Kaikki kirjoittajan Josefine Janhonen artikkelit

Lataa alkuperäinen kuva ▼

Suplan huippusuositun Mysteeritarinat-podcastin kuunnelluimmista jaksoista jo toinen kirja

Suositun videobloggaaja ja podcastaaja Eetu Pesosen toinen kirja Mysteeritarinoiden parhaat 2 kokoaa yhteen Mysteeritarinat-podcastin parhaita jaksoja, joiden parissa lukija pääsee ennen kuulumattomalle seikkailulle.

Tuoreimman Mysteeritarinoita-kirjan luvuissa Pesonen kertoo jännittävistä ja salaperäisistä mysteereistä ihmiskunnan historiassa. Kirjassa sukelletaan mysteerien syvimpään päähän ja etsitään vastauksia muun muassa siihen, mitä sisältää kirja, jonka kieltä kukaan ei tunnista. Oliko Titanicin uppoaminen vain traaginen onnettomuus? Kuka oli nuori poika, jonka ruumis löytyi laatikosta Pennsylvaniassa vuonna 1957? Entä millaisia hurjia mysteerejä liittyy eläimiin?

Tervetuloa ihmiskunnan historian jännittävimpien tapahtumien pariin!

”Tiedät varmaan, että jokaisella ihmisellä on uniikki sormenjälki, mutta tiesitkö, että myös kielessäsi on ainutlaatuinen kuvio, joka ei ole kenelläkään muulla sama?”

”Ehkä tunnetuin äänimysteeri on The Hum, eli humina. Sitä on kuultu eri puolilla maailma viidenkymmenen viime vuoden aikana, jopa Suomessa. Ihmiset ovat raportoineet häiritsevästä, matalataajuisesta huminasta, jonka vain osa ihmisistä pystyy kuulemaan. Ei ole tarkkaa tietoa siitä, milloin huminaa on kuultu ensimmäisen kerran, mutta havaintoja on raportoitu ja tutkittu jo 1970-luvulla.”

Mysteeritarinoita 2 on mukaansatempaava kirja ratkaisemattomista rikoksista, katoamisista, salaperäisistä jäljistä, esineistä ja yliluonnollisia tapauksista. Pesonen punoo tuttuun tapaansa hurjia tarinoita, joiden parissa lukija saa antaa mielikuvituksensa laukata. Kaikkeen ei tarvitse uskoa, mutta joskus on kiva kysyä: entä jos? Kirja tarjoaa tiedonnälkäiselle runsaan kattauksen mielenkiintoisia faktoja maailman ja ihmisen kummallisuuksista.

Antaudu jännittävien mysteerien vietäväksi!

Eetu Pesonen on suomalainen nettisisällön konkari, videobloggaaja ja podcastaaja. Hänen YouTube-kanaval­laan Eeddspeaks on yli 325 000 tilaajaa. Pesonen on kasva­nut internetin äärellä, mikä tarjoaakin täydellisen alustan ihmishistorian tapahtumien tutkimiselle. Vuonna 2017 Pe­sonen aloitti oman Eeddcast­-podcastinsa, jossa hän keskus­telee ajankohtaisista asioista tubettajien kanssa. Vuodesta 2019 hän on tuottanut Suplaan suosittua Mysteeritarinat­-podcastia.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Tulevaisuuden vasemmisto vapauttaa meidät suorittamisesta

Digitaalinen teknologia helpottaa poliittista aktivismia ja tuo tehokkuutta elämään samalla kuin tehokkuus uuvuttaa meidät. Vasemmistolaisen työväenliikkeen kannalta yksi tietoteknologisen murroksen polttavista ilmiöistä on alustatalouden synty ja uudet työn ja toimeentulon hankkimisen muodot. Innostus yrittäjyyteen liittyy usein haluun hallita omaa aikaa, mutta todellisuus on usein ajanhallinnan menetys.

Jukka Peltokosken ja Henrik Jaakkolan toimittama kirja kokoaa yhteen keskustelunavauksia, jotka rakentavat tulevaisuuden vasemmistoa.

Yli 200 vuoden ajan vasemmistoa ovat innoittaneet vapauden, solidaarisuuden ja tasa-arvon arvot ja niistä kertova tarina, joka on vienyt kohti parempaa maailmaa. Käänteinä tarinassa ovat olleet kamppailut työstä ja toimeentulosta mutta myös laajemmin yhteisöllisyydestä ja yhdenvertaisuudesta. 2020-luvulla kaiken ytimessä on ilmastokriisi. Tämä on viimeinen vuosikymmen, jolla on mahdollisuus saada päästöt pysähtymään ja laskemaan, jotta vältymme turvattomalta tulevaisuudelta, toteaa Li Andersson:

”Millään muulla poliittisella tavoitteella ei ole väliä, jos epäonnistumme ilmasto- ja ympäristöpolitiikassamme. Tulevien vuosien ja vuosikymmenten ajan tämän aiheen tuleekin olla jokaisen vakavasti otettavan poliittisen liikkeen keskiössä. On asetettava talousjärjestelmä ja kaikki inhimillinen toiminta maapallon kantokyvyn rajoihin.”

Kirjoittajina vasemmistolaisia poliitikkoja, itsenäisiä ajattelijoita ja aktivisteja

Kirjoittajat käsittelevät artikkeleissaan teemoja kuten hoiva, antirasismi, eriarvoisuus, työelämä, alustatalous, kaupunki ja työväenluokka. Kirjan kirjoittajat ovat Li Andersson, Mia Haglund, Toivo Haimi, Liban Sheikh, Pinja Vuorinen, Teppo Eskelinen, Anna Elomäki, Hanna-Kaisa Hoppania, Hanna Ylöstalo, Johanna Perkiö, Tero Toivanen, Minja Koskela, Laura Kolehmainen, Matias Nurminen, Jukka Peltokoski, Henrik Jaakkola ja Anna Kontula.

Kirjan tekstejä yhdistää näkemys siitä, että vasemmistoa tarvitaan yhteiskunnan muuttamiseksi ekologisesti ja sosiaalisesti kestäväksi. Valloittaakseen tulevaisuuden vasemmiston tulisi muun muassa valloittaa verkko sekä uutena julkisena tilana että yhteiskunnallisesti määrittyneenä teknologiana. Poliittista ohjelmaa kirja ei muotoile vaan antaa aineksia sen uudistamiseksi. Katse on Suomen yhteiskunnassa, mutta kamppailu tulevaisuudesta on maailmanlaajuinen.

Katoaako vasemmisto luokan mukana?

Anna Kontula kirjoittaa luokkayhteiskunnan roolista ympäristökatastrofin keskellä. Luokkakonflikti ja sen säätely parlamentarismin keinoin syntyivät, kun läntinen maailma siirtyi agraariyhteiskunnasta teolliseen aikaan. Ne ovat siis kiinteästi sidoksissa järjestelmään, joka perustuu kiihtyvään kulutuskulttuuriin ja fossiilisten luonnonvarojen käyttöön. Myös vasemmisto ideologiana, liikkeenä ja identiteettinä syntyi teolliseen yhteiskuntaan.

Yhteiskunnallisen liikkeen syntyminen edellyttää jaettuja tavoitteita, ja työväenliikkeessä ne rakentuivat luokkakonfliktin ympärille. Tänä päivänä useimmat suomalaiset osaavat lukea luokkatunnuksia ja määritellä jollakin tavoin oman luokka-asemansa. Kiinnostava ja paljon enteilevä muutos kuitenkin on, että verraten harva hahmottaa yhteiskuntaa luokkien kautta tai kokee luokan tärkeäksi osaksi identiteettiään.

Sosiologisessa mielessä luokat ovat edelleen olemassa ja selittävät erilaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä. Koska luokat eivät enää ole ihmisten identiteetin perusta, niille ei voi myöskään rakentaa poliittista liikettä samaan tapaan kuin vielä sata vuotta sitten.

”Kun siis työväenliikkeen kulta-ajan peruskonflikti koskee kasvavan vaurauden oikeudenmukaista jakoa, nyt pääkysymykseksi näyttää muodostuvan, miten oikeus kuluttamiseen jaetaan. Kyse on edelleen myös rikkaista ja köyhistä, ilman muuta, ja yhteiskunnallisesta vallasta. Sen sijaan on epäselvää, voidaanko enää puhua työväenliikkeestä tai luokkakonfliktista. Uskon, että juuri tämä yhteiskunnallisten kamppailujen ydinkysymyksen uudelleenmäärittely on muuttamassa politiikan osapuolet, säännöt, koko pelin. ”

Onko feminismi identiteettipolitiikkaa?

Kun vasemmistolaiseen luokka-analyysiin lisätään sukupuolen näkökulmaa ja tarkastellaan työmarkkinoiden segregaatiota, palkkaepätasa-arvo on yksi osoitus siitä, että miestapaisuutta pidetään edelleen suomalaisessa yhteiskunnassa suuremmassa arvossa, kirjoittaa Minja Koskela.

Viimeistään korona-aika osoitti, että varhaiskasvatus on paitsi lapsen oikeus myös vanhempien työn tuottavuutta lisäävä tekijä. Silti varhaiskasvatuksen työntekijöiden yhteiskunnallinen panos nähdään pääasiassa kulueränä. Sairaanhoitajien työpanoksen merkitystä ei korona-aikana ole voinut kyseenalaistaa kukaan, mutta silti palkka laahaa työn vaativuuteen ja koulutukseen nähden. Lisäksi maahanmuuttajanaisten palkat ovat palkkavertailussa pienempiä kuin Suomessa syntyneiden suomalaisnaisten palkat.

Koskelan mukaan uusliberalistinen individualismi sivuuttaa yhteiskunnalliset rakenteet, eikä sen vuoksi voi toimia sosiaalisen oikeudenmukaisuuden muutosvoimana.

”Kun Sipilän hallitus leikkasi köyhiltä, opiskelijoilta ja julkisen sektorin pienituloisilta naisilta ja samanaikaisesti rajasi perheenyhdistämistä ja pakolaisten oikeuksia, teki se politiikkaa, jonka subjekti oli keskituloinen valkoinen mies.”

Identiteetti on siis politiikassa läsnä myös silloin, kun sitä ei suoraan nimetä. Uusliberalistisen feminismin paradoksi on se, että feminismi – jonka päämääränä on toimia yhteiskunnan tasa-arvoistajana, keskittyy vain yksilötason muutoksiin. Siksi feminismin tulisi jatkossakin huomioida kollektiiviset identiteettikategoriat ja niiden risteymät.

Jukka Peltokoski on KSL-opintokeskuksen koulutustuottaja, tietokirjailija ja monessa mukana oleva yhteiskunnallinen vaikuttaja.

Henrik Jaakkola on pitkän linjan kansalaisaktivisti ja Vasemmistoliiton poliittinen asiantuntija, joka on tutkinut puolueita sekä demokratiaa.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Odotettu opas: Fiksaa elämäsi – palkittu tiedekirjoittaja kokoaa yhteen tutkitusti toimivat itsehoitokeinot

Onko elämänhallinnan ohjeista vaikea saada otetta? Onko ohjeita liikaa ja tulviiko niitä joka paikasta? Mitä uskoa ja mitä välttää? Helen Thomsonin kirja tiivistää vihdoin yksiin kansiin kaiken, mitä ihminen tarvitsee elämänsä fiksaamiseen.

Kaiken kiteyttävä self-help-kirja, jota on kaivattu

Helen Thomsonin tuoreimpia tutkimustuloksia hyödyntävä teos Fiksaa elämäsi opastaa, kuinka jokainen meistä voi muuttaa elämäänsä yksinkertaisilla teoilla ja elää onnellisempaa, viisaampaa ja terveempää elämää. Se vastaa muun muassa kysymyksiin, kuinka luoda ja ylläpitää toimivia ihmissuhteita tai kuinka kasvattaa itseluottamusta – kuinka nukkua hyvin ja päästä eroon huonoista tavoista?

”Olen tietoinen siitä, että vakavasti otettavaan tieteelliseen näyttöön perustuvien tutkimusten soveltaminen käytäntöön ei varmastikaan ole helpoin tapa huoltaa omaa elämää kuntoon. On huomattavasti vaivattomampaa kysyä neuvoa ystävältä, kuunnella perimätietoa tai ehkä vain tehdä niin kuin äitikin on aina tehnyt. Mutta jos päättää valita helpoimman tien, on myös hyväksyttävä, että se saattaa olla silkkaa ajanhukkaa. Tiede todellakin on paras tapa ymmärtää, mikä tässä maailmassa toimii ja mikä ei. Jos tietoa ei ole testattu, se on yhtä sattumanvaraista kuin ne omakohtaiset tarinat.”

Tämän kirjan avulla yksilö voi oppia tuntemaan itseään syvällisemmin ja löytää uusia puolia niin itsestäsi kuin toisista ihmisistä. Kun itseään ymmärtää paremmin, oppii myös tunnistamaan vaikuttimet oman käytöksen takana. Harva arvaakaan, millaisia vinoumia ajatuksissamme voi olla.

Tutkittuun tietoon luottaminen säästää aikaa ja ehkäisee pettymyksiltä

Thomson myöntää heti kirjansa ensimmäisellä sivulla, ettei ole voinut sietää itsehoito-oppaita. Helen Thomson, kuten monet muut, ehti läpikäydä vuosikymmenten aikana lukuisia self-help -teoksia, jotka epäonnistuivat tarjoamaan toimivaa apua.

Vuonna 2019 Thomsonin kollega New Scientist -lehdestä julkaisi kirjan, jossa koottiin yhteen kovatasoisimman terveystutkimuksen pohjalta keskeisiä terveyskysymyksiä fysiologiasta ja tarjottiin käytännön ohjeita. Jäljelle jäi kuitenkin lukuisia kysymyksiä muista elämän osa-alueista, joihin moni kaipaa kohennusta. Vastaukset noihin kysymyksiin löytyvät pääosin (mutta eivät ainoastaan) aivoista: kysymykset käsittelevät ihmisten onnellisuutta, huonoja tapoja, ystävyyssuhteita, rakkauselämää, itseluottamusta ja kivuliaita muistoja. Ne ovat kysymyksiä, joihin Thompson vastaa tässä kirjassa.

Maailma on pullollaan itsehoito-oppaita, ja kukapa ei haluaisi löytää keinoja elämänlaadun parantamiseen. Mutta mikä ohjeista toimii oikeasti? Monet itsehoito-oppaat perustuvat yksittäisten ihmisten henkilökohtaisiin, subjektiivisiin vinkkeihin, kun taas tämä kirja auttaa lukijaa parantamaan elämänlaatuaan tieteen avulla. Onneksi kaikki on fiksattavissa – tämän kirjan tarjoaman tutkitun tiedon avulla.

Palkitun tiedekirjoittaja Helen Thomsonin kirja Fiksaa elämäsi nyt kaupoissa sekä useimmissa e- ja äänikirjapalveluissa. Kirjan on suomentanut Kirsimarja Tielinen ja äänikirjan lukee Satu Paavola.

Helen Thomson on palkittu brittiläinen terveystieteisiin perehtynyt toimittaja. Hänellä on neurotieteen tutkinto Bristolin yliopistosta. Hän on toiminut New Scientist -tiedelehden toimittajana ja konsulttina vuodesta 2007 lähtien ja kirjoittanut artikkeleja muillekin nimekkäille julkaisuille, kuten Naturelle, BBC:lle ja The Guardianille.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Mitä voimme oppia kylmän sodan päättymisestä välttääksemme nykyisen konfliktin leviämistä?

Kylmän sodan päättyminen sujui rauhanomaisesti, mutta päättäjät kokivat useita uhkaavia tilanteita, jotka olisivat saattaneet johtaa katastrofiin.

Kirjassa Kylmän sodan päätös: draamaa Helsingissä, Moskovassa ja Berliinissä diplomaatti Heikki Talvitie ja professori Pekka Visuri tarkastelevat tapahtumia1980-luvun puolivälistä 1990-luvun alkuvuosiin Suomen valtiojohdon näkökulmasta. Miten hyvin päättäjät olivat selvillä kansainvälisestä kehityksestä ja mitä päätöksistä seurasi? Suomen osalta erityisen tärkeää oli tarkkailla tapahtumia Moskovassa ja Keski-Euroopassa.

Kirjoittajat kuvaavat tapahtumia ja arvioivat niitä uusimman tutkimustiedon valossa sekä samalla kertovat, miltä asiat näyttivät henkilökohtaisesti koettuina. He ovat hyödyntäneet erityisesti ulkoministeriölle lähetettyjä raportteja ja äskettäin tutkimuskäyttöön avattua Mauno Koiviston arkistoa.

Talvitie ennusti jo 1990-luvulla venäläisen nationalismin nousua

Suurlähettiläs Heikki Talvitie toimi suurlähettiläänä Moskovassa vuosina 1988–1992, joten hän kykeni lähietäisyydeltä näkemään Neuvostoliiton hajoamisen ja Venäjän nousun. Näin hän arvioi tilannetta Moskovasta 3.10.1990 lähetetyssä raportissa ”Saksa on yhdistynyt. Minkälainen on tulevaisuuden suurvalta itärajallamme?” seuraavasti:

”Olin tänään 3.10. niin kuin useat kollegani, onnittelukäynnillä Saksan suurlähetystössä. Saksan yhdistyminen ja Berliinin uusi asema palauttavat todellisuuteen osaltamme vanhan kolmion Helsinki−Moskova−Berliini. Saksa tulee täyttämään Keski- ja Itä-Eurooppaan jäävää taloudellista ja poliittista tyhjiötä. Neuvostoliitto vetäytyy ja vetäytyessään muuntuu luoden rajoilleen ja sisälleen tyhjiöitä. Ei ole vielä arvioitavissa, minkälainen on tulevaisuuden suurvalta itärajallamme. Kommunistinen ideologia tulee kuitenkin menettämään johtavan asemansa myös itäisessä naapurissamme. Venäläinen nationalismi tulee pitkälti korvaamaan sen voimalatauksen, jonka ideologia on antanut Neuvostoliitolle.”

Saksa tasapainoili vastuun ja omien poliittisten lähitavoitteidensa välillä

Suomalaisten kannalta pahin uhkakuva oli Neuvostoliiton ajautuminen samanlaiseen sisällissotaan, joka parhaillaan riehui Jugoslaviassa. Pekka Visuri seurasi erityisesti Saksan yhdistymiseen johtaneita tapahtumia sekä vallanvaihdoksia itäblokin maissa ja on tutkinut Suomen valtiojohdon päätöksentekoa. Suomen Bonnin-suurlähettiläs Kai Helenius raportoi tilanteesta 22.1.1991:

”Liittohallitus tasapainoilee Baltian maiden suuntaan tuntemansa vastuun ja omien poliittisten lähitavoitteidensa välillä. – – Gorbatshov vakuutti puhelimitse Kohlille, ettei linja muutu. Liittokanslerinvirasto arvioi kuitenkin konservatiivien, KGB:n ja armeijan, lisäävän valtaansa. – – Saksan Neuvostoliiton-politiikan tunnettuja lähitavoitteita ovat 2 + 4 -sopimuksen ja yleissopimuksen ratifioinnin toteutuminen ja neuvostovoimien siirtyminen pois Saksan alueelta. Kaukotavoitteita ovat Neuvostoliiton reformiprosessin tukeminen, hyvien, erityisesti taloussuhteiden luominen Neuvostoliittoon, mikä antaa Saksan teollisuudelle mahdollisuuden aikanaan hyödyntää Neuvostoliiton raaka-ainevaroja, sekä yhteisen eurooppalaisen talon rakentaminen.”

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka kylmän sodan aikana oli menestystarina

Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton sopimusta keskikantaman ydinaseiden poistamisesta vuodelta 1987 on pidetty ratkaisevana askeleena kylmän sodan päättämiseen johtaneille toimille. Suomi onnistui sodan jälkeen verraten nopeasti vakiinnuttamaan asemansa itsenäisenä valtiona, ja sen puolueettomuuspolitikka sai vähitellen yhä enemmän tunnustusta. Lopulta 1990-luvun puolivälissä voitiin määritellä, että ”Suomi on yhteiskunnaltaan ja taloudeltaan vakaa Pohjoismaa ja Euroopan unionin jäsenmaa, joka ei kuulu sotilasliittoon ja jolla on hyvät suhteet kaikkien naapurimaidensa kanssa”.

Voidaanko koetun kylmän sodan ajalta saada oppia, jonka avulla uusi konfliktitilanne olisi mahdollista hallita niin, ettei se johtaisi laajaan aseelliseen selkkaukseen? Presidentti Koivisto saneli mietteitään ulkopolitiikasta muistioon 24.1.1991:

”Yleisesti tilanne Neuvostoliitossa on menossa huonoon suuntaan. Jeltsin ei ole mikään vaihtoehto. Konservatiivinen linja voimistuu. Taloudellinen tilanne vaikeutuu. – – Kysymys on siitä, mikä Suomea pitää kasassa, kun vaikeuksia kokenut sukupolvi ohenee ja tilalle tulevat sukupolvet, jotka eivät ole kokeneet sotaa eivätkä oikeastaan mitään vaikeuksia. Kysymys on siitä, mikä on yleinen linjamme. Sen on pidettävä myös tulevaisuudessa, myös silloin kun paineet kasvavat.”

Pekka Visuri (s. 1942) on professori, valtiotieteen tohtori ja eversti. 1990-luvulta alkaen hän toimi tutkijana Ulkopoliittisessa instituutissa ja EU-hankkeissa Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa hoitaen samalla dosentuuria Maanpuolustuskorkeakoulussa. Tietokirjailijana Visuri on julkaissut lukuisia teoksia, joista tuoreimmat ovat Hitlerin ja Stalinin kaupankäynti Suomesta 1939–1940 (yhdessä Eino Murtorinteen kanssa, Docendo, 2019) sekä Mannerheim ja Heinrichs – marsalkka ja hänen kenraalinsa (Docendo, 2020).

Heikki Talvitie (s. 1939) on toiminut suurlähettiläänä Belgradissa, Moskovassa ja Tukholmassa. Hän on ollut edistämässä rauhanneuvotteluja Armenian ja Azerbaidzhanin välillä ja toiminut EU:n erityisedustajana Etelä-Kaukasiassa. Talvitie on julkaissut mm. teokset Venäjä, Venäjä, Venäjä sekä Suomi, konjunktuurien vanki (2020).

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Anu Patrakka ehdolla Vuoden johtolanka -palkinnon saajaksi

Katumuksen kallio on Patrakan kuudes Rui Santos -kirja. Suomen dekkariseura palkitsee vuoden parhaan dekkarin helmikuussa.

Vuoden johtolanka -palkinnon saajaksi on ehdolla kuusi kirjaa. Anu Patrakan Katumuksen kallio on Portugaliin sijoittuvan kirjasarjan perinteinen arvoitusdekkari, jossa lukija saa arvailla syyllistä ja varmasti erehtyäkin moneen kertaan. Kirja koukuttaa myös pohtimaan katolisen kirkon sielunpaimenten rooleja kirkon sääntöviidakossa. Patrakka kirjoittaa kiinnostavasti padreista ja seurakuntien työntekijöistä aina haudankaivajia myöten.

Anu Patrakka on kotoisin Porvoosta. Elämänmuutos vei hänet Portugaliin kirjoittamaan dekkareita. Kirjasarjan päähenkilö Rui Santos ratkoo rikoksia Portugalin kylissä ja rannikkokaupungeissa. Äänikirjat lukee Toni Kamula.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Haussa äänikirjatuottaja

Haemme nyt joukkomme vahvistukseksi äänikirjatuottajaa, jolla on kirja-alan tuntemusta ja näkemystä digitaalisesta kustantamisesta.

Äänikirjatuottaja vastaa äänikirjojen ja muiden digitaalisten julkaisujen tuotantoprosesseista ja katsoo rohkeasti digitaalisen kustantamisen tulevaisuuteen. Äänikirjatuottaja on osa Innon toimitustiimiä ja työskentelee tiiviissä yhteistyössä kirjailijoiden, graafikoiden ja muiden digitaalisten julkaisujen tuotantoon osallistuvien tahojen kanssa. Arvostamme innovatiivista ajattelua, vahvoja organisointitaitoja ja kunnianhimoista otetta kasvavan alan mahdollisuuksiin.

Into Kustannus on kasvava itsenäinen kustantamo, joka vaikuttaa ja edistää yhdenvertaisuutta rohkeilla sisällöillään. Into kustantaa kirjoja, jotka viihdyttävät, avartavat, sivistävät ja sykähdyttävät.

Innon äänikirjatuottajan tehtävä tarjoaa näköalapaikan voimakkaasti kehittyvään digitaalisen kustantamisen maailmaan osana moniammatillista huippuosaajien porukkaa sekä loistavan tilaisuuden vaikuttaa ja luoda uutta!

Lähetäthän hakemuksesi palkkatoiveineen 5.12.2022 mennessä osoitteeseen rekry@intokustannus.fi.

Lisätietoja tehtävästä antaa kustannustoimittaja ja äänikirjatuottaja Laura Kalmukoski perjantaina 25.11. kello 15–16 ja maanantaina 28.11. kello 14–16.

Tutustu kevään kirjoihin!

Tutustu intolaisiin

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Haussa kustannustoimittaja

Haemme nyt toimituksemme vahvistukseksi ammattitaitoista ja laaja-alaista kustannustoimittajaa, jolla on kokemusta ennen muuta kotimaisen tietokirjallisuuden toimittamisesta.

Kustannustoimittajan työnkuvaan kuuluu käsikirjoitusten arviointi, toimitustyö ja kirjahankkeiden hoitaminen kokonaisvaltaisesti, uusien kirjojen ideointi sekä tiivis yhteistyö kirjailijoiden, graafikoiden ja muiden kirjantekemiseen kuuluvien tahojen kanssa. Arvostamme laajaa yleissivistystä, kirjallisuuden syvää tuntemusta, huolellista ja näkemyksellistä otetta tekstien kanssa, erinomaisia vuorovaikutustaitoja sekä valmiuksia hallita useita yhtäaikaisia projekteja kirja-alan nopeatempoisessa arjessa.

Into Kustannus on kasvava itsenäinen kustantamo, joka vaikuttaa ja edistää yhdenvertaisuutta rohkeilla sisällöillään. Into kustantaa kirjoja, jotka viihdyttävät, avartavat, sivistävät ja sykähdyttävät.

Tarjoamme näköalapaikan sanoilla vaikuttamisen maailmaan osana moniammatillista huippuosaajien porukkaa. Tule tekemään työtä paremman ja moniarvoisemman tulevaisuuden puolesta!

Lähetäthän hakemuksesi palkkatoiveineen 5.12.2022 mennessä osoitteeseen rekry@intokustannus.fi. Paikka täytetään sopivan hakijan löydyttyä.

Lisätietoja antaa kustantaja Satu Laatikainen perjantaina 25.11. kello 15–16 sekä maanantaina 28.11. kello 10–12.

Tutustu kevään kirjoihin!

Tutustu intolaisiin

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Tarujen valtakunnat – Kirja kuin tarunhohtoinen aarrearkku

Lähde seikkailulle kadonneisiin kaupunkeihin, aavesaariin ja myyttisiin maihin. Matkaa Atlantikseen, Eldoradoon tai seitsemään kultaiseen kaupunkiin, joiden löytämisestä ihmiset ovat vuosisatoja vain haaveilleet.

Tämä kirjallinen aarrearkku vie lukijan tunnettujen tarunhohtoisten paikkojen lisäksi myös tuntemattomampiin kohteisiin. Tarujen valtakunnat yhdistää tietoa ja tarua kutkuttavalla tavalla. Useimpia kirjan esittelemistä paikoista ei ole entisajan seikkailijoiden yrityksistä huolimatta koskaan löydetty. Ikivanhat kartat, käsikirjoitukset ja kaiverrukset paljastavat kuitenkin johtolankoja siitä, missä salaperäiset maat mahdollisesti sijaitsivat. Häikäisevän upea kuvitus tempaa meidät mukaansa uskomattomalle matkalle, ja samalla opimme paljon maailman eri kulttuureista ja kansanperinteistä.

Satujen prinsessat ovat nykypäivän vahvoja tyttöjä

Kirja kertoo esimerkiksi Ranskan Bretagnen Ysin kaupungista, joka joutui valtameren nielaisemaksi satoja vuosia sitten. Ysin tarina on peräisin 1400-luvulta. Sen jälkeen tämän tuhoon tuomitun kaupungin ja sen hurjaluontoisen prinsessan tarina on kulkeutunut sukupolvelta toiselle.

Ysin kertomus muistuttaa Atlantiksen tarua, mutta siinä on kaikuja muistakin muinaistaruista, jotka kertovat itsepäisistä naisista, jotka pahuudellaan ja tottelemattomuudellaan synnyttivät sekasortoa. Onneksi ajat ovat tästä jo muuttuneet ja niin ovat myös kertomamme tarinat. Nykyisin tytöissä arvostetaan paljon enemmän vahvuutta ja itsenäisyyttä kuin ehdotonta tottelevaisuutta. Ja edes merenneidoksi sadussa muuttuminen ei olisi ehkä enää niin kauhea kohtalo.

Merenalaisten taruolioiden ja makeiskaupunkien lumoissa

Tarinan Shi Cheng puolestaan sijaitsee Itä-Kiinassa Qiandaon tekojärvessä 40 metrin syvyydessä. Vuonna 2001 laitesukellusryhmä löysi järven pohjasta tämän muinaisen kaupungin jäännökset. Viime vuosina muutkin sukeltajat ovat löytäneet sieltä kivettyjä bulevardeja, mahtavia kaupunginmuureja ja vaikuttavia porttiholveja, joita koristavat yksityiskohtaiset veistokset leijonista, lohikäärmeistä ja muista taruolioista.

Keskiajan Euroopassa noin 700 vuotta sitten pelloilla työskentelevät maatyöläiset uneksivat paikasta, jossa kenenkään ei tarvitsisi tehdä työtä. Heidän elämänsä oli kovaa, ja siksi he kertoivat tarinoita paratiisista, jossa oli runsaasti herkullista ruokaa. Tämä paikka sai
nimen Cockaigne, joka tarkoittaa ”kakkumaata” – olihan se makeisista rakennettu kaupunki.

Kiehtova ja tutkimusmatkalle innostava Tarujen valtakunta on nyt saatavissa painettuna sekä e-ja EPUB-kirjana. Kirjan on suomentanut Tarja Kontro.

Lauren Baldo on Filippiineillä asuva kuvittaja. Hän on työskennellyt kuvakäsikirjoittajana, sarjakuvataiteilijana, graafisena suunnittelijana ja lastenkirjojen kuvittajana.

Emily Hawkins on New York Times -bestsellerlistalle noussut englantilainen kirjailija, joka on erityisen kiinnostunut myyteistä ja tarinoista. Hawkins on voittanut lasten matkakirjapalkinnon teoksellaan Atlas of Animal Adventures (2016), ja hänen kirjansa A Natural History of Fairies (2020) on julkaistu yhdellätoista kielellä.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Roast-mestari Antto Terras sukeltaa syvälle suomalaisuuteen ja analysoi maailman onnellisimman kansan mollivoittoista elämää

Unohda Käytöksen kultainen kirjasi, sillä Suomalaisuuden kultainen kirja tulee ja laittaa uusiksi kaiken, minkä luulit tietäväsi. Antto Terras kirjoitti matkaoppaan kansallisen luonteemme saloihin. Teoksen avulla suomalaisuutesi vahvistuu, tai syntyy uudelleen.

Jokaisella tolkun kansalla on eepoksensa. Kalevala kertoo ontuvaa tarinaa maamme varhaisimmista vaiheista, mutta Suomalaisuuden kultainen kirja valaisee polkua tulevaan. Yli kolmekymmentä vuotta Suomessa asunut Antto Terras pukee nyt sanoiksi kaikki havaintonsa yhteisestä kotimaastamme. Sisälle näkee kuulemma parhaiten ulkopuolisena, eikä rutinoitunut kyttääjä-kirjailija tuota lukijoilleen pettymystä tälläkään kertaa. Erityisen hedelmälliseksi maaperäksi havainnoinneille osoittautui kirjailijan entinen työpaikka Helsingin ytimessä.

”Suomalaisuuden kultaista kirjaa ei olisi ilman Stockmannia, tai jos olisi, niin huomattavasti vähemmän kultaisena.”

Kirja ei jätä kiveäkään kääntämättä peuhatessaan arvojemme, uskomustemme ja normiemme parissa.

”Suomalaisten kansantautina on hyvin menestyvän diabeteksen lisäksi myös krooninen ja periytyvä kateus. Muiden pärjäämistä kadehtiva ihminen ei tervettä päivää näe. Jatkuvasti pitää olla varpaillaan ja valppaana, ettei yksikään syy saada itselleen paha mieli jäisi hyödyntämättä.”

Maantieteellinen asemamme ja historiamme vaikuttavat kuin varkain kaikkeen tekemiseemme. Tämän teoksen avulla jokainen voi ymmärtää itseään taas hiukan paremmin. Terraksen rehellisyyteen pyrkivän huumorin kautta on kätevä käsitellä myös kansallisia traumoja ja pelotella kauemmaksi menneisyyden haamut. Terras kääntää päälaelleen ajatuksen vähäeleisestä ja mutkattomasta kansasta esimerkiksi kuvaillessaan suomalaista mökkeilyä:

”Sukumökki on usein tavallista mökkiä monipuolisempi instituutio. Parhaaseen lopputulokseen päästään, jos mökki on edelleen vanhempien tai isovanhempien hallinnoima ja perheessä on useampia aikuisia lapsia, joilta löytyy omaa jälkikasvua. Sellaisissa tapauksissa ei tarvita edes rasittavia vieraita – sodat saadaan aikaisiksi ihan oman porukan voimin. Ja vaikka mökin antavin käyttöaika rajoittuu noin neljään kuukauteen, on siellä vietetystä ja vietetyksi aiotusta ajasta hyvä riidellä tasaisesti ympäri vuoden.”

Terras käsittelee terävästi myös yhteiskuntaluokkia, verotusta ja byrokratiaa. Ja uskollisuutta:

”Ystävän pitää olla sellainen, että jos saunassa sujahtavat omat kassit lauteiden rakoon, onkii ystävä ne sieltä ilman eri pyyntöä nätisti esiin, juo kaljan päälle eikä ota tapahtunutta ikinä puheeksi edes leikillään.”

Antto Terras on neuvostovalmisteinen (synt. 1973 Tallinnassa) kirjailija ja roast-koomikko, jonka piti loikata vuonna 1991 länteen, mutta hän ajautuikin Suomeen. Terras on julkaissut aikaisemmin muun muassa Viroa ja virolaisia käsitteleviä teoksia. VIRO (sensuroimaton) ja Helsinki-Tallinn Express ovat tänään etnokoomisen kirjallisuuden klassikoita. Terraksen teoksissa asia ja huumori vuorottelevat tavalla, joka pitää lukijan jatkuvasti varpaillaan.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Kevään 2023 kirjauutuudet vahvistavat hyvinvointia poikkeustilanteessa

Kevään 2023 kirjat käsittelevät hyvinvointia yksilön tasolla ja uutta maailmanjärjestystä. Mitä opimme historiasta? Miten kehittää tasa-arvoista yhteiskuntaa ja resilienssiä epävarmuuden aikana?

Kevään 2023 katalogi

Kevään elämäkerrat kertovat yhteisöllisyyden merkittävästä voimasta. Maailmanparantajan muistelmissa Risto Isomäki vie lukijan aitiopaikalle kansalaisyhteiskunnan kultakauteen, jonka aikana suomalaisten käynnistämät operaatiot muuttivat maailmaa. Pekka Herlevin tarina Semmosta touhua puolestaan kertoo Sanna Seiko-Salon kirjoittamana hetkessä elämisestä, periksiantamattomuudesta, yllättävistä kohtaamisista – ja ennen muuta ilosta ja rakkaudesta.

Mikä on menestymisen mitta ja miten valtion velkaantuminen lisää hyvinvointia?

Talouskeskustelu käy kuumana ja perinteisesti menestystä on mitattu rahassa. Moona Laakson kirjassa Menesty kuin mies – Rahasta, maineesta ja myyteistä 11 suomalaista miestä kertoo, miten he ovat niittäneet menestystä, mainetta ja mammonaa, sekä millainen vaikutus ja merkitys niillä on ollut heidän elämäänsä. Stephanie Keltonin Alijäämämyytti muuttaa käsitystämme siitä, miten voimme parhaiten hoitaa vakavia ongelmia, kuten köyhyyttä, työttömyyttä, terveydenhuoltojärjestelmän ongelmia ja ilmastonmuutosta modernin rahateorian avulla.

Hyvinvointikirjat pureutuvat ihmissuhteisiin, vanhemmuuteen ja tasa-arvoon

Helen Thomson auttaa lukijaa parantamaan elämänlaatuaan tieteen avulla. Fiksaa elämäsi lisää itsetuntemusta ja auttaa löytämään uusia puolia itsestämme sekä toisista ihmisistä. Darravapaa-yhteisön perustajien, Laura Wathénin ja Katri Ylisen luoma käsikirja puolestaan toimii ystävänä ja motivaattorina matkalla raittiiseen arkeen. Darravapaakirja auttaa jäsentelemään omaan alkoholinkäyttöön liittyviä ajatuksia ja löytämään uusia tapoja rentoutua tai nollata pitkän työpäivän jälkeen. Feelgood-genressäkin aiheena on vahvasti palautuminen. Camilla Davidssonin romaani Pikkuinen unelmien kaksio on tarina rakkaudesta, uskalluksesta ja itsensä löytämisestä.

Ruotsalainen koomikko Bianca Kronlöf kirjoittaa hauskasti ja oivaltavasti tunteista, seksistä, väkivallasta ja maskuliinisuudesta kirjassaan Kirjeitä miehille. Sari-Marika Durchman kertoo uudessa teoksessaan ADHD:sta parisuhteessa ja kuinka sen tuomat haasteet voidaan tunnistaa ja minimoida. Kirja sisältää käytännön harjoituksia, haastatteluja ja lukuisia oivalluksia, joiden avulla arkea voi parantaa ja suhdetta vahvistaa. Saara Henriksson ja Aino-Maija Leinonen pohtivat, millaista on hyvä vanhemmuus tämän hetken Suomessa. Laiskan vanhemman opas käy läpi vanhemmuuden värikkäät vaiheet ja tuo kaivattua rentoutta ja myönteisyyttä vanhemmuuskeskusteluun.

Sosiaalipsykologi Sari Kuusela avaa kirjassaan Vaikutuksen alaisena puolestaan ihmissuhteiden merkitystä yhteisön toiminnassa ja kuvaa sitä, miten puheilla ja suhtautumisella vaikutetaan mielipiteisiin. Kirja myös tarjoaa keinoja yhteistyön parantamiseen ja hankalissa tilanteissa toimimiseen.

Käsittämättömän äärellä

Venäjään erikoistunut toimittaja Luke Harding analysoi tarkasti Ukrainan sodan seurauksia. Sodan mainingit kantautuvat voimakkaina Ukrainan ja Venäjän rajojen ulkopuolelle, ja onkin tärkeää ymmärtää, miten tilanne Ukrainan etulinjassa vaikuttaa meihin kaikkiin. Hyökkäys sisältää ennen kuulemattomia tarinoita uutisotsikoiden takaa ja käy läpi kahden hyvin erilaisen johtajan, Volodymyr Zelenskyin ja Vladimir Putinin, taustat. Kirjassaan Populismin anatomia Matti Mörttinen ja Yannick Lahti avaavat populismin piirteitä ja ventävät, mistä on kyse aikamme leimallisimmassa poliittisessa ilmiössä.

Pekka Visuri ja Heikki Talvitie kertovat dramaattisista käänteistä Kylmän sodan päätöksen kulisseissa. Ariana Neumann kertoo juutalaisen isänsä pakomatkasta natsien hallitsemasta Prahasta kirjassaan Kaikki isäni salaisuudet. Tositarinoiden lisäksi keväällä ilmestyy Denise Rudbergin Liittolaiset-sarjan neljäs osa, Tehtävä Berliinissä, jossa koodinmurtajanaisten tiedustelutehtävät toisen maailmansodan aikaan käyvät yhä vaarallisemmiksi.

Murhamysteerejä Suomesta ja maailmalta

Antto Terras johdattaa lukijan syvälle Neuvostoliiton ja Venäjän rikolliseen maailmaan, jossa eletään ja kuollaan omien sääntöjen mukaan. Verinen Venäjä -kirjaan on valittu kymmeniä tositapahtumia, joiden kautta tulevat tutuiksi myös yhteiskunnalliset olot. Gregg Olsen ja Rebecca Morris kirjoittavat Murha perheessä -kirjassa vangitsevasti yhdestä vuosituhannen hämmästyttävimmästä katoamisesta ja perhesurmasta, joka järkytti koko Yhdysvaltoja. Mikko Pennanen puolestaan syventyy Tulilahden murhamysteeriin, ja kertoo kuuluisasta kahden naisen 60 vuoden takaisesta kylmäverisestä murhasta, joka on edelleen selvittämättä.

Dekkarikevät tuo Anna Karolinan Ebba Tapper -sarjan toisen osan Kukaan ei ole puolellasi sekä Antti Vihisen kirjan Sininen enkeli, joka on koukuttava tarina kansainvälisen yrityksen rikkeistä.

Lapsille huumoria ja vaikuttamista

Naomi Klein selittää nuorille kirjoittamassaan kirjassaan Näin pelastamme planeetan, miksi maapallo tarvitsee apuamme ja miten jokainen voi osallistua maailman muuttamiseen. Jane Wilsherin ja Louise Lockhartin Visuaalisesti näyttävä Uskomaton tietokirja on vastaus aktiivikysyjien tiedonnälkään. 500 kysymystä ja vastausta sisältävä kirja vastaa esimerkiksi siihen, mikä on maailman suurin kone ja mistä avaruus alkaa.

Koirakamut-sarjan neljännessä osassa koirakaverukset valloittavat valkokankaan, ja Hurja jengi puolestaan pyristelee dinojen kynsissä. Hannu Laakson suositun luontosarjan uusimmassa osassa Me lintuset seikkaillaan telkänpoikasten matkassa.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Keinoja hyvinvoinnin jakamiseen tasaisemmin kaikille suomalaisille kirjassa Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022

Kirjassa 12 tutkijaa valottaa eriarvoisuuden taustalla olevia rakenteita ja esittävät poliittisia ratkaisuja oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi.

Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022 tekee näkyväksi suomalaisen yhteiskunnan eriarvoistavia rakenteita. Kirjan on toimittanut Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaava Anna Rajavuori.

Suomalaiset ovat keskimäärin tyytyväisempiä elämäänsä, mutta esimerkiksi vauraus on lisääntynyt epätasaisesti. Ylimmän yhden prosentin varallisuus Suomessa jopa viisinkertaistui vuosina 1987–2019, kun taas alimmassa 90 prosentissa kasvu oli vähäistä. Suomalainen verojärjestelmä on lisännyt vaurauden kasaantumista ylimmille tuloluokille vuoden 1993 verouudistuksen jälkeen.

Verotuksen keinoin olisi mahdollista hillitä tulo- ja varallisuuserojen kasvua. VTT:n erikoistutkija Marja Riihelä ja taloustieteen emeritusprofessori Matti Tuomala tarkastelevat tulo- ja varallisuuserojen kehitystä eriytetyn verojärjestelmän aikana ja ehdottavat yhtenäiseen tuloverotukseen siirtymistä. Silloin progressiivisen tuloveron kohteena olisivat kaikki tulot eli sekä ansio- että pääomatulot.

Pääomatulojen verotuksen ja varallisuusverotuksen epäkohtien korjaaminen lisäisi yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja parantaisi samalla tuottavuutta sekä tuotannolliseen toimintaan investoimisen taloudellisia kannustimia. Se vähentäisi myös haitallista verosuunnittelua, Riihelä ja Tuomala tiivistävät.

Hyvinvointipalvelujen saatavuus on turvattava

Kirjoittajat käsittelevät verotuksen lisäksi köyhyyttä vauraassa maassa, suurituloisuuden yhteyttä puoluekannatukseen, koetun hyvinvoinnin muutoksia ja väestöryhmittäisiä eroja sekä koulutusalojen sukupuolisegregaatiota yhteiskunnallisen kerrostuneisuuden näkökulmasta.

Riihelä ja Tuomala tarkastelevat myös suomalaista köyhyyttä globalisaatiokehityksen aikakaudella. Vaikka köyhyysasteessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia, erityisen ongelmalliseksi on muodostunut köyhyyden pitkittyminen, jonka vaikutukset etenkin lapsiin ovat haitallisia. Köyhyyden torjumisessa Riihelä ja Tuomala korostavat kohdennetun sosiaaliturvan lisäksi hyvinvointipalvelujen saatavuutta.

 

Universaaleilla ohjelmilla voidaan välttää tulosidonnaisen sosiaaliturvan ongelmia, kuten sosiaalista häpeää ja etujen vähäistä käyttöä. Julkisesti tarjottu peruskoulutus, perusterveydenhoito, lasten ja vanhusten hoito ja muut sosiaalipalvelut ovat ei-rahamääräistä ‘perustuloa’, joiden tulee olla kaikkien saatavilla, Riihelä ja Tuomala toteavat.

 

Tutkijoiden Niko Eskelisen, Diakonia-ammattikorkeakoulun erityisasiantuntija Sakari Kainulaisen, väitöskirjatutkija Pietari Kujalan ja sosiologian professori Mikko Niemelän mukaan etuusjärjestelmän tulisi olla mahdollisimman selkeä, jotta se luo ihmisille mahdollisuuden rakentaa itselleen toimiva ja ennakoitava arki.

 

Perhetausta vaikuttaa omalle sukupuolelle tyypillisen ammatin valintaan

 

Sosiologian yliopistonlehtori Irene Prix, THL:n erikoistutkija Outi Sirniö ja sosiologian apulaisprofessori Elina Kilpi-Jakonen tarkastelevat sukupuolisegregaatiota koulutuksessa laajemmasta yhteiskunnallisen eriarvoisuuden näkökulmasta ottamalla huomioon sosioekonomisen perhetaustan opintovalintojen taustalla.

 

Sukupuolisegregaation purkamiseksi on tuettava ihmisten pragmaattisia motiiveja ja mahdollisuuksia opiskella ja työskennellä omalle sukupuolelle epätyypillisillä aloilla. Lisäksi segregaatioon voidaan vaikuttaa parantamalla naisvaltaisten ja yhteiskunnallisesti tärkeiden alojen työoloja ja palkkausta.

Miesten osuuden kasvattaminen hoiva-alalla aikuisten alanvaihtoa helpottamalla vaikuttaisi välillisesti myös kulttuurisiin käsityksiin alasta, mikä vuorostaan vaikuttaisi nuorten alavalintoihin, Prix, Sirniö ja Kilpi-Jakonen toteavat.

Kirjaan ovat kirjoittaneet myös THL:n tutkimuspäällikkö Timo M. Kauppinen, yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass ja viestinnän professori Anu Kantola.

Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022 on osa Kalevi Sorsa -säätiön viisivuotista eriarvoisuuden vähentämisen hanketta (2019–2023).

Kirjan julkaisutilaisuuden livelähetys

 

 

Jaa tämä: