Kaikki kirjoittajan Camilla Gabrielsson artikkelit

Lataa alkuperäinen kuva ▼

Helsingin Kirjamessuilla joukkorahoitetaan teknologiataitoja ja lukiolaisten kirjahanketta

Helsingin Kirjamessuilla käynnistyy kaksi mesenaattikampanjaa loka-marraskuun ajaksi. Ensiksi messutorstaina 24.10. alkaa Sankaritarinoita nuorille -kirjan mesenaattikampanja. Kallion ilmaisutaidon lukiolaiset kyllästyivät siihen, että tämän päivän esikuvat ovat aikuisten sanelemia. He päättivät valita omat sankarinsa ja kirjoittaa heidän tarinansa. Messulauantaina 26.10. käynnistyy myös toinen mesenaattikampanja, jonka tarkoitus on lahjoittaa keväällä 2020 julkaistava Kaikki koodaa -kirja kaikille Suomen lukioiden toisen vuoden opiskelijoille.

Into Kustannus julkaisee keväällä 2020 Kaikki koodaa -kirjan, joka toimii monipuolisena kompassina teknologia-alalle. Se tarjoaa vastauksia siihen, mitä koodaaminen on, mitä hyötyä ohjelmistojen ymmärtämisestä on työelämän kannalta ja mikä merkitys teknologiataidoilla on muuttuvassa työelämässä, jossa IT laajenee kaikille toimialoille.

Koska aihe on äärimmäisen tärkeä erityisesti nuorille, jotka miettivät, mitä lähtisivät opiskelemaan tulevaisuudessa, haluamme lahjoittaa kirjan jokaiselle Suomen lukion toisen vuoden opiskelijalle. Yksityiskohtaisia oppikirjoja eri ohjelmointikielistä ja tietotekniikan osa-alueista on jo paljon. Suomessa on kuitenkin huutava pula kirjasta, joka tarjoaa ymmärrettävän yleiskuvan alasta ja siihen liittyvistä ajankohtaisista ilmiöistä.

Kaikki koodaa täyttää tämän aukon. Se selittää helppotajuisesti ja innostavien kuvien avulla pääpiirteet monesta teknologiaosaamiseen liittyvästä asiasta ohjelmistokehityksestä robotiikkaan. Kirjasta hyötyvät sekä uusia työmahdollisuuksia etsivät että he, jotka oman työn digitalisoitumisen vuoksi haluavat ymmärtää alaa paremmin. Kirjaa varten on haastateltu lukuisia henkilöitä muun muassa FuturiceltaAccenturelta ja Teliasta. Henkilötarinat kannustavat nuoria panostamaan teknologiataitoihin silloinkin, kun varsinainen mielenkiinto on esimerkiksi lääketieteessä tai kieltenopetuksessa.

Kirjoittajat Maria von Kügelgen ja Vlada Laukkonen päätyivät molemmat ohjelmistoalan työtehtäviin teknologia-alan ulkopuolelta. Nykyään von Kügelgen työskentelee legal tech -tehtävissä ja Laukkonen web designerina ja digiviestintäsuunnittelijana. Uranuurtajat ovat mukana Mimmit koodaa ‑liikkeessä, jota Laukkonen ollut käynnistämässä. Kirjoittajien tavoitteena oli kirjoittaa sellainen teos, jonka he olisivat itse halunneet lukea matkansa alkuvaiheessa – tai myöhemminkin.

Kaikki koodaa -mesenaattikampanja käynnistyy Helsingin Kirjamessuilla lauantaina 26.10. Kirjan kirjoittajat Maria von Kügelgen ja Vlada Laukkonen saapuvat haastatteluun Rosebud-osastolla 6e48 olevalle lavalle klo 10.20.

Lisätietoja mesenaattikampanjasta voit lukea täältä.

Tämän lisäksi Helsingin Kirjamessuilla alkaa toinenkin mesenaattikampanja, jossa äänen ottavat kolmekymmentä Kallion ilmaisutaidon lukion lahjakasta opiskelijaa. Lukiolaiset kyllästyivät siihen, että tämän päivän esikuvat ovat aikuisten sanelemia. He päättivät valita omat sankarinsa ja kirjoittaa heidän tarinansa. Syntyi ajatus kirjasta Sankaritarinoita nuorille.

Kirja vastaa huutavaan pulaan, joka Suomessa vallitsee nuorille tarjottavista roolimalleista. Kirjailijaliiton jäsenten keski-ikä on 58+ ja suomalainen esikoisromaani julkaistaan keskimäärin 36-vuotiaana. Onko siis ihme, että nuorten on vaikea löytää kirjallisuudesta aidosti samaistuttavia roolimalleja? Sankaritarinoita nuorille – Tarinoita nuorista edelläkävijöistä Gutenbergistä Greta Thunbergiin kertoo 30 sankaritarinaa nuorten näkökulmasta, heidän äänellään. Kaikki nuorten sankarit ovat rohkeita oman tiensä kulkijoita kehopositiivisuusaktivista huippufyysikkoon. Huomionarvoista on, että kaikki kirjoittajien valitsemat sankarit ovat tehneet jotain ihailtavaa jo nuorena. Nuorin USA:n edustajainhuoneeseen valittu nainen Alexandria Ocasio-Cortez ja WikiLeaks-vuotaja Chelsea Manning ovat esimerkkejä heidän valitsemistaan sankareista. Heitä yhdistää ennakkoluulottomuus ja aitous tehdä omaa juttua välittämättä vihapuheesta ja vastustajista. Kukaan ei ole liian pieni tekemään suuria tekoja.

Sankaritarinoita nuorille -mesenaattikampanja käynnistyy Helsingin Kirjamessuilla torstaina 24.10. Kallion ilmaisutaidon lukion opiskelijoita saapuu haastatteluun Rosebud-osastolla 6e48 olevalle lavalle klo 11.

Loka-marraskuun aikana pyörivän Sankaritarinoita nuorille -mesenaattikampanjan tarkoituksena on rahoittaa kirjan laadukas toteuttaminen ja palkkiot ahkerille lukiolaisille. Mesenaattikampanjaan pääset tutustumaan täältä.

Kirjailijakuva: Klaus Welp.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Yhdysvaltalaiset tutkijat ehdottavat napa-alueiden sulamisen pysäyttämistä tuulimyllyjen avulla

Risto Isomäen Sarasvatin hiekkaa -romaanissa esittämästä ajatuksesta on tullut yksi ihmiskunnan vakavasti otetuista hätävarasuunnitelmista. Yhdysvaltalaiset tutkijat esittävät, että Jäämeren kelluvien jäiden, Grönlannin mannerjäätikön sekä pohjoisten ikirouta-alueiden ja merenpohjan metaaniklatraattien sulaminen voitaisiin estää pystyttämällä merijäälle 10 miljoonaa pientä tuulimyllyä. Tuulimyllyt pumppaisivat talvisin jään alta vettä, niin että se jäätyisi. Tällöin kelluvien merijäiden paksuus ja pinta-ala kasvaisivat. Suurempi osa Jäämerestä pysyisi jäiden peittämänä ja voimakkaasti heijastavana läpi kesän.

Maailman johtaviin yleistajuisiin tiede- ja teknologialehtiin kuuluva New Scientist nostaa idean näkyvästi esille 31. elokuuta ilmestyneessä numerossaan.

Rowan Hooperin kirjoittama artikkeli Arctic rescue squad toteaa, että arktisten alueiden soista, ikiroudasta ja merenpohjan klatraattiesiintymistä voi pian vapautua niin paljon hiilidioksidia ja metaania, että ihmisen omat päästöt saattavat muuttua merkityksettömiksi.  Lisäksi jään peittämien alueiden supistuminen lämmittää ilmastoa voimakkaasti.  Arktisten alueiden suilamista ei kuitenkaan välttämättä enää ole mahdollista pysäyttää vain päästöjä vähentämällä, vaan se saattaa edellyttää myös toisenlaisia toimenpiteitä.  

New Scientistin artikkeli luonnostelee kolme erilaista hätävarasuunnitelmaa ja nostaa jääpeitettä vahvistavat ja laajentavat tuulimyllyt varteenotettavimmaksi vaihtoehdoksi. New Scientistin mukaan vettä jääkannen alta ylös pumppaavia tuulimyllyjä on hiljattain ehdotettu hätäratkaisuksi myös Etelämantereen sulamiseen.

Ajatuksen on esittänyt ensimmäisenä kirjailija Risto Isomäki vuonna 2005 ilmestyneessä, kymmenelle kielelle käännetyssä romaanissaan Sarasvatin hiekkaa (Tammi, 2005).  New Scientistin juttu ei mainitse, että idean ensiesiintyminen on tapahtunut tieteisromaanissa jo 14 vuotta aikaisemmin.  

Isomäen romaanissa hallitukset yrittävät pysäyttää arktisten alueiden sulamisen 200 000 suuren, vahvistetuille merijäälautoille pystytetyn tuulimyllyn avulla. Steve Deschin ja muiden Arizonan yliopiston tutkijoiden ehdottama hanke puhuu kymmenestä miljoonasta pienemmästä tuulimyllystä.

“Kaksi noihin aikoihin esittämistäni B-suunnitelmista, joiden avulla arktisten alueiden sulaminen voitaisiin hätätilassa pysäyttää, on nyttemmin noussut tiedeyhteisön piirissä varteenotettaviksi luokiteltujen ehdotusten joukkoon”, sanoo Isomäki. “Toinen on ylimääräisen merijään tuottaminen tuulimyllyjen avulla ja toinen on pohjoisten metsien heijastavuuden parantaminen lehtipuiden ja lehtikuusien osuutta lisäämällä sekä kasvattamalla metsissä suuria puita aiempaa harvemmassa.”

“Tärkein tuolloin tekemäni ehdotus eli talviaikaisen pilvipeitteen vähentäminen napa-alueilla on valitettavasti edennyt selvästi takkuisemmin.  Tiedeyhteisö puhuu edelleen pelkästään pilvipeitteen lisäämisestä ja pilvien muuttamisesta voimakkaammin heijastaviksi, vaikka napa-alueilla talviaikaisen pilvipeitteen vähentämisellä olisi vielä paljon suurempi viilentävä vaikutus.  En tiedä miksi tämä idea lyö itsensä läpi niin hitaasti.  Ehkä talvisten pilvien lämmittävä vaikutus on itsestään selvyys ainoastaan ihmisille, jotka elävät hyvin kaukana pohjoisessa. Kuten suomalaisille”, pohtii Isomäki.

Isomäen viimeisin kirja Miten Suomi pysäyttää ilmastonmuutoksen (Into, 2019) keskittyy suomalaisten yritysten, yliopistojen ja kansalaisjärjestöjen kansainvälisesti merkittäviin ilmastoprojekteihin. Isomäki kirjoittaa parhaillaan myös Vedenpaisumuksen lapset -nimistä romaania, joka on “eräänlainen jatko-osa” Sarasvatin hiekalle.

Risto Isomäki (s. 1961) on laaja-alainen ja arvostettu kirjailija, kolumnisti ja ympäristöaktivisti. Hän on julkaissut yli 20 romaania ja tietokirjaa. Sarasvatin hiekkaa (Tammi 2005) oli Finlandia-ehdokas ja voitti Tähtivaeltaja- ja Kiitos kirjasta -palkinnot. Romaanista tehty sarjakuva voitti Sarjakuva-Finlandian. Isomäen kirjoja on käännetty lähes 20 kielelle, ja hänelle on myönnetty myös European Science Fiction Associationin palkinto.

Risto Isomäki kertoo, miten Suomi voi auttaa koko maailmaa vähentämään päästöjään ja tulla kansainväliseksi sankariksi Turun Kirjamessuilla huomenna perjantaina 4.10. kello 13.50 Jukola-salissa.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto Anna Kontulalle teoksestaan Eduskunta – Ystäviä ja vihamiehiä

Yhteiskuntatieteiden tohtori, sosiologi Anna Kontulalle on myönnetty tiedonjulkistamisen valtionpalkinto teoksestaan Eduskunta – Ystäviä ja vihamiehiä. Onneksi olkoon!

Palkinnon perustelut ovat:
Anna Kontulan teos EduskuntaYstäviä ja vihamiehiä on tiiviisti kirjoitettu kuvaus, joka esittää sisäpiiristä käsin, mitä suomalaisen demokratian ytimessä, eduskunnassa, tapahtuu.

Teos päästää tavallisen kansalaisen kulissien taakse sellaisen tiedon piiriin, jota ei löydä tiedotusvälineistä eikä asiakirjoista. Kirja kertoo kansanedustajien työtä määrittävistä hiljaisista säännöistä, eduskunnan tavoista ja nokkimisjärjestyksestä. Se havainnollistaa selkeillä esimerkeillä, kuinka kansanedustajan elämänhallinta, perhe ja parisuhde joutuvat työssä koetukselle. Kirjassa käsitellään eduskuntaan pääsemistä ja siellä pysymistä, kansanedustajan tuloja ja etuja, sekä verkostojen ja tiedon merkitystä päätöksenteossa.

Tutkija Anna Kontula on toiminut kansanedustajana vuodesta 2011 lähtien. Kirjassaan EduskuntaYstäviä ja vihamiehiä Kontula tekee sosiologisia havaintoja yhteisössä, jonka täysivaltainen jäsen hän myös itse on. Lisäksi hän haastattelee 16 kansanedustajaa, jotka kertovat paineistaan eduskuntatyössä. Kirja ei kuitenkaan ole konfliktikeskeinen valtatutkimus vaan kansantajuinen kuvaus eduskunnan ryhmädynamiikasta.

Anna Kontulalla on taito yhdistää tutkijan ammattitaitoinen katse työhönsä kansanedustajana. Teoksessaan hän purkaa kuvitelmia eduskuntatyöstä pelkkänä kahvinjuontina ja äänestysnapin painamisena ja kohdistaa katseensa syvemmälle edustuksellisen demokratian toteuttamiseen työpaikassa nimeltään Eduskunta. Teos on tutkijan ja kokijan kertomus siitä, miten 200 kansanedustajan pienoismaailma toimii ja säilyy työkykyisenä.”

Anna Kontulan aikaisempia teoksia ovat mm. Tästä äiti varoitti (2009), Näkymätön kylä (2010), Mistä ei voi puhua: Kirja uskosta ja uskonnosta (2012), Kirjeitä oikealle (2014) ja Luokkalaki (2016). Tällä hetkellä Kontulalla on tekeillä teos Pikkuporvarillisuus aikamme vitsauksena.

Kuva: Klaus Welp

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Innon uutuuskirjoissa rangaistuspataljoonan vaiheita, Ruotsi-Suomen orjakauppaa ja kohtalokas tutkimusmatka

Mauri Paasilinna kuvaa jatkosodanaikaisen rangaistuspataljoonan vaiheita uutuuskirjassaan Mustan nuolen miehet. Jouko Aaltosen ja Seppo Sivosen teos Orjia ja isäntiä puolestaan valottaa, miten orjakaupan tarina on myös meidän tarinamme. Tämän lisäksi Aura Koiviston Mies ja merilehmä kertoo luonnontutkija Georg Stellerin huikean tutkimusmatkan Alaskaan. Käännöskirjallisuuden puolella John Seedin Ymmärrä Marxia (suom. Kalevi Suomela) syventyy tarkastelemaan ajattelijaa, jonka vaikutus historiaan ja akateemiseen maailmaan on valtava.

Kirjailija Mauri Paasilinna johdattelee meidät uutuuskirjassaan Mustan nuolen miehet alikersantti Aron johtamaan sotilasyksikköön, joka ei ole maineeltaan parhaasta päästä. Ryhmä on osa Mustan nuolen pataljoonaa, joka koostuu eturintamaan laitetuista, vankilasta värvätyistä murhamiehistä ja rintamakarkureista. Miehiä yhdistää hihamerkki, joka osoittaa heidän kuuluvan rangaistuspataljoonaan, jota muut vieroksuvat. Aron pohtiessa, kuinka hän selviytyy sodassa sellaisen rosvolauman kanssa, juna kulkee vääjäämättömästi kohti määränpäätään samalla kun sekä hänen että miesten tunnelmat synkkenevät.

Ensimmäisen kirjansa jo kymmenvuotiaana julkaisseen Aura Koiviston Mies ja merilehmä  puolestaan vie lukijansa intohimoisen saksalaisen tiedemies Georg Stellerin kohtalokkaalle tutkimusmatkalle 1700-luvulle. Steller purjehti 1740-luvulla Alaskaan legendaarisen Vitus Beringin retkikunnan jäsenenä. Tiesitkö, että matkan aikana Steller löysi lukuisia uusia eläin- ja kasvilajeja, muun muassa stellerinmerilehmän, jota kukaan muu tutkija ei koskaan nähnyt: laji kuoli sukupuuttoon vain 27 vuotta myöhemmin. Yksi luuranko on säilynyt meillä Suomessa, Helsingin Luonnontieteellisessä museossa.

Elokuvaohjaaja Jouko Aaltosen ja yleisen historian dosentti Seppo Sivosen uutuusteos Orjia ja isäntiä asettaa suurennuslasin ruotsalais-suomalaisen siirtomaaherruuden aikakaudelle. Vuonna 1784 kuningas Kustaa III hankki Kari­bialta pikku­riikkisen Saint-Barthélemyn kalliosaaren, josta tuli hyvän sataman ansiosta orjatalouden solmukohta. Tiesitkö, että saaren ylläpitämiseen osallistuivat myös suomalaistaustaiset kuvernöörit, sotilaat ja merimiehet? Onko orjakaupan tarina näin ollen myös meidän suomalaisten tarina? Tähän kysymykseen kirja tarjoaa näkökulmia.

Historiantutkija John Seedin Ymmärrä Marxia (suom. Kalevi Suomela) selvittää, mitkä olivat yhteiskuntafilosofi Karl Marxin keskeiset ajatukset. Miksi Marx ajatteli ja kirjoitti niin kuin teki? Mikä oli se maailma ja se poliittinen ympäristö, johon hän reagoi? Kirja avaa oleellisia näkökulmia, jotka auttavat sijoittamaan Marxin ajatukset poliittisen ajattelun historiaan ja tämän päivän yhteiskuntapoliittiisiin keskusteluihin.

Arvostelukappaleet: arvostelukappaleet@intokustannus.fi

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Pojatkin ansaitsevat uusia esikuvia

Emmi Jäkkö & Aleksis Salusjärvi

Sankaritarinoita pojille (ja kaikille muille) (Into) on kevään odotetuin ja inspiroivin lasten- ja nuortenkirjauutuus. Kirjan sankareita ovat muun muassa Heikki HurstiAleksis KiviPaleface, Tuure Boelius, Martti AhtisaariArvo YlppöAntti TuiskuKalle Könkkölä ja Syksy Räsänen. Kirjan on kirjoittanut joukko suomalaisia ammattilaisia ja sen ovat toimittaneet Aleksis Salusjärvi ja Emmi Jäkkö, jotka tekevät työtä edistääkseen nuorten lukutaitoa. Pääsimme haastattelemaan heitä uutuuskirjan tiimoilta.

Antti Tuisku. Kuvittaja: Jenna Kunnas.

Miksi päätitte tehdä kirjan juuri nyt ja juuri pojille?

Aleksis Salusjärvi: Kiersin kouluissa ympäri Suomen opettamassa lukutaitoa 3000 nuorelle Emmi Jäkön johtamassa projektissa. Poikia ei kiinnosta kauheasti lukeminen ja heille on vaikea löytää sopivaa luettavaa. Tämä kirja täyttää tyhjän kohdan.

Emmi Jäkkö: Olisimme toki voineet tehdä kirjan yleisesti sankaruudesta, ja sukupuolijaottelu sankaritarinoissa tuntuu kieltämättä kankealta. Mutta kun poikien lukemisen vähenemisestä ja heikosta lukutaidosta on puhuttu viime aikoina niin paljon, koimme tärkeäksi tehdä jotain, joka olisi suunnattu nimenomaan heille. Kuulin vasta ilmiöstä, jossa eskari-ikäiset pojat ovat teipanneet kirjan kannesta piiloon tekstin ”ja kaikille muille”. Heille on ollut tärkeää alleviivata että kirja on vain heidän. Poikien oma.

Patrik Laine. Kuvittaja: Petteri Mattila.

Mitä lapset ja nuoret voivat oppia kirjan sankareilta?

Aleksis Salusjärvi: Itse opin sen, että olosuhteet eivät käytännössä milloinkaan estä ihmistä olemasta esikuva. Kymmenen vuoden vankilatuomio tai vaikka synnynnäinen kehitysvamma eivät tee sankaruudesta mahdotonta, toki työläämpää kyllä. Tämä kirja osoittaa, että oman elämän suunta voi löytyä yllättävällä tavalla ja että pieninkin ihminen voi tehdä ikimuistoisia asioita.

Emmi Jäkkö: Sankaruus on toisten huomioimista, se voi olla mukaan ottamista tai uhrautumista tai ihan vain pitkäjänteisyyttä. Tykkään kauheasti Amu Urhosen muistokirjoituksesta Kalle Könkkölälle: ”Todellinen sankari on se, joka saa toiset ihmiset tuntemaan itsensä sankareiksi”. Toki sankari voi olla myös yksinäinen puurtaja, tiedemies tai taiteilija. Mutta heidänkin työnsä tulokset annetaan toisille ihmisille. 

Kalle Könkkölä. Kuvittaja: Väinö Heinonen.

Mikä kirjan tarinoista on ollut sinulle henkilökohtaisesti mieleenpainuvin?

Aleksis Salusjärvi: Rakastan Lasse Reijomaan sankaruutta. Hän auttoi lähisuhdeväkivaltaan turvautuvia miehiä. Hänellä oli työvälineenä aluksi vain kännykkä. Hän kiersi kapakoissa jakamassa sen numeroa. Aina kun puhelin soi, mihin tahansa aikaan vuorokaudesta, hän vastasi. Niin syntyi Lyömätön linja, joka toimii nykyään koko Suomessa tarjoten apua miehille, jotka ovat käyttäneet tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa perheessään tai muussa läheisessä suhteessa. Sankaruuteen ei tarvittu muuta kuin mies, kännykkä ja halu osoittaa, että välittää toisista.

Emmi Jäkkö: Heikki Hursti on ollut tuhansille helsinkiläisille konkreettinen arjen sankari ja pelastaja. Ilja Lehtisen tekstissä on hienosti kuvattu Hurstin perheen osin ristiriitainenkin tarina. Heikki Hurstin tarina oli ensimmäinen teksti, joka kirjaa varten kirjoitettiin. Se jo pelkästään osoitti, miksi tämä kirja tarvitaan.

Heikki Hursti. Kuvittaja: Jussi Kaakinen.

Sankaritarinoita pojille (ja kaikille muille) on saatavilla kirjakaupoista ja marketeista sekä Innon verkkokaupasta. Innon ystävänä saat 20% alennuksen kaikista verkkokaupan kirjoista, myös alennetuista hinnoista. Ystäväksi pääset liittymään täältä.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Näitä dekkareita Suomi lukee nyt

“Kevän keikkuen tulevi”, mutta sitä odotellessa voi aloittaa uuden lukuseikkailun. Mikä näistä viidestä dekkarista iskee juuri sinun silmääsi?

Anu Patrakka: Syyllisyyden ranta

Portugalissa asuva suomalainen taiteilija katoaa, ja pian läheiseltä rannalta löytyy ruumis – mutta kenen? Salaako taiteilijan vaimo jotain? Etsivä Rui Santos ratkoo tapausta, joka saa kokeneenkin lainvalvojan – ja dekkarinlukijan –  ymmälleen. Anu Patrakan psykologinen trilleri vie lukijan helsinkiläisestä taidemaailmasta Portugalin rannikon idyllisiin kyliin – ja ihmismielen synkälle puolelle.

Denise Rudberg: Kun kello lyö viisi

Naisten asuntoihin yöllä murtautuva laskelmoiva raiskaaja terrorisoi Tukholman hienostokortelia, ja kun yksi uhreista pääsee hengestään, tapauksia alkaa tutkia myös syyttäjänsihteeri Marianne Jidhoff. Tapaukset vaikuttavat liittyvän 20 vuoden takaiseen rikosten sarjaan Lundissa, missä tutkimukset jäivät aikanaan pahasti retuperälle. Tällä kertaa Jidhoff tiimeineen vaatii kysymyksiin vastauksia.

Indrek Hargla: Apteekkari Melchior ja Gotlannin piru

Lukijoiden hartaasti odottama keskiaikaiseen Tallinnaan sijoittuva sarja saa vihdoin jatkoa. Tällä kertaa apteekkari Melchior lupaa ovelleen ilmestyneelle kuolevalle miehelle ratkaista vanhan verityön. Johtolankana on ainoastaan kuusi hopeista solkea, jotka johdattavat hänet piispan palatsiin Tartossa. Melchiorilla on muitakin huolia: vastaanottamassaan kirjeessä hänen henkeään uhataan. Gotlannin piru on saapunut kaupunkiin.

Arne Dahl: Sydänmaa

Ruotsalainen dekkarimestari Arne Dahl jatkaa Sydänmaassa tarinaa, johon sarjan avausosa Rajamaat jäi. Rikosylikonstaapeli Sam Berger ja Säpon soluttautuja Molly Blom pakenevat sekä virkavaltaa että mielenvikaista sarjamurhaajaa Ruotsin syrjäisimmillä seuduilla ja yrittävät samalla ratkaista murhan, josta heitä syytetään. Mutta voiko Sam luottaa Molly Blomiin, tai keneenkään?

Mari Pyy: Minä katoan

Psykologi Sandra Matssonin äiti löydettiin vuosikymmeniä sitten kuoliaaksi ammuttuna Egyptin erämaasta, ja Sandra haluaa vihdoin tietää, mitä tapahtui. Mutta arabikevään jälkimainingeissa kuohuva Aleksandria on vaarallinen paikka. Sandra sekaantuu niin hakkerien kuin Egyptin sisäisen turvallisuusyksikön tekemisiin. Tälläkin kertaa jäljet johtavat vaaralliselle kuumalle aavikolle.

Rekisteröityneenä asiakkaana saat 20% alennuksen kaikista tuotteistamme, myös jo alennetuista. Voit rekisteröityä täällä. Tutustu laajaan valikoimaamme täällä.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Uutuuskirjailija Anu Patrakka: “Löysin uuden onnen Portugalista”

Eräänä päivänä Anu Patrakka pakkasi kimpsunsa ja kampsunsa ja muutti Portugaliin. Hän kyllästyi suomalaiseen yritysmaailmaan ja päätti tavoitella pitkäaikaista haavettaan.

 ”Olen aina ajatellut että jonain päivänä teen sen, ainakin yritän. Irtisanouduin suhteellisen hyväpalkkaisesta työstäni, muutin Portugaliin ja aloin kirjoittaa”, Anu kertoo Suomen-vierailullaan. Patrakalta on juuri ilmestynyt Portugaliin sijoittuva psykologinen trilleri, Syyllisyyden ranta, ja sen ilmestymistä juhlittiin viime viikolla.

Anu Patrakka. Kuvaaja: Klaus Welp

Miksi juuri Portugaliin? 
”Ihastuin lomamatkallani maisemiin, ihmisiin, ruokiin ja jopa kieleen, josta ei aluksi saanut mitään tolkkua. Kun motivaatio on kohdallaan, pystyy kuitenkin mihin vaan, jopa oppimaan outoja äänteitä vilisevää kieltä tai kirjoittamaan kirjan.”

Syyllisyyden ranta ja kaikki muut Innon kirjat -33% vain täältä koodilla YSTÄVÄ2019 (24,90 €, koodilla 16,70 €). Alennus lasketaan myös jo alennetuista tuotteista.

Dekkarissa idylliseltä vaikuttavassa pikkukylässä kaikki tuntuvat tietävän toisensa. Suomalainen taiteilija Rafael katoaa portugalilaisen kalastajakylän rannalla, ja jäljet johtavat mereen. Samana aamuna samaiselta rannalta löytyy vanhan miehen ruumis. Ennen kuin tutkinta on ehtinyt edetä, myös taiteilijan Pia-vaimo häviää kuin tuhka tuuleen. Miksi kyläläiset eivät kuitenkaan tunnu tietävän mitään?

”Pienissä kylissä kaikki tuntuvat tietävän toisensa asiat. Aloin miettiä, mitä salaisuuksia kätkeytyy siihen, jos tapahtuu katoamisia, eikä kukaan sitten tiedäkään mitään.”

Patrakka kauhoo dekkariinsa inspiraatiota tutuksi tulleesta ympäristöstä; portugalilaisista maalaiskylistä ja niiden persoonallisista ihmisistä ja tiukassa istuvista perinteistä. Yhtälailla mielikuvituksen saa liikkeelle kiehtova Porto, sen koristeelliset rakennukset, kapeat, jyrkät kujat ja asukkaat, jotka sinnikkäästi elävät arkeaan turistitulvan hyökyessä päälle.

”Toisinaan leikittelen henkilöhahmojen sukunimillä – kaikilla on jokin merkitys. Sisällytän portugalinkieltä muutenkin teksteihin, onhan se nykyään kotikieleni.”

Auringonvalossa kylpevä Portugali. Lähde: Pexels

Patrakka kirjoittaa yleensä lounaan jälkeen, kuutena päivänä viikossa.
”Kesähelteillä työpöydän ääressä, talvella sängyllä lämpimiin huopiin kääriytyneinä, sillä lämmitämme vain olohuonetta iltaisin. Kun päivän teksti on koossa, käyn kahden koiramme kanssa kävelyllä peltojen välisellä traktoripolulla ja hoidan kotiaskareita. Siinä sivussa mietin juonta ja tekstejä ja aamuöisinkin valvon usein suunnitellen tarinan jatkoa. Pahimmat solmukohdat aukeavat silloin.

Kirjailijasta:
Anu Patrakka on entinen johdon assistentti, nykyisin vapaa kirjoittaja, joka asuu portugalilaisessa pikkukylässä lähellä Portoa yhdessä miehensä ja eläimiensä kanssa. Suomalaiskirjailijan elämää portugalilaisella maatilalla voi seurata Patrakan Normaali Irtiotto -blogissa.

Syyllisyyden ranta ja kaikki muut Innon kirjat -33% vain täältä koodilla YSTÄVÄ2019 (24,90 €, koodilla 16,70 €). Alennus lasketaan myös jo alennetuista tuotteista.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Mitä olet aina halunnut kysyä astronautilta? Tim Peake vastaa

Uutuuskirjassa Kysy astronautilta (Into) brittiläisen ESA:n astronautti Tim Peake vastaa yli sataan avaruusaiheiseen kysymykseen vietettyään puoli vuotta ISS:n avaruusasemalla. Kysy astronautilta ja kaikki muut Innon kirjat -33% vain täältä koodilla YSTÄVÄ2019 (24,90 €, koodilla 16,70 €). Alennus lasketaan myös jo alennetuista tuotteista.

Kaipasitko avaruudessa ollessasi Maan säätiloja, ja mitä kaipasit kaikkein eniten?

– Tämä kuulostaa ehkä kummalliselta, mutta minä todellakin kaipasin sadetta. En voinut käydä suihkussa puoleen vuoteen ja tykkään todella paljon ulkoliikunnasta. Joten kun minä treenasin juoksumatolla avaruusaseman moduulin lämpimässä, ajatus kylmästä tihkusta kasvoja vasten tuntui taivaalliselta.

Astronautti Timothy Peake. Lähde: ESA

Haiseeko avaruudessa?

– Tämä on suosikkikysymykseni, mutta yksi vaikeampia vastattavia. Koska kyllä, avaruudessa haisee… mutta on vaikeampaa selittää, miltä se haisee. Avaruuden vahva ja tunnusomainen haju tuntui aina, kun avasimme ilmalukon sen jälkeen, kun se oli ollut avoinna avaruuden tyhjiöön. Tuota hajua on luonnehdittu muun muassa palaneeksi pihviksi, kuumaksi metalliksi, hitsaushöyryksi ja grilliksi. Minun mielestäni avaruuden haju muistuttaa staattista sähköä. Kun esimerkiksi riisuu paidan tai puseron ja se rätisee staattisesta sähköstä, syntyy samanlaista palaneen metallin hajua.

Mikä oli yllättävintä ensimmäisellä avaruuslennollasi?

– Ensimmäisellä kierroksellani Maapallon ympäri katselin Sojuzin oikeanpuoleisen istuimen edessä olevasta ikkunasta ja ällistyin sitä, miten mustalta avaruus näytti päiväsaikaan. Se on niin mustaa kuin mustan voi kuvitella olevan, ja se näyttää todella vaikuttavalta.

Mikä avaruudessa leijumisessa on parasta?

– On hyvin rentouttavan ja ihmeellisen vapauttavan tuntuista, kun ei joudu kamppailemaan Maan painovoimaa vastaan. Painottomuudessa lihakset löytävät luonnostaan kaikkein rennoimman asentonsa.

Kysy astronautilta ja kaikki muut Innon kirjat -33% vain täältä koodilla YSTÄVÄ2019 (24,90 €, koodilla 16,70 €). Alennus lasketaan myös jo alennetuista tuotteista.

Voiko avaruudessa juoda teekupillisen?

Lähde: Pexels

– Tämä on tärkeä tieto jokaiselle brittiläiselle astronautille, ja ilokseni voin todeta, että kyllä, avaruudessa voi nauttia teemukillisesta. Kuumia juomia nautittiin yksinkertaisesti lisäämällä foliopussiin kuumaa vettä juomavesiautomaatista ja käyttämällä pilliä. Tavallisesta kupista tai mukista juominen on mahdotonta, koska mikrogravitaatiossa kuuma neste leijuu tiehensä ja aiheuttaa hirveää sotkua!

Mitä tapahtuisi, jos astronautti putoaisi irti avaruusasemalta?

– Asemasta putoaminen on useimpien astronauttien pahin painajainen. Jouduttuaan irralleen avaruussukkulasta astronautti kieppuisi holtittomasti avaruudessa fysiikan lakien armoilla. Näissä oloissa astronautti lopulta menehtyisi, todennäköisimmin tukehtumalla useita tunteja myöhemmin, kun avaruuspuvun kyky poistaa hiilidioksidia ilmasta alkaisi vähitellen pettää tai akuista loppuisi virta. Ei olekaan yllättävää, että teemme totisesti kaikkemme, etteivät astronautit päätyisi avaruuteen kokemaan hidasta kuolemaa.

Toitko avaruudesta mukanasi muistoesineitä?

– Tämä on ihana kysymys – se saa minut ajattelemaan pienen matkamuistokojun pystyttämistä ISS:lle myymään postikortteja, rihkamaa ja matkamuistoja. Kaikkein rakkain takaisin tuomani esine oli kuitenkin avaruuspukuni hihassa aavuuskävelyllä ollut Britannian lippu. Se oli ensimmäinen avaruuden tyhjiössä käytetty Union Jack, joten sillä on erityistä arvoa. Minulle se edustaa uutta lukua Britannian pitkässä ja kunniakkaassa tutkimusmatkailun ja tieteen historiassa.

Miksi astronautit pissaavat bussin renkaalle ennen laukaisua? Entä sykkiikö sydän samalla tavalla avaruusasemalla kuin Maassa? Näihin ja moneen muuhun kysymykseen astronautti Tim Peake antaa vastauksensa upouudessa Kysy astronautilta -kirjassa. Kysy astronautilta ja kaikki muut Innon kirjat -33% vain täältä koodilla YSTÄVÄ2019 (24,90 €, koodilla 16,70 €). Alennus lasketaan myös jo alennetuista tuotteista.

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Yleisö-Finlandia 2018 voittajaksi äänestettiin Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille)

Taru Anttosen ja Milla Karppisen toimittama satukirja Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) – Kertomuksia rohkeista naisista Minna Canthista Almaan (Into) vei kategoriassaan (Lasten- ja nuortenkirjallisuus) yli puolet äänistä.

Kirjaa kehuttiin kommenteissa inspiroivaksi ja rohkaisevaksi. Eräs lukija kommentoi: “Äärettömän hieno ja helposti lähestyttävä teos suomalaisista naisista voimaannuttaa ja herättää nuortenkin lukijoiden mielenkiinnon monipuolisuudellaan.”

Into Kustannus haluaa onnitella kaikkia työryhmän jäseniä sekä jokaista äänensä antanutta – suurkiitos!

Lue lisää kirjasta tästä.

 

Jaa tämä:
Lataa alkuperäinen kuva ▼

Kuka murhasi Olof Palmen? Uutuuskirjassa yllättävää tietoa

Stieg Larsson tutki Olof Palmen murhaa yli 15 vuotta ja Jan Stocklassa yli viisi vuotta. Molempien teoriat yhdistyvät kirjassa Stieg Larssonin tutkimukset – kuka murhasi Olof Palmen?

Ruotsin pääministeri Olof Palme murhattiin ampumalla Tukholman keskustassa 28. helmikuuta 1986. Palmen murhatutkimus on yksi maailman laajimmista murhatutkinnoista, joka ei toistaiseksi ole johtanut murhan lopulliseen selviämiseen.

Kirjailija Jan Stocklassa löysi sattumalta kirjailija Stieg Larssonin Olof Palmen murhaa koskevat arkistot tutkiessaan murhatapausta 2010-luvun alussa.
– Tajusin heti olevani jonkun suuren äärellä, Stocklassa kertoi Helsingissä vierailunsa aikana.
Siitä käynnistyi paikoin jännitystarinankin piirteitä sisältänyt prosessi, jonka päätteeksi kahden tutkivan toimittajan teoriat olivat yhdistyneet yhdeksi uudeksi teoriaksi murhan taustoista.
Lopputuloksena syntyi kirja Stieg Larssonin tutkimukset, joka kertoo paitsi maailman tunnetuimpiin lukeutuvan kirjailijan intohimosta myös siitä, kuka mahdollisesti murhasi Olof Palmen.

Koodilla PALME saat Stieg Larssonin tutkimukset -kirjan
tarjoushintaan 22,90 € (norm. 33 €).

Uskooko Stocklassa, että poliisi selvittää Palmen murhan?
– Olen varma siitä, että muutaman vuoden sisällä murha on ratkennut. Tutkinnanjohtaja on nuori ja nyt he ovat saaneet paljon uutta materiaalia tutkittavakseen.

Jan Stocklassa vieraili Suomessa myös Radio Rockin Jone Nikulan vieraana.

Jan Stocklassa keräsi tietoja Stieg Larssonin arkistojen lisäksi myös haastattelemalla murhasta tietäviä tai siihen liittyväksi epäiltyjä henkilöitä muun muassa Etelä-Afrikassa ja Kyproksella. Tutkimuksessa nousi esiin myös kirjassa peitenimellä esiintyvän Jakob Thedelin.
– Suurena Palme-vihaajana tunnettu Thedelin oli ollut Tukholmassa ja murhapaikan lähellä Sveavägenillä kyseisenä murhailtana. Miestä oli kuulusteltu kahdesti, mutta poliisi oli jättänyt asian sikseen, Stocklassa summaa.
Stocklassa ihmetteli, miten keski-ikäisellä, Palme-vihamielisiä postauksia kirjoittaneella ruotsalaismiehellä oli Facebook-kaverina nuori tšekkikaunotar.
– Otin yhteyttä Lidaan ja pyysin häntä mukaan juttuun.

Jan Stocklassan mukana Helsingissä matkustanut Lida loi läheisen suhteen Thedeliniin ja alkoi lypsää tältä tietoja Palmen murhaan liittyvistä tapahtumista ja henkilöistä.
– Se oli jännittävää. Kun menin tapaamaan Thedeliniä, minulla oli muun muassa silmälasit, johon oli upotettu kamera ja vaikka mitä talletuslaitteita. En kuitenkaan pelännyt yhtään, sillä olin luonut Thedelinin kanssa luottamuksellisen nettisuhteen. Hän ei suuttunut edes siitä, etten näytä samalta kuin Facebook-profiilini kuvassa. Olemme vieläkin välillä yhteydessä!
Miksi?
– Kannattaa lukea koko kirja, niin että voi ymmärtää, mikä Thedelin on miehiään. Hän saattaa olla se, joka on murhan takana, mutta hänen takanaan on joitain vielä suurempia voimia, Lida sanoo.

Murhatutkimusten adrenaliini saattoi Jan Stocklassan ja Lidan yhteen, ja nyt he ovat pari.

Stieg Larssonin tutkimukset on dekkarin lailla etenevä, kaksi teoriaa yhdeksi yhtenäiseksi teoriaksi yhteen punova kokonaisuus. Jan Stocklassa keskittyy taitavasti tarinan viemiseen eteenpäin. Kirja on kuin dekkari, mutta sen huipentuma on kirjan kansien ulkopuolella.
– Tutkimusten adrenaliini teki tehtävänsä, ja kirjan valmistuttua huomasimme rakastuneemme. Olemme nykyään siis pari, Jan Stocklassa ja Lida nauravat.

Koodilla PALME saat Stieg Larssonin tutkimukset -kirjan tarjoushintaan 22,90 € (norm. 33 €). Verkkokauppaan pääset TÄSTÄ.

Stieg Larssonin tutkimukset – Kuka murhasi Olof Palmen?

Jaa tämä: