat luovan luokan lasten elämänmakuisista’ seikkailuista Kalliossa.”

Suurista teemoista huolimatta Toiste en suostu katoamaan on maanläheinen ja selkeydessään kirkas. Teksteissä lähestytään lihallisesti ja vaivattoman tuntuisesti sellaisiakin ikiaikaisia aiheita, jotka helposti pakenevat sanoja. Esseiden maailma on täynnä yllättäviä eroja ja yhtäläisyyksiä. Milloin viimeksi olet lukenut esseen surun radikaaliudesta tai saunomisen metafysiikasta? Kaikupohjaa yleisinhimillisiin aiheisiin haetaan myös musiikillisista alakulttuureista.

“Ei ole sattumaa, että retorisen kamppailun keskiössä on juuri naiseus.”

Männynvälin kynä piirtää laajoja kaaria ja kieli pakenee ideologisia kielioppeja. Teos on suoruudessaan hätkähdyttävä.

”En ole kirjoittanut asioista, joista haluan kirjoittaa, vaan asioista, joista minun on pakko kirjoittaa”, Männynväli kuvailee.

Suorapuheinen yhteiskuntabloggaaja kohtasi vakavaa häirintää

Männynväli haluaa, että asioista puhutaan eri lähtökohdista huolimatta avoimesti ja suoraan – aivan kuten hän halusi jo vuonna 2013 päättyneen blogiuransa aikana. Yhden ensimmäisistä yhteiskunnallisista naisbloggaajista osa ei ollut helppo. Silloinen Kukkala kuvaa kirjassaan kohtaamaansa uhkailua ja häirintää:

“Kerma saa, mitä kerma haluaa. Saan uhkaussoittoja. Perääni lähdetään kadulla ja minua piiritetään baarissa, mustiin pukeutuneet jääkaapin kokoiset miehet, eivät virka mitään. Autoni päällystetään verellä, jauhelihalla ja paskalla, kahdesti. Ulkonäköäni ja kaikkea minussa arvostellaan internetin täydeltä. Saan sähköposteja, joiden mukaan ansaitsisin kuolla. Joku haaveilee raiskaamisestani. Löydän nimeni ensimmäisenä eliminoitavien maanpettureiden listalta. Olen äärioikeiston tähtäimessä. Poliisia ei kiinnosta, miksi kiinnostaisi. En ole niin kuvitellutkaan.”

Rakentava erimielisyys ei ole edelleenkään suuressa huudossa. Männynväli on huolissaan lukutaidon rapautumisesta myös lukeneiden ihmisten keskuudessa. Somessa tapahtuvat tahalliset väärinymmärtämiset, joukkolynkkaukset ja uusmoralismi ovat osa ilmiötä.

“Lukijaa on otettava kädestä, talutettava, paljastettava kokonaisuutta pala kerrallaan, ettei hän säikähdä, joudu hämilleen tai peräti ajattelemaan itse. On kirjoitettava kuin idiootille. Ja minä mietin vain, mitä Umberto Eco kirjoitti kielestä ja fasismista: että fasismi tarvitsee ajattelun tyhmentämistä, mikä tapahtuu tyhmentämällä kieltä.”

Kirja nyt kaupoissa ja myös e- ja äänikirjapalveluissa. 

Tervetuloa Rosbeud sivulliseen perjantaina 17.3. Kadotuksen iltaan keskustelemaan kirjasta klo 17-18.

Emilia Männynväli (ent. Kukkala) on kirjailija, toimittaja ja kriitikko, jonka esikoisromaani Kaiken jälkeen (Into 2021) kertoi luopumisesta ollen hurmaava yhdistelmä rouheaa roadtripia ja kipeää henkistä matkaa. Esseeteoksessaan hän jatkaa samalla lahjomattomalla linjalla: Toiste en suostu katoamaan on villi pako ulkoa asetettujen lokeroiden ja ideologisten poteroiden vankilasta.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Menestysromaani rakkaudesta ja itsensä löytämisestä ilmestyy vihdoin suomeksi

Camilla Davidssonin suuren suosion Ruotsissa saanut Pikkuinen unelmien kaksio on syvällistä feelgoodia. Se kertoo uskalluksesta muuttaa elämänsä suuntaa ja käsittelee tarkkanäköisesti uupumuksen eri vaiheita ja siitä selviytymistä.

Suurkaupungin kasvatti Sofia nauttii hallinnan tunteesta ja uskottelee itselleen, että tietää mitä haluaa. Hänellä on komea ja menestynyt poikaystävä, hyväpalkkainen työ sijoitusalalla, ja uusi oma kaksio Tukholman keskustassa. Sofian elämää kuormittavat kuitenkin vanhempien ero, pitkät työpäivät ja asunnon remontti.

Kaiken lisäksi Sofian palkkaama urakoitsija Arvid vaikuttaa epäluotettavalta ja hänellä on mielipide kaikkeen, mikä ärsyttää Sofiaa. Toisaalta mies näkee Sofian läpi paremmin kuin kukaan muu. Kun Arvid kyseenalaistaa Sofian tekemät valinnat, ensimmäiset hiusmurtumat ilmestyvät Sofian kiillottamaan julkisivuun. Hätäpäissään Sofia tekee Arvidille lupauksen, jonka seuraukset ovat arvaamattomat.

Ihastuttava rakkaustarina odottamattomine kohtaamisineen

Pikkuinen unelmien kaksio on valloittava romaani, joka liikkuu vilkkaan Stureplanin ja idyllisen Taalainmaan, toivon ja epätoivon välimaastossa. Se kertoo uskalluksesta, jota vaatii elää itselleen merkityksellistä elämää.

Kirjassa Davidsson käsittelee myös aikamme suurta kansantautia; uupumusta. Hän kuvaa sairauden kulkua, kuten sitä, ettei henkilö itse huomaa tilanteen vakavuutta ennen kuin sängystä nouseminen on mahdotonta. Davidsson kirjoittaa myös siitä, miten ulkopuolinen näkee uupumuksen merkit herkemmin, sekä epäonnistumisen valtavasta häpeän tunteesta.

”Camilla Davidsson on loistava vangitsemaan päähenkilön tunteet tavalla, joka auttaa samaistumaan heihin. Ajatuksia herättävä… Romanttista feelgoodia parhaimmillaan.”

 Johannas Deckarhörna

Pikkuinen unelmien kaksio nyt kaupoissa. Ilmestyy e- ja äänikirjapalveluihin 27.3.

Kirjan on kääntänyt Sirpa Parviainen ja äänikirjan lukee Maija Lang.

Camilla Davidsson (s. 1969) kirjoittaa laadukasta viihdettä ja on yksi Ruotsin menestyneimmistä feelgood-kirjailijoista. Pikkuista unelmien kaksiota on myyty Ruotsissa yli 80 000 kappaletta.

Ennen kirjailijaksi ryhtymistään Davidsson työskenteli markkinoinnin parissa useissa kansainvälisissä yrityksissä. Stressi ja suorituspaineet olivat tuttuja vieraita hänen arjessaan. Sairastuttuaan burnoutiin Davidsson kuuli sattumalta Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitistä Espanjassa. Vaellus sai hänet ymmärtämään, miten väärin on elää toisia miellyttääkseen sen sijaan, että seuraisi omaa sydäntään. Nykyään Davidsson kirjoittaa ja pyörittää kesäisin omaa majataloa Fårön saarella. Hänen teoksiaan ahmivat lukijat toivovat, ettei hän koskaan lopettaisi kirjoittamista, eikä se ole hänen aikomuksensakaan. Davidssonin kirjoja on myyty Ruotsissa jo puoli miljoonaa kappaletta.

Jaa tämä:

Kuva: Niklas Palmklint

Lataa alkuperäinen kuva ▼

Davidsson, Camilla

Camilla Davidsson (s. 1969) kirjoittaa laadukasta viihdettä ja on yksi Ruotsin menestyneimmistä feelgood-kirjailijoista. Pikkuista unelmien kaksiota on myyty Ruotsissa yli 80 000 kappaletta.

Ennen kirjailijaksi ryhtymistään Camilla Davidsson työskenteli markkinoinnin parissa useissa kansainvälisissä yrityksissä. Stressi ja suorituspaineet olivat tuttuja vieraita hänen arjessaan. Sairastuttuaan burnoutiin Davidsson kuuli sattumalta Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitistä Espanjassa. Vaellus sai hänet ymmärtämään, miten väärin on elää toisia miellyttääkseen sen sijaan, että seuraisi omaa sydäntään. Nykyään Davidsson kirjoittaa ja pyörittää kesäisin omaa majataloa Fårön saarella. Hänen teoksiaan ahmivat lukijat toivovat, ettei hän koskaan lopettaisi kirjoittamista, eikä se ole hänen aikomuksensakaan. Davidssonin kirjoja on myyty Ruotsissa jo puoli miljoonaa kappaletta.

Pikkuinen unelmien kaksio
Camilla
Davidsson

Pikkuinen unelmien kaksio

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Risto Isomäen muistelmat: merkittävä katsaus suomalaisen aktivismin historiaan

Isomäki vie lukijan aitiopaikalle kansalaisyhteiskunnan kultakauteen, jonka aikana suomalaisten käynnistämät operaatiot muuttivat maailmaa. Mitä nykyvaikuttajat voivat oppia 80- ja 90-luvun aktivisteilta?

Suomi oli 80-luvulla kokoaan paljon suurempi vaikuttaja

Kirjailija Risto Isomäki on toiminut läpi elämänsä aktivismin ytimessä. Maailmanparantajan muistelmissa hän nostaa esiin kahden värikkään vuosikymmenen ajalta joukon jännittäviä mutta käytännössä unohdettuja tarinoita: Miten suomalaiset maakuntalehdet ja kansalaisjärjestöt olivat vähällä onnistua yhdessä perustamaan Bangladeshiin yhden kolmannen maailman suurimmista rokotetehtaista? Miten 101 suomalaista kansanedustajaa ja Miljoonasade-yhtye auttoivat pelastamaan 18 miljoonaa hehtaaria sademetsää? Miten suomalaisten kansanedustajien nälkälakko ratkaisi taistelun kehitysavusta Prosenttiliikkeen voitoksi? Isomäki osallistui itse näihin ja lukuisiin muihin kansalaiskampanjoihin, joita koskevia arkistoja hän onnistui säilyttämään.

”1980-luvulla vaikuttaneet nuoret maailmanparantajat olivat monella tapaa kadehdittavassa asemassa suhteessa sekä edeltäviin että myöhempiin aktivistien sukupolviin. 1980-luvulla ei tarvinnut kantaa omasta toimeentulostaan suurtakaan huolta. … Tämä kaikki antoi nuorille ihmisille nykyistä suuremman vapauden miettiä, mitä he halusivat omalla elämällään tehdä.”

Suomessa vuodet 1979–2004 olivat kansalaisjärjestöille erityisen vaikuttavaa aikaa: tiivis yhteistyö Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan kansanliikkeiden kanssa pelasti lukemattomia ihmishenkiä. Kansainvälisesti Suomi pystyi näyttelemään huikeasti kokoaan suurempaa roolia, ja kotimaassa mobilisoitiin kaikkien aikojen laajimpia vetoomuksia, mielenosoituksia ja kansalaiskampanjoita.

Maailman muuttuessa aktivistin perusluonne säilyy

Millaista oli toimia väsymättä kaaoksen masinoimassa maailmassa, ja miten se vaikutti Isomäen näkemyksiin oikeudenmukaisuudesta ja mahdollisuuksista parantaa maailmaa? Ketkä kaikki olivat mukana luomassa näitä menestystarinoita? Isomäen muistelmat tarjoavat mielenkiintoisen aikamatkan aina Turusta Indonesiaan, jonka varrella lukija saa mm. seurata, kuinka suomalaiset aktivistit saattoivat vaikuttaa jopa Neuvostoliiton kaatumisen. Mitä someaktivisti voivat oppia näiltä kansalaisyhteiskunnan kultakauden vaikuttajilta?

”Yhä useammat meistä tyytyvät nykyään kommunikoimaan somen kautta vain hyvin samanmielisten ihmisten kanssa. Me emme enää edes yritä emmekä halua tavoittaa ihmisiä, jotka ajattelevat eri tavalla, koska se ei kuitenkaan johtaisi mihinkään. Käytämme kaiken aikamme ja energiamme saarnaamiseen valmiiksi käännytetyille, vaikka hyvin tiedämme, ettei siitä ole mitään varsinaista hyötyä.”

Maailmanparantajan muistelmat on puuttuva pala suomalaista historiankirjoitusta, josta soisi kouluissakin opetettavan. Se myös inspiroi lukijaa yksilötason aktivismiin. Niitä, jotka haluavat todella muuttaa maailmaa eivätkä tyytyä tekemään pelkkiä eleitä, Isomäki rohkaisee toimimaan kaaoksen laidalla ja pienessä maailmassa. Siellä kaikki jännittävä ja uutta luova aina tapahtuu, kirjoittaa Risto Isomäki.

Maailmanparantajan muistelmat kaupoissa 2.3. sekä e- ja äänikirjapalveluissa. 

Äänikirjan lukee Jukka Pitkänen.

Risto Isomäki (s. 1961) on laaja-alainen ja arvostettu kirjailija, kolumnisti ja ympäristöaktivisti. Hän on julkaissut yli 20 romaania ja tietokirjaa. Sarasvatin hiekkaa (Tammi 2005) oli Finlandia-ehdokas ja voitti Tähtivaeltaja- ja Kiitos kirjasta -palkinnot. Romaanista tehty sarjakuva voitti Sarjakuva-Finlandian. Isomäen kirjoja on käännetty lähes 20 kielelle, ja hänelle on myönnetty myös European Science Fiction Associationin palkinto. Vuonna 2020 Risto Isomäelle myönnettiin Tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinto. 

Seuraa somessa: @ristoisomakiofficial

Jaa tämä: