Kaikki kirjoittajan Jenni Valpio artikkelit

Lataa alkuperäinen kuva ▼

Historiapolitiikka puhuttaa Venäjä-tutkijoita

Yhteensä 19 tuoretta artikkelia sisältävä uutuuskirja Sandarmohista Skolkovoon – Historiapolitiikan pitkä varjo (toim. Kaarina Aitamurto, Elina Kahla & Jussi Lassila) tutkii Venäjän historiaa ja sen käyttöä politiikassa.

Historia on keskuudessamme läsnä merkityksenantoina – tabuina, traumoina, myytteinä ja suurina kertomuksina, joille vetoavimmat poliittiset argumentit rakentuvat.

Historiapolitiikka puolestaan on huomion kiinnittämistä siihen, miten menneisyyden tapahtumien tulkinta jatkuvasti elää ja vaikuttaa niin tämän päivän näkökulmiin kuin tulevaisuuden odotuksiin.

Juuri ilmestyneen uutuuskirjan nimi Sandarmohista Skolkovoon – Historiapolitiikan pitkä varjo nostaa huomion keskipisteeseen kaksi ääripäätä. Sandarmoh viittaa historian tabuihin ja traumoihin, joukkoteloituspaikkaan, jonka tapahtumien kriittinen tutkimus ei vieläkään ole vaaratonta.  Skolkovo on esimerkki tieteen, uuden teknologian ja yritystoiminnan yhteistyön suuresta lupauksesta. ”Sillä luodaan menestyvän suurvallan tunnusmerkkejä sekä omille kansalaisille että ulospäin” täsmentää Markku Kangaspuro kirjan johdannossa.

Artikkelien kokoavana yhteisenä nimittäjänä on Venäjän historia ja sen käyttö politiikassa. Tutkijapuheenvuorot käsittelevät aluetutkimukseen tarvittavaa uutta paradigmaa, kysymystä Venäjän uhasta lännelle, Ukrainaa, mielenosoitusten symboliikkaa, internetiä, meritokratiaa ja menestyksen ehtoja, kollektiivista turvallisuutta, rankaisemisen historiaa, kylmän sodan muuttuvaa kuvaa, konseptualismia ja suomalaisen sovettikirjailijan karua kohtaloa. Ja paljon muuta.

Yhteensä 19 tuoretta artikkelia kaksoisvalottavat historian ja nykypäivän, sillä toista ei ole ilman toista. Kirja jakautuu kahteen osaan. Ensimmäinen osa kysyy Mitä on tehtävä? Ja Mitä on tekeillä? Toinen osa puolestaan kääntää esiin Historian pitkän varjon. Yhdessä puheenvuorot esittelevät ja puolustavat kriittistä, monitieteistä ja keskustelevaa näkökulmaa tämän päivän aluetutkimuksen ja sen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden haasteisiin.

Kirjoittajat ovat tiedeyhteisössä toimivia alansa senioritutkijoita, joiden artikkelit esittelevät suomalaisen ja kansainvälisen Venäjä-tutkimuksen tulosten kirjoa. Kirjan avaa Kaarina Aitamurron ja Jussi Lassilan tekemä Aleksanteri-instituutin johtajan, historiapolitiikkaan erikoistuneen Markku Kangaspuron haastattelu.

Kirja on myös tutkijayhteisön muistutus tutkitun tiedon merkityksestä demokraattiselle keskustelulle ja päätöksenteolle.

”Tarvitaan riittävä kriittinen massa tutkijoita keskustelemaan ja olemaan rakentavalla tavalla erimielisiä. Venäjä on meille niin tärkeä, että luotan Suomesta löytyvän viisautta panostaa riittävästi alan tutkimukseen. Tutkijayhteisön ja kysymyksen ymmärtävien päättäjien pitäisi kuitenkin nostaa asia keskusteluun. Itsestään se ei tapahdu.” jatkaa Markku Kangaspuro.

Artikkelien kirjoittajat: Markku Kivinen, Richard Sakwa, Dieter Segert, Olga Malinova, Vladimir Gelman, Saara Ratilainen, Katja Lehtisaari, Jouko Nikula, Vesa Oittinen, Elina Kahla, Larisa Kangaspuro, Anna-Liisa Heusala, Tatiana Zhurzhenko, Sanna Turoma, Aappo Kähönen, Sari Autio-Sarasmo, Katalin Miklóssy, Tomi Huttunen ja Mika Pylsy, Mikko Ylikangas.

Lisätiedot:
Elina Kahla, Aleksanteri-instituutti
elina.kahla@helsinki.fi

Arvostelukappaleet: arvostelukappaleet@intokustannus.fi

 

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Suomen suosituimman sisäpalloilulajin, salibandyn, syntytarina nyt kirjana

Omaperäisen ja -varaisen salibandyn juurtuminen suomalaiseen urheiluelämään on kasvutarina, jolla on monta näkijää ja kokijaa. Jukka Tervo on yksi heistä. Juuri ilmestyneessä kirjassa ”Salipulabandy – Salibandyn intohimoinen syntytarina lajipioneerin silmin” Tervo kertoo salibandyn tarinan.

Salibandyn syntyhistoria on erikoinen. Laji rantautui Suomeen Ruotsi-Suomi-maaotteluilla syyskuussa 1985. Nimen salibandylle antoi yhden hengen työryhmä vain päiviä ennen maaotteluita. Kaikki oli pientä ja vaatimatonta. Pelikaukaloita oli Suomessa alkuvuosina tasan yksi. Sitä siirrettiin paikkakunnalta toiselle turnausten perässä. Lajia vieroksuttiin pitkään joukkotiedotusvälineissä. Salibandyn ja sählyn eroa ei ymmärretty. SM-tulosten saaminen valtalehtiin oli kovan työn takana. Vastarinnasta huolimatta salibandy löi itsensä läpi ja on tänä päivänä Suomen suosituin sisäpalloilulaji. Harrastajia löytyy Suomesta jo noin puoli miljoonaa.

Salibandyn syntyhistorian on koonnut yksiin kansiin Jukka Tervo. Tervo on kohdannut salibandyn pelaajana, valmentajana, kouluttajana, seurapomona, journalistina, lehden tekijänä, välinevalmistajana, halliyrittäjänä ja nyt kirjailijana. Salibandy on monelle harrastus, joillekin työ. Tervolle se on elämäntapa.

Myös jalkapallon lähestyvien MM-karsintojen ja ensi kesän EM-kisojen myötä jälleen ajankohtaisen, Alpo Suhosen ja Risto Pakarisen kirjoittaman Markku Kanerva – Näin valmennan voittajia -kirjan arvostelukappaleet ovat saatavilla:

arvostelukappaleet@intokustannus.fi

Haastattelupyynnöt:
jenni.valpio@intokustannus.fi
044 063 6393

 

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Vuosi 2021 alkaa hyvinvointikirjojen kiehtovalla kattauksella

Tammikuun alussa ilmestyvissä uutuuskirjoissa käsitellään muun muassa vanhenemista, downshiftaamista ja yleistä, mutta vielä melko huonosti tunnettua ADHD-oireyhtymää sekä tarkastellaan ruoan, ilmaston ja terveyden yhteyttä toisiinsa.

Tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinnolla vastikään palkitun Risto Isomäen uusi tietokirja Ruoka, ilmasto ja terveys on kaivattu yleistajuinen katsaus siihen, miksi ruokavalio vaikuttaa sekä ilmastoon että terveyteemme enemmän kuin mikään muu asia. Teos kiteyttää, miten voimme vähentää päästöjämme tavoin, jotka samalla pitävät meidät terveempinä ja pidentävät elämäämme. Isomäen itsensäkin mukaan kyseessä on hänen pitkän uransa tärkein tietokirja.

Ilmastonmuutos on pidentänyt kasvukausiamme ja uudet pähkinälajit ja -lajikkeet menestyvät yhä paremmin Suomessa. Herkulliset ja terveelliset pähkinät ovat jännittävä lisä suomalaisiin kotipuutarhoihin, maatiloille ja ruokapöytiin. Toistakymmentä vuotta pähkinöitä kasvattanut ja aihetta tutkinut Joel Rosenberg on tehnyt ensimmäisen suomalaisen pähkinäoppaan Pähkinöitä omasta puutarhastajoka antaa käytännön ohjeita niin aloitteleville pähkinäpuutarhureille kuin jalostuksesta kiinnostuneillekin.

Kohellusta, levottomuutta, vaikeuksia keskittymiskyvyssä, omiin maailmoihin uppoutumista? ADHD on yleinen, mutta edelleen melko huonosti tunnettu oireyhtymä, johon liittyy paljon ennakkoluuloja. Supervoimani ADHD -kirjassa nämä erityispiirteet käännetään voimavaroiksi. Kirjassa tutkitaan miten ADHD-ominaisuuksia voidaan hyödyntää niin arjessa kuin työelämässäkin. Teos on suunnattu ADHD-piirteitä itsessään tunnistavalle, varsinaisen diagnoosin saaneille ja heidän läheisilleen. Kirjan kirjoittajalla, muutosvalmentaja Sari-Marika Durchmanilla on itsellään ADHD ja hän on myös ADHD-oireisen pojan äiti.

Jo aikaisemmin e- ja äänikirjana ilmestynyt Päivi ja Santeri Kanniston En kestä tätä enää! ilmestyy nyt myös painettuna kirjana. Kirjan inspiroivat päähenkilöt edustavat uudenlaisia elämäntapoja ja ajattelumalleja. Heidän joukostaan löytyy downshiftaajia, elämäntapasiirtolaisia, itään viehtyneitä, vapaaehtoistyötä tekeviä ja hakkereita. Yhteistä heille on pyrkimys vapautua stressaavasta oravanpyörästä.

Lähes jokainen meistä joutuu jossakin elämänsä vaiheessa kohtaamaan ystävänsä tai perheenjäsenensä kuoleman. Miten toimia silloin, kun aikaa on vähän ja luopuminen tuntuu lohduttomalta? Riitta Tuluston kirjoittama Loppuun asti ystävän vierellä opastaa kuolevan tukemisessa ja hänen kanssaan kulkemisessa.

Kasvatusvaikuttaja, tietokirjailija Jarno Paalasmaan uutuuskirjaKasvatusviisautta kiireisille on tehty vanhemmalle, joka haluaisi kasvattaa lapsensa mahdollisimman viisaasti, mutta aika ei tunnu riittävän asiantuntijaoppien läpi kahlaamiseen. Teos vastaa jokaista vanhempaa askarruttaviin kysymyksiin kuten: Pitääkö lapsen totella vanhempiaan? Onko lapsilla liikaa valtaa perheissä? Miten varmistat, että lapsesi ei kiusaa eikä joudu kiusatuksi? Kannattaako lapselle maksaa hyvistä koenumeroista? Kirjassa esitetään kasvatuksen parhaat oivallukset kiireiselle nykyvanhemmalle sopivassa tiiviissä paketissa ja tarjotaan runsaasti käytännön kasvatusvinkkejä.

Heti tammikuun alussa ilmestyy myös Eveliina Talvitien henkilökuva Vanha nainen tanssii. Kirja on hurraa-huuto vanhenemiselle ja siinä pohditaan miksi niin harvassa ovat ne naiset, jotka ylpeästi tunnustautuvat vanhoiksi. Talvitie maalaa aiheesta upean kuvan, jotta nekin naiset, jotka eivät vielä ole vanhoja tajuaisivat haluavansa jonakin päivänä sellaisiksi.
Visuaalisestikin upeassa kirjassa omia mietteitään vanhenemisesta ja omasta elämästään kertovat Eveliinan lisäksi muun muassa Ann SelinAnu SinisaloErvi SirénKatariina SouriLaila SnellmanLeena PasanenMarketta MattilaPirkko ArstilaPirkko LahtiRaisa Rauhamaa ja Seela Sella.

Tervetuloa Vanha nainen tanssii –julkistamistilaisuuteen 14.1. klo 18 Zoomiin tai Facebookiin. Tilaisuudessa Eveliinan lisäksi vanhenemistaan juhlistavat Ann SelinKatariina SouriAnu SinisaloMarketta Mattila ja Raisa Rauhamaa.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Tietopöllö-palkinto ”Ihme ilmat!” -lasten tietokirjankin takaa löytyvälle Laura Ertimolle

Suomen tietokirjailijat ry:n lasten ja nuorten tietokirjapalkinto Tietopöllön saa tänä vuonna tietokirjailija Laura Ertimo. Tietopöllö myönnetään tietokirjailijalle tai tietokirjailijaryhmälle, joka on julkaissut ansiokkaasti lapsille ja nuorille tarkoitettuja tietoteoksia.

Laura Ertimon
kirjoittama ja Mari Ahokoivun kuvittama Ihme ilmat! – Miksi ilmasto muuttuu ilmestyi Into Kustannukselta syksyllä 2019. Ihme ilmat! on lajissaan ensimmäinen lapsille suunnattu tietokirja ilmastonmuutoksesta. Kirjan oikeudet on myyty jo kolmeentoista maahan (Viro, Unkari, Italia, Liettua, Meksiko, Norja, Puola, Serbia, Slovakia, Espanja, Ruotsi, Turkki, Yhdysvallat). Helmikuussa 2021 ilmestyy kirjaan pohjautuva Ihme ilmat! – Puuhakirja ilmaston pelastajille.

FM Laura Ertimo (s. 1977) on maantieteilijä ja tietokirjailija, joka on työskennellyt vapaana kirjailijana vuodesta 2015. Hän on kirjoittanut 14 tietokirjaa, joista suurin osa on suunnattu lapsille ja koko perheelle. Ertimo työstää kirjansa yhteistyössä eri kuvittajien kanssa.

Palkintoperustelut:

”Laura Ertimo on filosofian maisteri maantieteen alalta. Hän on kirjoittanut 14 tietokirjaa, joista suurin osa on suunnattu lapsille ja koko perheelle. Aiemmin hän on toiminut kartta- ja tietokirjojen kustannustoimittajana ja tuotepäällikkönä. Ertimon tausta maantieteilijänä näkyy hänen teoksissaan: Maapallomme tulee käsitellyksi monipuolisesti esittämistapoja ja -muotoja mielenkiintoisesti muutellen. – – Tietokirjassa Ihme ilmat! – Miksi ilmasto muuttuu (Into 2019, kuvittanut Mari Ahokoivu) Ertimo avaa tärkeää ja ajankohtaista kysymystä lapsille ymmärrettävällä tavalla. – – Laura Ertimo taitaa vaikeiden asioiden tiivistämisen sopivasti pilke silmäkulmassa. Hänen teoksistaan voi saada tietoa ja iloa monenlaiset lukijat, ja ne houkuttelevat myös eri ikäisiä syventymään kirjaan ja pohtimaan vaikeitakin kysymyksiä yhdessä. Laura Ertimon kirjat avaavat polkuja tärkeiden ja ajankohtaisten aiheiden äärelle.”

Tietopöllö-palkinnon saajasta päättää Suomen tietokirjailijat ry:n palkintolautakunta, johon kuuluvat vuonna 2020 Hannele Cantell (pj.), Seppo Hentilä, Agneta Rahikainen, Kati Solastie ja Kari Vaijärvi.

Aiemmin Tietopöllö-palkinnon ovat saaneet mm. Aino Havukainen, Marjut Hjelt, Markus Hotakainen, Iiris Kalliola, Mauri Kunnas, Marjatta Levanto, Martti Lintunen, Markku Löytönen, Paula Moilanen, Reetta Niemelä, Laila Nevakivi, Sami Toivonen ja Suvi Vehmanen.

Katso palkintojenjako ja Ertimon kiitospuhe Suomen tietokirjailijat ry:n Youtube-kanavalla

 

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Tarja Halonen – Erään aktivistin tarina -uutuuskirjan ja Tallinnan tappajien oikeudet myyty Viroon

Katri Merikallion kirjoittama ”Tarja Halonen – Erään aktivistin tarina” ilmestyi syyskuun lopulla 2020 ja Antto Terraksen ”Tallinnan tappajat” kesäkuussa 2019. Suuren suosion saavuttaneet kirjat käännetään nyt viroksi.

Katri Merikallion kirjoittama Tarja Halonen – Erään aktivistin tarina on erään aktivistin ja monen järjestön tarina sodanjälkeisen Suomen rakentamisesta. Teos on koskettava tarina Tarja Halosen pitkästä urasta kansalaisjärjestöissä ja siitä, miten se on muovannut hänen ajatteluaan. Tarja Halonen – Erään aktivistin tarina ilmestyy viroksi syksyllä 2021. Kirjan julkaisee Sinisukk-kustantamo.

Antto Terraksen Tallinnan tappajat – Viron veriset vuodet kurkistaa juuri itsenäistyneen Viron kriminaaleihin kulisseihin. Tallinnan tappajat on pysynyt jo yli vuoden Into Kustannuksen kuunnelluimpien äänikirjojen joukossa. Tallinna tapjad – Armutu aeg Eestis ilmestyy Virossa 2.12.2020. Kirjan julkaisee Tänapäev-kustantamo ja sen on kääntänyt Sander Liivak.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Innon kevään 2021 kirjalista on julkistettu

Innon kevään uutuuskirjoista löytyy niin selviytymistarinoita, kertomuksia poikkeusajasta kuin vahva kattaus hyvinvointikirjojakin. Tunnetut dekkarisarjat saavat jatkoa ja lapsia hemmotellaan värikkäin lasten tietokirjoin.

Innon kevätkatalogiin pääset tutustumaan täällä.

Katalogin kirjoista vielä tämän vuoden puolella ehtivät ilmestyä muun muassa Hannu-Pekka Björkmanin ja Nina Honkasen toimittama Pakopiste. Nimekkäiden suomalaisten kirjailijoiden esseitä sisältävässä kokoelmassa pohditaan, millaisia ovat hetket joina pysähdymme. Toimittaja, kolumnisti Anna-Stina Nykäsen Yksin kotona -teoksessa kerrotaan terävästi, hauskasti ja silmiä avaavasti minkälaisia tunteita poikkeustila herättää ja mikä auttaa jaksamaan.

Kuvittaja Mira Malliuksen ensimmäisessä omassa lasten­kirjassa matkataan karhujen jalanjäljissä. Meri-karhun suuri suku -kirjassa karhulajien lisäksi lukijalle tulevat tutuksi Andit maastoineen, hyinen Alaska, Grönlanti sekä pandojen bambumetsät.

Tietokirjapuolella Innon vuoden aloittaa kattaus hyvinvointikirjoja: juuri elämäntyöpalkinnolla palkitun Risto Isomäen Ruoka, ilmasto ja terveys kertoo yleistajuisesti miksi ruokavalio vaikuttaa sekä ilmastoon että terveyteemme enemmän kuin mikään muu asia. Eveliina Talvitie pohtii Vanha nainen tanssii-kirjassaan, miksi sanapari ’vanha nainen’ saa monet tuohtuneena todistamaan päinvastaista. Daniel E. Liebermanin Ihmiskehon lyhyt historia on innostava kertomus ihmiskunnan historiasta ja oman kehomme evoluutiosta. Supervoimani ADHD -kirjassa ADHD-ominaisuudet käännetään vahvuuksiksi.

Muista tietokirjauutuuksista löytyy myös kaksi vaikuttavaa selviytymistarinaa. Huostaanotetun lapsen rajun tarinan kertova Pako päihdehelvetistä ja nuoren brittiläisen sotavangin tositarinan kertova Auschwitzin sabotööriAtso Haapasen Ennen Auschwitzia
kertoo Suomen juutalaisten tarinan pähkinänkuoressa.

Wuhanilaisen Fang Fangin koskettava päiväkirja Kun kaupunki suljettiin – Wuhanin kohtalonhetket tarjoaa sensuroimatonta tietoa kaupungista, josta koronapandemia alkoi.
Lauri Nurmen uudessa tietokirjassa Miten Suomi päätti voittaa koronan puolestaan matkataan Suomen ylimpien vallankäyttäjien tunnetiloihin koronakevään aikana. Kirja perustuu hallituksen johtoviisikon jäsenten ja pari muun avainministerin kriisin aikana antamiin haastatteluihin.

Dekkarikevään käynnistää tuttujen dekkaristien odotetut uutuudet. Jatkoa on luvassa heti tammi-helmikuussa Apteekkari Melchior-, Marianne Jidhoff– ja Rui Santos -sarjoille. Uuden dekkarisarjan aloittaa Antti Vihisen Tampereelle sijoittuva, faktaa ja fiktiota yhdistelevä Punainen prinsessa, jossa ollaan RAF-terroristiryhmän jäljillä.

Kulttuurin monitoimimiehen, ”maailman vahvimman kirjailijan” Jarmo Stoorin Prässi on tositapahtumiin perustuva, kaunokirjallinen kertomus maailman pisimmästä kädenvääntöottelusta ja ihmisestä sen keskiössä.

Lastenkirjapuolella vuoden 2021 aloittaa Ihme ilmat! – Puuhakirja ilmaston pelastajillePuuhakirja pohjautuu suosittuun Ihme ilmat! – Miksi ilmasto muuttuu -lasten tietokirjaan, jonka oikeudet on myyty jo kolmeentoista maahan.

Voit tilata painetun katalogin osoitteesta: arvostelukappaleet@intokustannus.fi

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Anna-Stina Nykäsen ”Yksin kotona” – humoristisia ja syvällisiä havaintoja poikkeustilasta

Helsingin Sanomissa julkaistuja kolumneja ja ennen julkaisemattomia tekstejä sisältävä kirja on kuin rentouttava kylpyläkäynti.

Miksi ajantaju pettää yksin ollessa? Mitä tehdä, kun kotona ei kerry askeleita mittariin? Onko muilla enemmän seksiä? Millaisen jalanjäljen videopalaverit jättävät ihmisen sieluun? Miksi kalsarikännejä ei näy somessa? Paljonko ahdistaa, kun äiti täyttää vuosia eristyksissä?

Kansakunnan mielialoja luotaavaa esseisti ja kolumnisti, Helsingin Sanomien toimittaja Anna-Stina Nykänen elää ensi kertaa kymmeniin vuosiin yksin, ilman perhettä ja ilman työyhteisöä ympärillä. Mies on kuollut, poika lentänyt pesästä, koronan myötä tulevat etätyöt ja eristys. Hän seuraa ilmapiiriä ja mielialaa ympärillään lukemalla, somen kautta, haastatteluin ja myös lukijoilta jatkuvasti virtaavien viestien välityksellä. Nämä ja kirjailijan omat tuntemukset nostavat esiin suuria ja pieniä kysymyksiä, mutta myös yllättäviä vastauksia. Yksin kotona kuvaa minkälaisia tunteita poikkeustila herättää ja mikä auttaa jaksamaan.

”On olemassa mökkivaatteita. Vaikka ei olisi mökkiäkään, hihansuista rispaantunut rakas takki säästetään niin sanotusti ’kalatakiksi’. On kotivaatteita, jotka vaihdetaan päälle kun tullaan töistä. On oloasuja, jotka vedetään ylle saunan jälkeen. Ja yövaatteet. Koronan aikaan on kuitenkin pitänyt löytää kaapista uusi ryhmä: etätyöasut. Ne eroavat kaikista muista.”

Kirjan julkistamistilaisuutta vietetään Zoomissa perjantaina 27.11. klo 15–16. (Tilaisuuteen pääset osallistumaan tästä.) Tapahtumaa voi seurata myös Facebookissa. Tilaisuuden emäntänä toimii Anna-Stina ”Ansti” Nykänen ja vieraiksi saapuvat muun muassa Eero Huovinen ja Niina Junttila, joita Nykänen on siteerannut kirjan teksteissä.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Millaisia ovat hetket, joina pysähdymme? Nimekkäiden suomalaisten kirjailijoiden esseitä sisältävä ”Pakopiste” ilmestyy 1.12.

Pakopiste-kokoelmassa kuvataan erikokoisia todellisuuksia, joissa pysähtyminen on välttämätöntä. Teos on yritys nähdä ja ymmärtää mitä siitä voi seurata.

Mitä tapahtuu kun kaikki ympäröivä näyttää vähän erilaiselta ja löydämme itsemme toivomasta, ettei paluuta entiseen ole?

Elämä ei tunne rajoja, normaalia tai epänormaalia. Mitä tiiviimmäksi elo muuttuu, sitä kirkkaammin merkitykselliset asiat ja kohtaamiset näyttäytyvät.

1.12. julkaistavan, pysähtymistä kuvaavan Pakopiste-kokoelman nimekkääseen kirjailijakaartiin kuuluvat Hannu-Pekka Björkman, Annina Holmberg, Nina Honkanen, Juha Hurme, Jenni Kirves, Tommi Melender, Antti Nylén, Hannu Raittila, Juha Seppälä ja Helena Sinervo.

”Kirjallisuus ei ole keskustelupalsta. Kirjailija ei pyydä lupaa eikä etsi lukijan suostumusta. Kirjailija on Jumala.” – J. Seppälä

”Haluaisin osata kuolla yhä useammille asioille ja valinnoille.” – H. Sinervo

”Se, että sain kerran viikossa istua sohvalla ja katsoa telkkaria jonkun kanssa, piti mut ihmisenä ja nahoissani. Adidaksen t-paidankin sain Seijalta. Se lämmittää yhä.”
– J. Hurme

Kirjan idean takaa löytyvät kirjailija Nina Honkanen ja näyttelijä Hannu-Pekka Björkman: ”Ajatus esseekokoelmasta tuli keväällä auringon ja kuun näyttäytyessä samassa kuvassa. Eikä kokoelmaan kutsuttuja kirjailijoita tarvinnut kauaa miettiä.” Mukaan lähti hieno kattaus maamme eturivin kirjailijoita. Björkman ja Honkanen ovat olleet lukemastaan vaikuttuneita: ”Jokaisen kirjailijan kertomuksella on oma pakoton kohtansa näiden kansien välissä.”, he toteavat kokoelmasta.


kuva: Laura Malmivaara

Jaa tämä:

Kuva: Laura Malmivaara

Lataa alkuperäinen kuva ▼

Björkman, Hannu-Pekka ja Honkanen, Nina

Pakopiste
Hannu-Pekka Björkman ja Nina Honkanen (toim.)

Pakopiste

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Risto Isomäelle elämäntyöpalkinto ja Jouko Aaltoselle ja Seppo Sivoselle palkinto esimerkillisestä tiedonjulkistamisesta

Tieto- ja tieteiskirjailija Risto Isomäelle on myönnetty Tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinto. Jouko Aaltonen ja Seppo Sivonen palkittiin esimerkillisestä tiedonjulkistamisesta kirjassaan ”Orjia ja isäntiä – ruotsalais-suomalainen siirtomaaherruus Karibialla”.

Tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinto on myönnetty tieto- ja tieteiskirjailija Risto IsomäellePalkintoperustelut ovat: ”(Palkinto annetaan) erittäin merkittävästä ja pitkäaikaisesta tiedonjulkistamisesta myös taiteen ilmaisukyvyn keinoin maan, meren ja ilmaston tulevaisuuden puolestapuhujana.

Isomäki on julkaissut kirjan vuodessa viimeisten 25 vuoden aikana. Hänen teostensa lajikirjo on laaja; teosten joukossa on tieteiskirjallisuutta, romaaneja, esseitä, pamfletteja, oppaita ja tietoa esittelevää tietokirjallisuutta. Isomäelle tyypillisesti lajityypit kohtaavat ja risteävät myös jokaisen teoksen sisällä.

Isomäen toiminnan ja tuotannon kantavana teemana on ympäristön tuhoutuminen ja ilmastonmuutos. Hän yhdistää teoksissaan tutkimustietoa science fictionille tyypillisiin mielikuvituksellisiin juonenkulkuihin. Kirjat tarjoilevat lukijoille elämysten ja jännityksen ohella tietoa elämisen edellytyksistä: meristä, puista, jäätiköistä ja eläimistä.

Isomäki liikkuu sujuvasti eri maanosissa, eri aikakausissa ja näiden lisäksi myös todellisuuden ja fiktiivisten maailmojen välillä.”

Risto Isomäen viimeisin romaani Vedenpaisumuksen lapset ilmestyi syyskuussa 2020. Teos on itsenäinen jatko-osa vuonna 2005 ilmestyneelle Finlandia-ehdokkaaksikin yltäneelle Sarasvatin hiekkaa -menestysromaanille.

Palkinto esimerkillisestä tiedonjulkistamisesta puolestaan on myönnetty dokumenttielokuvaohjaaja, tuottaja ja tutkija Jouko Aaltoselle ja yleisen historian dosentti Seppo Sivoselle teoksesta Orjia ja isäntiä — ruotsalais-suomalainen siirtomaaherruus Karibialla.

”Jouko Aaltosen ja Seppo Sivosen teos Orjia ja isäntiä kuvaa pientä Saint-Barthélemyn saarta Karibialla 1700- ja 1800-lukujen taitteessa. Tuo Ruotsin pieni siirtomaa on etenkin Suomessa vähän tunnettu asia. Vielä vähemmän on tunnettua, että ruotsalaiset ja myös monet suomalaiset osallistuivat orjakauppaan.

Teos Orjia ja isäntiä kuvaa elämää siirtomaasaarella elävästi ja mukaansa tempaavasti. Teoksen tietoaines on vankasti dokumentoitua.

Kirjassaan Aaltonen ja Sivonen muistuttavat, ettei orjuus ole tänä päivänäkään kadonnut historian hämärään. Arviolta 40 miljoonaa ihmistä työskentelee tehtaissa, kutomoissa, ompelimoissa tai seksityöntekijöinä edelleen orjuuden kaltaisessa asemassa. Me korkean elintason maissa elävät pidämme etuoikeutenamme nauttia orjatyövoimalla tuotetuista edullisista hyödykkeistä, aivan kuten maanmiehemme kaksisataa vuotta sitten.”

Orjia ja isäntiä oli myös Kanava-palkintoehdokkaana vuonna 2019.

Palkitsemisperustelut voi lukea kokonaisuudessaan osoitteesta: https://tjnk.fi/fi/ajankohtaista/tiedonjulkistamisen-valtionpalkinnot-jaettiin-elamantyopalkinto-tietokirjailija-risto

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Jussi Halla-aho – Epävirallinen elämäkerta paljastaa persoonan ja maailmankuvan

Kirja perustuu Halla-ahon hyvin tuntevien ihmisten haastatteluihin sekä mittavaan arkistojen läpikäyntiin ja tekstianalyysiin.

”Halla-ahon yhteiskunnallisesta asemasta on tullut niin merkittävä, että tämä kirja oli pakko tehdä”, sanoo Lauri Nurmi. Nurmi perkasi läpi Jussi Halla-ahon kokonaisuudessan useiden tuhansien sivujen mittaisen Scripta-blogin sekä haastatteli yli 50 ihmistä, joista osa tuntee Halla-ahon intiimisti.

Tästä aineistosta syntyi kertomus taitavan sanankäyttäjän noususta politiikan huipulle sekä analyysi hänen ajattelustaan ja persoonasta imagon takana.

Kirja kuvaa, miten kulttuurisuvun vesan akateeminen ura tyssäsi mielipidekirjoituksiin, mutta ne myös nostivat Halla-ahon aina puolueen puheenjohtajaksi saakka.

Kirja kertoo millainen lapsi Halla-aho oli sukulaistensa silmin, hänen vanhemmistaan, kouluajoista ja yliopistosta sekä minkälainen mies hänestä tuli isänä ja aviomiehenä.

Teos paljastaa Halla-ahon todellisen maailmankuvan ja määrätietoisen pyrkimyksen valtaan sekä kuinka taitavasti hän on onnistunut muokkaamaan muiden käsityksiä itsestään.

Lauri Nurmi on tietokirjailija ja politiikan toimittaja Iltalehdessä. Hän sai 2017 Suomen Kuvalehden journalistipalkinnon. Aiemmin Nurmi on kirjoittanut kirjat Perussuomalaisten hajoamisen historia sekä yhdessä Matti Mörttisen kanssa Sauli Niinistö – Mäntyniemen herra ja Antti Rinne – Koko tarina.

Jussi Halla-aho – Epävirallinen elämäkerta ilmestyy 15.10. (embargo 15.10. klo 12). Painetun kirjan voi saada edellisenä päivänä Helsingissä tai voimme postittaa kirjan muualle Suomeen 14.10. Pdf ei ole jakelussa lainkaan.

Haastattelupyynnöt ja arvostelukappaleet: hallaaho@intokustannus.fi

Jaa tämä: