Kaikki kirjoittajan Jenni Valpio artikkelit

Lataa alkuperäinen kuva ▼

Suomen juutalaisten historia pähkinänkuoressa

Uutuuskirja käsittelee juutalaisten vaiheita erityisesti siinä suhteessa, miten juutalaisiin on Suomessa suhtauduttu.

Juutalaisia on vainottu jo kauan ennen natsi-Saksaa ja Auschwitzia. Koko historiansa ajan juutalaiset ovat joutuneet pakenemaan, mukautumaan ja selviytymään. Ennen Auschwitzia – Suomen juutalaisten tarina perkaa juutalaisten vaiheita ennen kaikkea Suomessa, ja tuo esiin myös juutalaisten monipuolista historiaa maailmalta.

1700-luvulta lähtien Suomessa asuneiden juutalaisten elämä oli pitkään säänneltyä ja rajoitettua. Väärinkäsitykset ja valheet lisäsivät epäluuloja, ja epämääräiset uutiset maailmanvalloitussuunnitelmista ja vapaamuurarikytköksistä saivat suomalaiset osittain kääntymään juutalaisia vastaan.

Ennen Auschwitzia perustuu suomalaisiin lehtikirjoituksiin ja Valtiollisen poliisin arkistomateriaaleihin. Ne avaavat näkymiä siihen, mikä oli Suomen valtion ja kansalaisten osuus holokaustiin, miten Suomi lopulta onnistui juutalaisten kohtelussa ja miten juutalaiset vakiinnuttivat paikkansa osana Suomen väestörakennetta.

Atso Haapanen (s. 1963) on porvoolainen tietokirjailija, joka on kirjoittanut 25 kirjaa Suomen sota- ja ilmailuhistoriasta sekä sotaromaaneja ja eräkirjoja.

 

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

”Muuttoliike murroksessa” selvittää, miten muuttoliikkeeseen ja turvapaikanhakijoihin liittyviä mielikuvia luodaan ja millä tavoin ne ruokkivat ennakkoluuloja

Lööpit pakolaisaalloista, kartat Eurooppaan hyökyvistä siirtolaisvirroista, uhkakuvat maahantunkeutujista ja puheet elintasosurffareista ovat tuttuja viime vuosilta. Todellisuudessa valtaosa pakolaisista on kuitenkin lähellä kriisialueita, muualla kuin Euroopassa. Sanat, kuvat ja kehystykset vaikuttavat vahvasti siihen, miten asiat koetaan ja kuinka niistä keskustellaan ja päätetään.

Muuttoliike murroksessa selvittää, miten muuttoliikkeeseen ja ja turvapaikanhakijoihin liittyviä mielikuvia luodaan. Vakiintuneisiin esitystapoihin ei pidä tyytyä, sillä asiat voidaan nähdä ja tehdä toisin. Uutuuskirja purkaa vakiintuneita puhetapoja, retorisia ja metaforisia kehystyksiä ja erilaisia yhteiskunnallista polarisaatiota ja ennakkoluuloja ruokkivia merkityksenannon tapoja. Teos valottaa myös muukalaisuutta, toiseutta, uhan tuntemuksia ja toisaalta yhteisön puhtautta tuottavien käytäntöjen juuria ja jatkuvuutta.

Muuttoliike murroksessa sopii niin tutkijoille ja opiskelijoille, muuttoliiketeemojen parissa työskenteleville kuin kaikille muuttoliikekeskustelusta ja sen vaikutuksista kiinnostuneille. Sen rungon muodostavat eri tieteenalojen tutkijoiden vertaisarvioidut artikkelit, joita täydentävät käytännön toimijoiden näkökulmakirjoitukset. Monipuolisen kirjoittajajoukon tekstit valottavat ongelmia ja tarjoavat eväitä humaanimpaan, syvällisempään ja punnittuun tietoon perustuvaan muuttoliikekeskusteluun.

Kirjan ovat toimittaneet Noora Kotilainen ja Jussi Laine. Kotilainen on poliittisen historian tutkija, joka on erikoistunut kriisien, sotien ja kärsimyksen esitysten käyttöön ja asemaan politiikassa ja mediassa. Laine on Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen apulaisprofessori ja kansainvälisen rajatutkimusjärjestön Association for Borderlands Studiesin presidentti.

 

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Harvardin professorin kiehtova ja tarkka ”Ihmiskehon lyhyt historia”

Mitä ihmiskehon miljoonien vuosien mittainen kehityshistoria kertoo meistä, sairauksistamme ja terveydestämme? Mikä on kehomme tulevaisuus? Daniel E. Lieberman herättää evoluutiohistorian eloon ja paljastaa kuinka koko kehomme on muovautunut kuuden miljoonan vuoden kuluessa.

Kuinka ja miksi nousimme kahdelle jalalle? Miten metsästyksen ja keräilyn aloittaminen muutti ruokavalioitamme? Entä millaisia vaikutuksia maanviljelyn keksimisellä ja teollisella vallankumouksella on ollut kehoomme? Evoluution näkökulmasta on selvää, että kivikautiset kehomme eivät ole pysyneet mukana modernin maailman kehityksessä. Tämä on johtanut paradoksiin: elämme pidempään kuin koskaan, mutta sairastamme ennennäkemättömän paljon kroonisia, tarttumattomia sairauksia.

Ihmiskehon lyhyt historia kuvaa miten voimme elää terveellisemmin ja paremmin sopusoinnussa oman kehomme kanssa – ja miksi muodikas kivikautinen ruokavalio ei vastaa nykyihmisen tarpeisiin.

Daniel E. Lieberman on Harvardin yliopiston evoluutiobiologian professori, joka tunnetaan erityisesti ihmisen pään evoluution ja paljasjalkajuoksun tutkijana, mistä hän on saanut lempinimen ”paljasjalkaprofessori”. Todellinen ihmisjalan asiantuntija kuvaa kirjassa myös taitavasti miten anatomia ja käyttäytyminen voivat aiheuttaa pitkänmatkan juoksijoilla jalkavammoja. Lieberman on kirjoittanut lähes sata artikkelia muun muassa Nature- ja Science- julkaisuihin. Ihmiskehon lyhyt historia on käännetty yli 20 kielelle.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Innon syksyn 2021 kirjalista on julkaistu

Innon syksyn uutuuskirjoista löytyy kiehtovia elämäkertoja, true crimea, laadukasta kaunokirjallisuutta ja opaskirjoja moneen makuun. Perheen pienemmille on luvassa kattaus kiinnostavia lasten tietokirjoja.

Koko katalogiin pääsee tutustumaan tästä.

Tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinnolla 2020 palkitun Risto Isomäen uutuus Atlantin kuningatar on kansainvälisen tason trilleri, joka visioi parempaa tulevaisuutta ihmiskunnalle.  Erityisesti sotaromaaneistaan tunnetun Mauri Paasilinnan trilleri Pedon aika luo pelottavan todentuntuisen kauhukuvan lähitulevaisuudestamme kolmannen maailmansodan kynnyksellä ja uuden tappavan viruksen levitessä ympäri maailmaa.

Kulttimaineeseen nousseen amerikansuomalaisen sarjamurhaajan Aileen Wuornosin rankasta elämästä kertova tositarina Monster on kerrottu hänen omalla suullaan ja omasta näkökulmastaan. Suomen Supernanny on kirja kaikille vanhemmille. Suosittu televisiotähti Pia ”Supernanny” Penttala opastaa perheitä uudelle uralle kursailematta ja suorasukaisesti pienin, jämäköin, mutta lämminhenkisin keinoin. Ina Mikkolan Valtakirjani opastaa tarttumaan omiin vaikutusmahdollisuuksiin ja rakentamaan tervettä itsetuntoa.

Kesällä ilmestyvät Ruotsissa listaykköseksi nousseen Denise Rudbergin historiallinen vakoojaromaani Vaarallinen yhteys, oman lajityyppinsä kirkkainta kärkeä edustavan norjalaisen Heine Bakkeidin dekkariuutuus Nuku lapsi armaanitosielämän tragediaan pohjautuva Eveliina Talvitien Kävin vaan uimassa, sisko ja sosiaalisen median luomia ulkonäköpaineita käsittelevä Vitun rumaLuke Hardingin Venäjän vakoojaverkoston  Suomen painoksen jälkisanat paljastavat, mitä suomalaisten tulisi ymmärtää Putinin toimista Turun saaristossa tai eduskunnassa.

Syyskaudella ilmestyvät NoitakirjaTympeät tytöt ja Vaurastu kuin nainen ovat raikkaita tietokirjoja ajankohtaisista ja ihmisiä puhuttavista aiheista. Lapsia hemmotellaan kiinnostavilla lasten tietokirjoilla. Ihme ilmat! -kirjan tekijöiden uutuudessa tutustutaan luontokadon arvoitukseen ja palkitun luontokuvaaja Hannu Laakson Me Karhuset vie pienen lukijan metsän kuninkaiden maailmaan.

Syksyn elämäkerroissa kuvataan Shlomo Zabludowiczin tie holokaustin kauhuista salaperäiseksi suomalaismiljardööriksi, Siamäk Naghianin uskomaton elämä Iranin sotaveteraanista Genelec Oy:n toimistusjohtajaksi Iisalmeen, Petri Sarasteen pitkä ura kirjeenvaihtajana ja Helmi Krohnin elämä spiritualismin edelläkävijänä. Poika joka seurasi isäänsä Auschwitziin on syvästi inhimillinen selviytymistarina isästä ja pojasta kuolemanleirillä.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Juuri nyt on oikea hetki vaikuttaa median tulevaisuuteen

Ritva Leinon 1.4. ilmestyvä Median valtaajat on syväsukellus mediamuutokseen. Teos avaa näköalapaikan siihen, miten media on parinkymmenen viime vuoden aikana muuttunut ja mitkä tekijät ovat muutokseen vaikuttaneet.

Kansainväliset suoratoistopalvelut ovat vallanneet televisioruudut ja sosiaalisen median alustat ovat tehneet meistä someriippuvaisia. Pandemian myötä sosiaalisessa mediassa käytävän vuorovaikutuksen tarve on kasvanut entisestään. Globaalit teknojätit ovat onnistuneet luomaan mediaekologian, jossa kaikkien on oltava mukana. Samaan aikaan tykkäämisemme muuttuu dataksi, joka mahdollistaa toimintamme valvonnan.

Suomessa, kuten muuallakin Euroopassa on pandemian aikaan vahvistunut kaksi trendiä: luottamus perinteistä mediaa kohtaan on kasvanut, mutta luottamus teknologiayhtiöitä kohtaan on vähentynyt. Samaan aikaan ihmiset ovat kuitenkin lisänneet teknologiayhtiöiden palvelujen käyttöä ja yhtiöt ovat keränneet itselleen ennennäkemättömät voitot.

Vallan ovat ottaneet globaalit teknojätit, jotka ovat keksineet omat sääntönsä, ostaneet kilpailijat pois markkinoilta ja pakottaneet perinteisen median sopeutumaan muuttuneeseen mediaekologiaan. Median tulevaisuudesta käydään kovaa taistelua ja eettiset kysymykset, säätelyn tarve ja huoli yksityisyyden suojasta internetissä puhuttavat. Juuri nyt on oikea hetki vaikuttaa siihen, millainen on median tulevaisuus ja millaista mediaa haluamme tulevaisuudessa käyttää.

Ritva Leino on pitkän linjan media-ammattilainen, joka on seurannut median muutosta monien eri roolien kautta niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Hän on toiminut Yleisradiossa kulttuurin tilaajana, Teeman ohjelmapäällikkönä, tuottajana, käsikirjoittajana ja ohjaajana. Leino on ollut mukana kansainvälisiä palkintoja voittaneiden dokumenttien ja dokumenttisarjojen yhteistuottajana. Hän on mukana useissa kansainvälisissä verkostoissa, joissa sekä median ammattilaiset että tutkijat pohtivat median tulevaisuutta ja julkisen palvelun median roolia.

 

 

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Into Kustannus ja Supla etsivät yhdessä uusia kirjoittajakykyjä ja tositarinoita, jotka ansaitsevat tulla kerrotuiksi ja kuulluiksi

Kuukauden kestävän kampanjan tavoitteena on löytää suurta yleisöä kiinnostavia tosielämän tarinoita ja kertojia niiden takaa.

Supla ja Into Kustannus etsivät yhdessä uusia kirjoittajakykyjä ja tositarinoita, jotka ansaitsevat tulla kerrotuiksi ja kuulluiksi. Kirjoituskilpailussa haetaan koskettavia kertomuksia, uskomattomia selviytymistarinoita, samaistuttavia elämänkohtaloita ja kaikkea siltä väliltä.

Kilpailun parhaimmiston kanssa tehdään kustannussopimukset ja kirjat julkaistaan äänikirjoina Supla+-palvelussa lokakuussa 2021. Kuulijat saavat äänestää parhaimmistosta voittajan, joka palkitaan kustannussopimuksen lisäksi 30 vapaavalintaisella Into Kustannuksen kirjalla, sekä vuoden käyttöoikeudella Supla+ ja Ruutu+ -palveluihin.

Kirjoituskilpailu alkaa 15.3. ja siihen voi osallistua 18.4.2021 asti. Lue lisää kilpailusta täältä.

”Viime vuosien äänikirjojen suosion myötä kirjallisuuden pariin ovat löytäneet aivan uudet yleisöt. Uskon, että olemme aloittamassa ihan uutta kirjallisuuden ja kirjoittamisen aikakautta, jonka tekijöitä etsimme nyt yhdessä Suplan kanssa. Jaamme vision siitä, että äänikirja formaattina etsii jatkuvasti tuoreita muotoja ja uskomme, että sen täyttä potentiaalia ei olla vielä tavoitettu. Tämä tekee yhteistyöstä erityisen hedelmällistä molemmille osapuolille.” toteaa Innon äänikirjakustantaja Camilla Gabrielsson.

”Äänikirjojen kulutus on rajussa kasvussa, eikä ihme, sillä puhuminen ja kuunteleminen on kuitenkin se ihan ensimmäinen tarinankerronnan muoto. Äänikirjoissa onkin palattu meille ihmisille luonnollisimpaan tapaan jakaa ja kuulla tarinoita. Olen vakuuttunut, että löydämme koskettavia, kiehtovia tai hauskoja tarinoita, jotka antavat elämyksiä kuulijoille ja kehittävät äänikirjailmaisua taas eteenpäin.” kommentoi Nelonen Median audiosisällöistä ja -palveluista vastaaja sisältöjohtaja Johannes Saukko.

Supla on Sanoman vuonna 2015 julkaisema sovellus, joka laajeni keväällä 2020 tarjoamaan kuuntelijoilleen podcast- ja radiosisältöjen lisäksi täysimittaista Supla+ -äänikirjapalvelua. Suplan kautta voi kuunnella kuukausitilauksella kaikkien suurimpien kustantajien äänikirjat, ja ilmaiseksi satoja podcasteja sekä kahdeksan radiokanavan live-lähetykset. Suplan tavoitteena on tarjota erilaista kuunneltavaa hetkeen kuin hetkeen. Into Kustannus on itsenäinen kotimainen kustantamo, jota on vuodesta 2007 lähtien ajanut intohimo vavahduttavaan kirjallisuuteen ja usko siihen, että kirjallisuuden parissa pitää myös viihtyä.

 

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

”Pako päihdehelvetistä” kertoo 35-vuotiaan Jennan selviytymistarinan

Jennan tie on ollut kivikkoinen, mutta viimeiset kuusi vuotta hän on kulkenut sitä selvin päin. Hän haluaa kertoa kipeän kasvutarinansa, jotta se antaisi toivoa kaltaisilleen.

Jennan elämän lähtökohdat eivät olleet kummoiset. Vanhemmat erosivat pian tyttären syntymän jälkeen, eikä nuori äiti kyennyt yksin huolehtimaan lapsistaan. Päihteet kuuluivat äidin jokapäiväiseen elämään ja vanhempien virkaa toimitti alle kouluikäinen isoveli.

Huostaan Jenna otettiin 4-vuotiaana. Kolme vuotta vanhempi isoveli sijoitettiin eri perheeseen. Ensimmäiset humalat Jenna veti yhdeksänvuotiaana, ensimmäisen piikin 12-vuotiaana. Kun sijaisvanhemmat eivät enää pärjänneet tytön kanssa, häntä siirrettiin kasvatuslaitoksesta toiseen. Lopulta Jenna päätyi Pohjolakodin kylmään putkaan lähes alasti riisuttuna.

Aikuisikä on pitänyt sisällään perheväkivaltaa, turvakoteja, päihdekuntoutuksia, katkaisuhoitoja, retkahtamisia ja rakkaiden menetyksiä. Jenna on synnyttänyt viisi lasta, joista jokainen on vuorollaan otettu huostaan.
”Sain ensimmäisen lapseni 18-vuotiaana ja avioiduin päihderiippuvaisen miehen kanssa. Taistelen tälläkin hetkellä saadakseen heidät takaisin. Lapset on helppo menettää, mutta lähes mahdotonta saada takaisin.”

Nyt 35-vuotiaan Jennan tie on ollut kivikkoinen, mutta viimeiset kuusi vuotta hän on kulkenut sitä selvin päin. Hän haluaa kertoa kipeän kasvutarinansa, jotta se antaisi toivoa kaltaisilleen. Päihteistä on mahdollista päästä eroon.

Kirjassa kuullaan myös Jennan sijaisvanhempien ja biologisen äidin kertomukset tytön lapsuudesta.

Pako päihdehelvetistä on saanut kiinnostuneen vastaanoton ja noussut heti ilmestyttyään äänikirjapalvelujen kuunnelluimpien kirjojen joukkoon.

Jennan tarinan on kirjoittanut toimittaja, mielisairaanhoitaja Anne Pennanen (s. 1964). Hän on aikakauslehden toimituspäällikkö ja tekee päihdeohjaajan sijaisuuksia uusmaalaisessa päihdehoitokeskuksessa.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Uutuuskirjassa pohditaan miten onnellinen vanhuus Suomessa tänä päivänä toteutuu

Jokainen ikääntyy vuosi vuodelta, mutta vanhenee eri lailla. Vanhuus voi pitää sisällään sairautta ja raihnautta, mutta myös hyvää elämänlaatua ja terveyttä.

Koronapandemian myötä vanhuus on jälleen ajankohtainen puheenaihe: pandemian seuraukset kohdistuvat etenkin vanhuksiin. Vanhuus on kuitenkin läsnä yhteiskunnassa myös pandemian jälkeen, ja siihen liittyvien asioiden ymmärtäminen vaatii laajaa näkemystä. Tätä näkemystä pyritään Suomiko onnellisen vanhuuden maa? -kirjan avulla edistämään.

Teoksessa lähestytään vanhuusikää poikkeuksellisen laajasti ja monesta näkökulmasta. Kirjassa tuodaan esiin niin ajankohtaisia haasteita kuin tulevaisuuden visioitakin.

Kirjan yhtenä tärkeänä teemana kulkee onnellisuus. Suomi on valittu useana peräkkäisenä vuonna maailman onnellisimmaksi maaksi. Onko onnellinen vanhuus maailman onnellisimmassa maassa utopiaa vai realistinen mahdollisuus? Onnellisen vanhuuden käsitystä eivät tietenkään tue aiheelliset otsikot vanhusten hoitolaitosten epäkohdista, jotka saavat julkisen keskustelun kohdentumaan pääosin ikääntymisen aiheuttaman hoivataakan, huoltosuhteen heikkenemisen ja taloudellisen kestävyysvajeen ympärille. Mutta suuri ikäihmisten joukko pitää nähdä myös merkittävänä voimavarana, jolla on paljon annettavaa yhteiskunnassa.

Suomiko onnellisen vanhuuden maa?
 koostuu eri alojen asiantuntijoiden kirjoittamista artikkeleista, joita voi lukea itsenäisinä teksteinä. Artikkeleissa pohditaan muun muassa mitä onnellinen vanhuus edellyttää, miten seniorien suuri määrä vaikuttaa yhteiskuntaan ja miten terveen elämän rakennuspuita voidaan kartuttaa.

Kirjan ovat toimittaneet Timo Strandberg ja Eino Heikkinen. Strandberg on Helsingin yliopiston ja HUS:n geriatrian professori ja Euroopan geriatriayhdistyksen Past President, joka on saanut pohjoismaisen gerontologiapalkinnon. Emeritusprofessori Heikkinen on saanut useita gerontologiapalkintoja ja tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinnon.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Uutuuskirja kertoo, mitä tavallinen kuntapäättäjä voi tehdä ilmaston ja ympäristön hyväksi

Ympäristökäsikirja kuntapäättäjille – ja kaikille muille auttaa luotsaamaan Suomen kuntia kohti kestävää tulevaisuutta.

Kiihtyvä ilmastonmuutos on aikamme suurin uhka, ja kunnat ovat ratkaisevassa asemassa sen hillinnässä. Ympäristökäsikirja kuntapäättäjille – ja kaikille muille auttaa luotsaamaan Suomen kuntia kohti kestävää tulevaisuutta. Kirjassa asiantuntijat ehdottavat konkreettisia toimia, joita jokainen kuntapäättäjä ja tavallinen kansalainen voi toteuttaa ja edistää omassa kunnassaan.

Kuntavaikuttajat voivat vastata ympäristökriisiin vaikkapa satsaamalla asuntokannan energiatehokkuuteen ja sähköajoneuvoihin, kutistamalla kunnan keittiöiden hiilijalanjäljen, allekirjoittamalla kunta-alan energiatehokkuussopimuksen tai suojelemalla vanhoja metsiä ja metsättämällä joutomaita. Investoinnit energiatehokkuuteen ovat myös taloudellisesti kannattavia. Toimiva julkinen ja kevyt liikenne, helposti saatavat remonttiluvat, tuki etätyöskentelylle, vahva ympäristökasvatus ja viestintä puolestaan auttavat kuntalaisia vähentämään omaa hiilijalanjälkeään.

Tiiviisen pakettiin puettu kirja on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat edistää kestävyyttä kunnassaan.

Kirjanjulkistamistilaisuutta vietetään ZoomissaFacebookissa maanantaina 1.3. klo 14. Kirjan toimittajan, Kalevi Sorsa-säätiön Samuli Sinisalon kanssa keskustelemaan saapuvat Paavo Järvensivu BIOS-tutkimusyksiköstä, Annu Perälä Vaasan yliopistosta, Jari Lyytimäki Sykestä ja Raision kaupunginjohtaja Eero Vainio. Tervetuloa!

Jaa tämä:

Kuva: Jyri Pitkänen

Lataa alkuperäinen kuva ▼

Saure , Heikki

Aiemmin toimittajana ja kriitikkona työskennellyt Heikki Saure on monipuolinen kirjailija, joka on erityisen kiinnostunut kansanperinteestä, taosta ja dadasta. Hän ohjaa ja harrastaa myös uintia. Saure on ollut oman ikäpolvensa paras selkäuimari Suomessa ja voittanut kilpaurallaan useita nuorten suomenmestaruuksia.

Jaa tämä:

Kuva: Jyri Pitkänen

Lataa alkuperäinen kuva ▼

Kuparikettu

Kuparikettu on tunnettu meditaatio-ohjaaja, meedio, nykyaikainen noita ja sosiaalisen median vaikuttaja. Hänen kanavillaan on kymmeniä tuhansia vakituisia seuraajia, ja hänen videoitaan on katseltu useita miljoonia kertoja. Kuparikettu esiintyy erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa, ohjaa henkisiä kehityspiirejä ja toimii palveluntarjoajana sekä sisällöntuottajana.

Jaa tämä:

Kuva: Oskari Sipola

Lataa alkuperäinen kuva ▼

Koskela , Minja

Minja Koskela (YTM, MuM) on politiikan asiantuntijatehtävissä työskentelevä kirjailija, joka on tullut tunnetuksi yhteiskunnallisena keskustelijana. Koskelan aiempi tuotanto on käsitellyt tasa-arvokysymyksiä eri näkökulmista: Koskelan esikoisteos Ennen kaikkea feministi (Karisto, 2019) oli ensimmäinen neljännen aallon feminismiä Suomen kontekstissa käsittelevä tietokirja. Viime vuonna julkaistiin Koskelan ja Elina Tuomen yhteisteos Toisin tehty – keskusteluja koulusta (S&S, 2020), jossa Koskela käsitteli viiden opettajavuotensa ja väitöskirjaopintojensa aikana syntyneitä ajatuksia peruskoulun tasa-arvosta. Äidiksi tuleminen on Koskelan kolmas ja henkilökohtaisin teos, jossa Koskela kirjoittaa äidiksi tulemisen ehdoista ja omasta raskaudestaan laaja-alaisesti pohdiskellen.

Jaa tämä: